Siirry sisältöön

Juhana II (Kastilia)

Wikipediasta
Juhana II Kastilian kuningas, kuvitteellinen muotokuva Juan María Rodríguez de Losada (1892-1894);
Juhana II:n hautamonumentti Santa María de Miraflorèsin kartusiaaniluostarin kirkossa Burgosissa

Juhana II Kastilialainen (esp. Juan II de Castilla); (6. maaliskuuta 1405 San Ildefonson kuninkaallisen luostarin palatsi, Toro, Zamora – 20. heinäkuuta 1454 Valladolid) oli Kastilian kuningas vuosina 1406–1454.[1][2][3]

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juan oli isänsä Henrik III:n[2] kuollessa alle 2-vuotias, ja alaikäisyyden aikana sijaishallitsijoina toimivat hänen äitinsä Catalina de Lancaster ja setänsä, prinssi Ferdinand I, josta tuli Aragonian kuningas vuonna 1412.[4][3] Catalina oli hallitsijana kuolemaansa vuoteen 1418 saakka. Juhana julistettiin vuonna 1419 täysi-ikäiseksi ja kykeneväksi itse hallitsemaan.[5]

Kuningas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsijana Juhana oli heikko ja tahdoton, ja koko hänen hallituskauttaan leimasi epäjärjestys ja vallanhimoisten valtionhoitajien keskenäinen kamppailu.[5] Tärkein näistä oli Álvaro de Luna, joka vakaasti hallitsi kuninkaan mieltä ja tahtoa[6] ja kiisti Ferdinandin poikien vaikutuksen Kastiliassa.[3] Tämä johti aatelisten välisiin ryhmittymätaisteluihin, joiden aikana Luna rikastui ja tukijansa rikastuivat.[3]

Vaikka Luna ajettiin välillä pois hovista, hän sai pian palata, sillä kuninkaan omat hallitsemisyritykset syöksivät maan sekasortoon.[7] Kastilian ylimystö kuitenkin tuki Lunaa, joka solmi vuonna 1430 viisivuotisen rauhansopimuksen Aragonian kanssa ja Juhana II johti sen jälkeen sotaa Granadan emiraattia vastaan[8] kukistaen muslimit Higueruelan taistelussa vuonna 1431. Juhana II eristi poikansa, tulevan Henrik IV:n, Segoviaan, mikä synnytti uusia kilpailuja. Hän ja Luna kukistivat toisinajattelijat Olmedon taistelussa vuonna 1445.[3]

Vuonna 1447 kansleri Álvaro de Luna suostutteli leskeksi jääneen Juhanan menemään naimisiin Portugalin prinsessa Isabellan kanssa, joka pian asettui vastustamaan häntä.[3] Juhana ei itse kyennyt vastustamaan voimakasta kansleriaan, mutta kuningatar Isabella Portugalilainen sai aikaan Lunan pidätyksen ja teloituksen vuonna 1453.[9] Lunan juoniteltua murhaa tilanne kääntyi, ja vuonna 1453 Juhana II suostuteltiin pidättämään ja teloituttamaan suosikkinsa. Hän osoittautui kykenemättömäksi hallitsemaan yksin.[3]

Häntä pidettiin kuitenkin sivistyneenä miehenä ja runoilijoiden suojelijana.[3] Juhana II:n hallituskaudella oppineisuuden elpyminen vaikutti hovin ja aateliston kulttuuriin. Kuningas suojeli runoilija Juan de Menaa ja kannusti muita kirjailijoita.[3]

Avioliitot ja perilliset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana avioitui ensimmäisen kerran 4. elokuuta 1420 serkkunsa Maria de Aragonin (1403–1445) kanssa, joka oli Aragonian kuningas Ferdinand I:n ja kreivitär Leonor de Alburquerquen tytär. Hänen veljiään olivat Aragonian kuningas Alfonso V ja Juhana II, hänen sisarensa Leonor de Aragon avioitui Portugalin kuningas Edvard I:n kanssa.

Heille syntyivät lapset:

  • Caterina, Asturian prinsessa (5. lokakuuta 1422 – 17. syyskuuta 1424), kuoli alle 2-vuotiaana
  • Eleanor, Asturian prinsessa (10. syyskuuta 1423 – 22. elokuuta 1425), kuoli alle 2-vuotiaana
  • Henrik IV Kastilialainen (5. tammikuuta 1425 – 11. joulukuuta 1474), avioitui (1) vuonna 1440 Navarran kuningatar Blanka II:n kanssa; vuonna 1453 paavi Nikolaus V myönsi Henrikille avioeron. Avioitui (2) vuonna 1455 Portugalin prinsessa Joana de Portugalin kanssa; heille syntyi tytär Juana.
  • infanta Maria (n. 1428 – n. 1429), kuoli alle vuoden ikäisenä

Juhana avioitui toisen kerran 22. heinäkuuta 1447 häntä yli 20 vuotta nuoremman pikkuserkkunsa serkun, Portugalin prinsessa Isabellan kanssa[3] (1428–1496), joka oli konnetaabeli João, Condestável de Portugalin ja tämän veljentytärpuolen Isabel de Barceloksen tytär.

Heille syntyivät lapset:

  • Isabel I de Castilla (22. huhtikuuta 1451 – 26. marraskuuta 1504), avioitui Aragonian kruununperijä Ferdinand Katolilaisen kanssa, hänestä tuli Kastilian kuningatar omalla oikeudellaan (suo jure) ja yhdisti Aragonian kuningaskunnan Kastilian kanssa.
  • Alfonso, Asturian prinssi (17. marraskuuta 1453 – 5. heinäkuuta 1468), kapinoi velipuoltaan Kastilian Henrik IV:tä vastaan; kuoli äkilliseen kuumeeseen, ehkä luonnollisista syistä (rutto) tai kenties myrkytykseen.

Perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana II kuoli 20. heinäkuuta 1454 ja jätti maansa hallinnon raunioiksi ja kansan jakautuneeksi.[10] Kuninkaaksi hänen jälkeensä nousi vanhin poika Henrik IV (1454–1474),[10] heikko hallitsija, jonka taustalla hääri Juan Pacheco, joka näki itsessään Lunan työn jatkajan.[11] Hänen tyttärensä Isabella tuli seuraavaksi Kastilian hallitsijaksi vuonna 1474.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • O´Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ O´Callaghan, s. 681
  2. ↑ a b O´Callaghan, s. 536
  3. ↑ a b c d e f g h i j John II | Reformer, Reconquest, Patronage | Britannica www.britannica.com. Viitattu 30.9.2025. (englanniksi)
  4. ↑ O´Callaghan, s. 541
  5. ↑ a b O´Callaghan, s. 550
  6. ↑ O´Callaghan, s. 553
  7. ↑ O´Callaghan, s. 554
  8. ↑ O´Callaghan, s. 555
  9. ↑ O´Callaghan, s. 565
  10. ↑ a b O´Callaghan, s. 566
  11. ↑ O´Callaghan, s. 563
Edeltäjä:
Henrik III 		Kastilian kuningas
1406–1454 		Seuraaja:
Henrik IV
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhana_II_(Kastilia)&oldid=23587002”