Ero sivun ”Isabella Katolilainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 63: | Rivi 63: | ||
==Perhe ja kruununperimys== |
==Perhe ja kruununperimys== |
||
[[Kuva:Christopher Columbus7.jpg|thumb|left|250px|[[Kristoffer Kolumbus]] Isabellan hovissa]] |
[[Kuva:Christopher Columbus7.jpg|thumb|left|250px|[[Kristoffer Kolumbus]] Isabellan hovissa]] |
||
Isabellan ja Ferdinandin lapsia olivat [[Isabella Aragonialainen (Portugali)|Isabella]], Juhana (1478—1497), [[Johanna Mielipuoli|Johanna]], [[Maria Aragonialainen|Maria]] ja Englannin [[Henrik VIII (Englanti)|Henrik VIII]]:n ensimmäinen vaimo [[Katariina Aragonialainen]]. Perheen vanhin tytär Isabella kuoli vuonna 1498 ja hänen ainoa poikansa Miguel de la Paz vuonna 1500. Tyttäret naitettiin muihin Euroopan hoveihin. Isabellan ja Ferdinandin ainoa poika, kruununperijä [[Asturian ruhtinas]] Juan (Juhana), kuoli 19-vuotiaana ilman perillistä, puoli vuotta sen jälkeen kun hänet oli vihitty [[Margareeta Itävaltalainen|Margareeta Itävaltalaisen]], tulevan keisari [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I]]:n tyttären kanssa. Nuori vaimo synnytti puoli vuotta myöhemmin kuolleena syntyneen tyttären. Kruunun peri Isabellan ja Ferdinandin toiseksi vanhin tytär, [[Habsburg-suku]]isen, [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I:n]] pojan, [[Filip Komea]]n kanssa avioitunut [[Johanna Mielipuoli|Juana (Johanna Mielipuoli]]). Hänet suljettiin kuitenkin vuonna 1506 Tordesillasin linnoitukseen, ja todellista valtaa piti Filip ja vuodesta 1516 [[Ferdinand Katolilainen]].<ref name=mv /> |
Isabellan ja Ferdinandin lapsia olivat [[Isabella Aragonialainen (Portugali)|Isabella]], Juhana (1478—1497), [[Johanna Mielipuoli|Johanna]], [[Maria Aragonialainen|Maria]] ja Englannin [[Henrik VIII (Englanti)|Henrik VIII]]:n ensimmäinen vaimo [[Katariina Aragonialainen]]. Perheen vanhin tytär Isabella kuoli vuonna 1498 ja hänen ainoa poikansa Miguel de la Paz vuonna 1500. Tyttäret naitettiin muihin Euroopan hoveihin. Isabellan ja Ferdinandin ainoa poika, kruununperijä [[Asturian ruhtinas]] Juan (Juhana), kuoli 19-vuotiaana ilman perillistä, puoli vuotta sen jälkeen kun hänet oli vihitty [[Margareeta Itävaltalainen|Margareeta Itävaltalaisen]], tulevan keisari [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I]]:n tyttären kanssa. Nuori vaimo synnytti puoli vuotta myöhemmin kuolleena syntyneen tyttären. Kruunun peri Isabellan ja Ferdinandin toiseksi vanhin tytär, [[Habsburg-suku]]isen, [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I:n]] pojan, [[Filip Komea]]n kanssa avioitunut [[Johanna Mielipuoli|Juana (Johanna Mielipuoli]]). Hänet suljettiin kuitenkin vuonna 1506 Tordesillasin linnoitukseen, ja todellista valtaa piti Filip ja hänen kuoltuaan, vuodesta 1516 [[Ferdinand Katolilainen]].<ref name=mv /> Siten heidän lapsenlapsensa, Johannan poika keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] peri myös Espanjan alusmaineen Itävallan ja Alankomaiden lisäksi. Näin syntyi [[Habsburgien monarkia|Habsburgien dynastia]]. |
||
==Isabellan kuolema== |
==Isabellan kuolema== |
||
Versio 12. lokakuuta 2023 kello 22.34
| Isabella Katolilainen | |
|---|---|
 | |
| Kastilian kuningatar | |
| Valtakausi | 11. joulukuuta 1474 – 26. marraskuuta 1504 |
| Kruunajaiset | 13. joulukuuta 1474 |
| Edeltäjä | Henrik IV |
| Seuraaja | Johanna |
| Aragonian kuningatar | |
| Valtakausi | 20. tammikuuta 1479 – 26. marraskuuta 1504 |
| Edeltäjä | Juana Enríquez |
| Seuraaja | Germaine de Foix |
| Syntynyt |
22. huhtikuuta 1451 Madrigal de las Altas Torres, Espanja |
| Kuollut |
26. marraskuuta 1504 (53 vuotta) Medina del Campo, Espanja |
| Puoliso | Ferdinand Katolilainen |
| Lapset |
Isabella Aragonialainen Asturian prinssi Juan Johanna Mielipuoli Maria Aragonialainen Katariina Aragonialainen |
| Suku | Trastámara |
| Isä | Juhana II |
| Äiti | Isabella Portugalilainen |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Isabella Katolilainen (Ysabel, nykyespanjaksi: Isabel La Católica), (22. huhtikuuta 1451 – 26. marraskuuta 1504) oli Kastilian kuningatar vuodesta 1474. Hänen solmimansa avioliitto Aragonian Ferdinand II:n kanssa merkitsi Espanjan syntyä.[1] Vuodesta 1479 hän alkoi käyttää Espanjan kuningattaren arvonimeä.[2]
Lapsuus ja nuoruus
Isabellan vanhemmat olivat Kastilian Juhana II ja tämän toinen vaimo Portugalin prinsessa Isabella. Juhana II:n kuoltua ennenaikaisesti vuonna 1454 Kastilian kuninkuuden peri kolmivuotiaan Isabellan vanhin velipuoli Henrik IV.[1] Aikalaiskronikoitsijat haukkuivat Henrikiä huonoksi kuninkaaksi ja vielä huonommaksi ihmiseksi, saamattomaksi ja peräänantavaksi. Kruununperijänä oli hänen tyttärensä Johanna (s. 1462), jonka huhuttiin olevan aatelismies Beltrán de la Cuevan tytär, ja siksi tyttö sai pilkkanimen la Beltraneja.[3]
Isabella vietti lapsuutensa Arévalon linnassa äitinsä ja nuoremman veljensä Alfonson kanssa. Hän sai läheisen Ávilan papeilta opetusta retoriikassa, filosofiassa, runoudessa ja musiikissa. Kun Isabella oli kolmetoistavuotias, hänet ja hänen veljensä kutsuttiin Madridiin hoviin saamaan ”säädyllinen kasvatus”. Kutsun syyksi on arveltu pikemminkin sitä, että kuningas halusi pitää sisaruksiaan silmällä siltä varalta, että aatelisto tukisi heidän valtaannousuaan.[3]
Kun Henrik julisti tyttärensä Johannan kruununperijäksi, aatelisto nousikin kapinaan ja julisti kuninkaaksi prinssi Alfonson. Tämän kuoltua vuonna 1468 aateli tarjosi kuninkuutta Isabellalle. 17-vuotias Isabella oli kasvanut ankaran moraaliseksi ja vastusti hovin juonittelua ja korruptiota, joten hän kieltäytyi ja vaati aatelisia tunnustamaan Henrikin lailliseksi kuninkaaksi ja myöntämään itselleen vain kruununperimysoikeudet. Henrik ja aateliset suostuivat tähän, ja rauha palasi valtakuntaan.
Avioliitto ja valtaannousu
Isabella oli sopinut velipuolensa Henrik IV:n ja aateliston kanssa, ettei hän solmi avioliittoa ilman kuninkaan suostumusta. Kuningas taas lupasi olla pakottamatta häntä tahtonsa vastaiseen liittoon. Isabellan ympärillä alkoi kuitenkin pyöriä kosijoita, joihin kuuluivat Ranskan kuninkaan Ludvig XII:n veli Berryn herttua, Aragonian prinssi Ferdinand ja iäkäs Portugalin kuningas Alfonso V, jota Henrik suositteli saadakseen puolestaan oman tyttärensä Kastilian valtaistuimelle.
Isabella valitsi sulhaseksi vuonna 1469 serkkunsa, Aragonian Ferdinand II:n taaten näin Aragonian tuen vaatimukselleen Kastilian valtaistuimeen.[3] Henrik vihastui ja määräsi sisarpuolensa valvottavaksi, jotta avioliittoa ei solmittaisi. Isabella juoni kuitenkin Toledon arkkipiispan ja aatelisten kanssa ja sai heiltä ja useilta kaupungeilta tuen avioliittohankkeelleen.
Syyskuussa 1469 Ferdinand allekirjoitti avioliittosopimuksen, jossa sovittiin muun muassa, että Ferdinand asuisi Kastiliassa eikä poistuisi sieltä ilman Isabellan lupaa tai kävisi sotia ilman Isabellan suostumusta, mutta jatkaisi maurien vastaista sotaa. Julkiset säädökset saisivat lainvoiman, kun Isabella ja Ferdinand olisivat kumpikin lisänneet niihin allekirjoituksensa. Koska kuninkaan joukot valvoivat teitä, Ferdinand matkusti salaa muuliajuriksi naamioituneena Burgo de Osmaan, jossa Isabella oleskeli. Häät järjestettiin väärennetyn paavillisen avioliittoluvan turvin 18. lokakuuta 1469 Valladolidissa.
Paavi antoi anteeksi luvattoman avioliiton, ja kun Henrik kuoli 11. joulukuuta 1474, Isabella sai syrjäytettyä veljensä tyttären prinsessa Johannan tukijat. Kruunajaiset järjestettiin kahden päivän kuluttua ilman kuningasta, mistä Ferdinand loukkaantui syvästi. Välitystuomioistuin vahvisti avioliittosopimuksen vähäisin muutoksin. Ferdinand sai kirjoittaa nimensä ensimmäisenä yhdessä allekirjoitettaviin papereihin, ja metallirahoihin tuli lyödä molempien kuvat. Isabella tunnusti Ferdinandin Kastilian kuninkaaksi, mutta tämä sai tosiasiassa tyytyä prinssipuolison rooliin Isabellan johtaessa valtakuntaa. Alaikäinen Johanna julistettiin kilpailevaksi hallitsijaksi enonsa, Portugalin kuningas Alfonso V:n tuella vuonna 1475, ja he myös kihlautuivat keskenään. Tämä johti Kastilian perimyssotaan, joka päättyi Isabellan kannattajien voittoon vuonna 1479.
Ferdinandin perittyä Aragonian valtakuntia hallittiin yhdessä. Valtakuntien lakien mukaan Ferdinand sai puolisona arvonimen Kastilian kuningas, mutta Isabella ei ollut virallisesti Aragonian kuningatar.
Espanjan mahtiaseman luominen
Isabella oli taitava hallitsija, joka vahvisti Espanjan keskusvaltaa alistamalla maakunnat ja uskonnolliset ritarikunnat johtoonsa. Hallintotyö oli hänelle mieluista, ja hän valitsi avustajansa heidän kykyjensä eikä aatelisarvonsa mukaan. Hänen jälkimainettaan huonontaa sen, että hän harjoitti valtakunnassaan laajaa etnistä ja uskonnollista vainoa. Juutalaiset pakotettiin muuttamaan maasta tai kääntymään (conversos) kristinuskoon. Katolisetkaan eivät olleet turvassa vainoilta, sillä kaikki poikkeamat katolisesta opista olivat rangaistavia.[2]
Kastilian kuninkaiden ainoana perillisenä Isabella jatkoi maurien vastaista sotaa. Vuonna 1492 kukistettiin viimeinen islaminuskoisten maurien linnoitus, Granadan kuningaskunta, jolloin niemimaan takaisinvaltaus saatiin päätökseen. Ferdinand perusti Espanjan inkvisition, joka vainosi maureja ja juutalaisia. Sallimalla inkvisition toiminnan Isabella myöntyi köyhimmän kansanosan tahtoon ja toivoi yhdistävänsä kansan yhteiseen uskoon. Valencialainen paavi Aleksanteri VI antoi heille näistä saavutuksista kunnianimen Katoliset Majesteetit, Katoliset kuninkaat, Katolilaiset monarkit (Reyes Católicos).
Espanja kävi Isabellan valtakauden alussa viisivuotisen sodan Portugalia vastaan. Portugali tuki vallantavoittelija Johannaa Espanjan hallitsijaksi. Sota päättyi vuonna 1479. Vuonna 1482 kuningaspari aloitti hyökkäyssodan maurivaltiota, Nasrid-suvun hallitsemaa Granadan kuningaskuntaa vastaan. Yhteinen vihollinen yhdisti henkisesti Espanjan kristittyjä heimoja. Kymmenen vuoden taistelujen jälkeen emiiri Boabdil antautui tammikuussa 1492.[2]
Valtakaudellaan Isabella myönsi Kristoffer Kolumbukselle varat tämän matkaa varten, ja niin löytyi Amerikan manner. Tordesillasin sopimuksella vuonna 1494 Espanja ja Portugali jakoivat vielä löytymättömät maat keskenään, jolloin Amerikkojen valloitus tuli niiden yksinoikeudeksi, ja sen seurauksena kastilian kieli eli espanja on nykyisin neljänneksi puhutuin maailmassa. Omistauduttuaan vakavasti latinan opinnoille Isabella perusti hoviin koulun Kastilian aatelin pojille ja Valladolidiin uuden yliopistokollegion nimeltä Santa Cruz. Hän myönsi myös saksalaiselle kirjanpainajalle Dierck Maertensille verovapauden taiteensa harjoittamiseen. Isabellan kuollessa noin puolet kaupunkien miehistä oli lukutaitoisia ja maassa oli painettu tuhatkunta kirjaa. Latinisti ja grammaatikko Antonio de Nebrija esitteli kuningattarelle vuonna 1492 ensimmäisen espanjan kieliopin.
Perhe ja kruununperimys
Isabellan ja Ferdinandin lapsia olivat Isabella, Juhana (1478—1497), Johanna, Maria ja Englannin Henrik VIII:n ensimmäinen vaimo Katariina Aragonialainen. Perheen vanhin tytär Isabella kuoli vuonna 1498 ja hänen ainoa poikansa Miguel de la Paz vuonna 1500. Tyttäret naitettiin muihin Euroopan hoveihin. Isabellan ja Ferdinandin ainoa poika, kruununperijä Asturian ruhtinas Juan (Juhana), kuoli 19-vuotiaana ilman perillistä, puoli vuotta sen jälkeen kun hänet oli vihitty Margareeta Itävaltalaisen, tulevan keisari Maksimilian I:n tyttären kanssa. Nuori vaimo synnytti puoli vuotta myöhemmin kuolleena syntyneen tyttären. Kruunun peri Isabellan ja Ferdinandin toiseksi vanhin tytär, Habsburg-sukuisen, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Maksimilian I:n pojan, Filip Komean kanssa avioitunut Juana (Johanna Mielipuoli). Hänet suljettiin kuitenkin vuonna 1506 Tordesillasin linnoitukseen, ja todellista valtaa piti Filip ja hänen kuoltuaan, vuodesta 1516 Ferdinand Katolilainen.[2] Siten heidän lapsenlapsensa, Johannan poika keisari Kaarle V peri myös Espanjan alusmaineen Itävallan ja Alankomaiden lisäksi. Näin syntyi Habsburgien dynastia.
Isabellan kuolema
Isabella Katolilainen kuoli 26. marraskuuta 1504. Hänen ruumiinsa vietiin Granadaan, jossa hän oli saavuttanut suurimman sotilaallisen voittonsa. Vain muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa hän määräsi rakennettavaksi entisessä moskeijassa toimineen katedraalin viereen kuninkaallisen kappelin, Capilla Realin. Kun kappeli valmistui 1521, Isabellan maalliset jäännökset siirrettiin sinne Convento de San Francison luostarista Alhambrasta.[4]
Isabella on haluttu julistaa pyhimykseksi,[5] mutta juutalaisjärjestöt ja liberaaliteologit ovat vastustaneet sitä.
Lähteet
- ↑ a b Isabella I Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.2.2014.
- ↑ a b c d Sara Griberg: Kristityn Espanjan perustaja. Maailman Historia, 2014, nro 7, s. 18-25. Vimmerby, Ruotsi: LRF Media AB. ISSN 2000-9720.
- ↑ a b c Isabella I Catholic Encyclopedia. Viitattu 20.2.2014.
- ↑ Royal Chapel of Granada - Burial Place of the Catholic Monarchs Love Granada. Viitattu 20.2.2014.
- ↑ Canonisation isabel.org. Viitattu 20.2.2014.
.svg)
|
Edeltäjä: Henrik IV |
Kastilian ja Leónin kuningatar 1474–1504 |
Seuraaja: Johanna Mielipuoli |
| ||||||||||||||||||||||||||
