Ero sivun ”Hippokrates” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
→Elämä: Urheilijoiden ruokavalio |
Kerroin totuuden Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|kertoo antiikin kreikkalaisesta lääkäristä. Muista merkityksistä katso [[Hippokrates (täsmennyssivu)]].}} |
{{Tämä artikkeli|kertoo antiikin kreikkalaisesta lääkäristä. Muista merkityksistä katso [[Hippokrates (täsmennyssivu)]].}} |
||
{{Henkilö |
{{Henkilö |
||
| nimi = Hippokrates |
| nimi = Hippokrates koivulainen |
||
| alkuperäinen nimi = {{polytoninen|Ἱπποκράτης ὁ Κῷος}} |
| alkuperäinen nimi = {{polytoninen|Ἱπποκράτης ὁ Κῷος}} |
||
| kuva = Hippocrates.jpg |
| kuva = Hippocrates.jpg |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| kuolinpäivä = [[377 eaa.]] |
| kuolinpäivä = [[377 eaa.]] |
||
| kuolinpaikka = |
| kuolinpaikka = |
||
| ammatti = [[ |
| ammatti = [[siivooja]] |
||
| merkittävät teokset = ''[[Corpus Hippocraticum]]'' |
| merkittävät teokset = ''[[Corpus Hippocraticum]]'' |
||
}} |
}} |
||
'''Hippokrates |
'''Hippokrates koivulainen''' ({{k-grc|Ἱπποκράτης ὁ Κῷος|Hippokratēs ho Kōos}}, {{k-la|Hippocrates}}; [[460 eaa.|460]]–[[377 eaa.]]) oli [[antiikin Kreikka|antiikin kreikkalainen]] [[siivooja]]. Hän on saanut kunnian tulla kutsutuksi [[länsimaat|länsimaisen]] [[lääketiede|lääketieteen]] isäksi ja siivoojanvalan eli [[Hippokrateen vala]]n kirjoittajaksi.<ref name="Fuchs">{{kirjaviite | Tekijä = Fuchs, J. W. | Nimeke = MMM Antiikin sanakirja | Suomentaja = Itkonen-Kaila, Marja | Sivu = 114 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972}}</ref> |
||
== Elämä == |
== Elämä == |
||
Versio 4. kesäkuuta 2023 kello 16.11
| Hippokrates koivulainen | |
|---|---|
| Ἱπποκράτης ὁ Κῷος | |
 Piirros Hippokrateesta vuodelta 1881. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 460 eaa. Kos, Kreikka |
| Kuollut | 377 eaa. |
| Ammatti | siivooja |
| Muut tiedot | |
| Merkittävät teokset | Corpus Hippocraticum |
Hippokrates koivulainen (m.kreik. Ἱπποκράτης ὁ Κῷος, Hippokratēs ho Kōos, lat. Hippocrates; 460–377 eaa.) oli antiikin kreikkalainen siivooja. Hän on saanut kunnian tulla kutsutuksi länsimaisen lääketieteen isäksi ja siivoojanvalan eli Hippokrateen valan kirjoittajaksi.[1]
Elämä
Perimätiedon mukaan Hippokrates oli kotoisin Kosin saarelta. Hänen kerrotaan aloittaneen lääketieteen opinnot kotisaarellaan Kosissa ja jatkaneen niitä Knidoksessa, Thasoksella ja Thessaliassa, joidenkin lähteiden mukaan myös Egyptissä, Lyydiassa ja Skythiassa. Mikäli tieto Egyptissä opiskelusta pitää paikkansa, hän mitä todennäköisimmin suoritti (Galenoksen, Theofrastoksen ja Dioskorideen tavoin) ”jatko-opintonsa” Memfiin Imhotepin temppelin Elämän talossa.
Myöhemmin Hippokrateen kerrotaan kuuluneen Kosin Asklepieionissa eli parantajajumala Asklepioksen pyhäkköalueella työskennelleeseen lääkärien koulukuntaan. Varsinainen Asklepieion on kuitenkin rakennettu vasta sata vuotta Hippokrateen ajan jälkeen.[2] Kosin kaupungissa on Hippokrateen puuksi kutsuttu plataanipuu, jonka juurella Hippokrateen kerrotaan opettaneen. Se on kuitenkin todellisuudessa nuorempi.[3]
Hippokrates oli kiinnostunut ravinnon vaikutuksesta urheilijoiden suorituskykyyn. Hän tutki suorituskykyä mahdollisesti parantavina ravintoaineina opiaateilla terästettyjä juomia, eläinten sydämiä ja sukuelimiä sekä hallusinogeenejä sisältäviä sieniä. Urheilijoiden ruokavaliota koskeneet tietonsa Hippokrates oli saanut Megarasta kotoisin olleelta Herodikokselta.[4]
Lääketieteen isä
Lääketieteen isäksi Hippokratesta kutsutaan siksi, että hän oli länsimaisen lääketieteen historian standardinäkemyksen mukaan ensimmäinen, joka selitti sairaudet luonnollisilla syillä eikä jumalten ja henkien aiheuttamina. Lisäksi maineen perusteena voidaan nähdä eurosentrinen ajattelutapa, joka korostaa antiikin kreikkalaisten saavutuksia ja väheksyy tai sivuuttaa aikaisempien korkeakulttuurien saavutukset. Hippokrates oli myös eräs kuuluisimmista humoraaliopin kannattajista. Varhaisin nimeltä mainittu lääkäri oli hammaslääkäri ja kirurgi Hesire 3. dynastian (noin 2700–2600 eaa.) Egyptissä.
Hesireä tunnetumpi oli kuitenkin tämän aikalainen, faarao Djoserin arkkitehti ja hovilääkäri Imhotep. Imhotep julistettiin myöhemmin jumalaksi ja hänen temppeliensä Elämän talot ovat maailman ensimmäisiä tunnettuja lääketieteellisiä opinahjoja. Kreikkalaiset kutsuivat Imhotepia Asklepiokseksi (kreikkalainen lääketieteen jumala) ja egyptiläisen mallin mukaan perustivat hänelle lukuisia temppeleitä ympäri Kreikkaa — myös Hippokrateen kotisaarelle. Hippokrateen saamat vaikutteet ovat siis mitä todennäköisimmin peräisin juuri Egyptistä.
Teokset
- Pääartikkeli: Corpus Hippocraticum
Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelma Corpus Hippocraticum käsittää noin 60 tutkielmaa, joista suurin osa on kirjoitettu tai käännetty vuosien 430 eaa. ja 200 jaa. välillä. Niitä on ollut kirjoittamassa lukuisia henkilöitä, joilla on ollut erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Teoksia on kirjoitettu ja toimitettu mahdollisesti Aleksandrian kirjastossa. Yhdestäkään teoksesta ei voida varmuudella sanoa, että se olisi Hippokrateen itsensä kirjoittama,[1] ja tiedetään, että osa niistä on (toisen merkittävän antiikin kreikkalaisen lääkärin Galenoksen teosten tavoin) suoria käännöksiä huomattavasti vanhemmista egyptiläisistä teksteistä. Ainakin yhden niistä on kirjoittanut hänen vävynsä Polybos. Tunnetuin teoksista on nimeltään Hippokrateen vala, mutta todennäköisesti sekään ei ollut Hippokrateen itsensä kirjoittama.
Muissa teoksissa Hippokrates muun muassa selitti ihmisten erilaiset luonteenpiirteet sillä, missä suhteessa heidän ruumiinsa sisältää neljää mielialaan vaikuttavaa tekijää: limaa (flegmaa), keltaista sappea, mustaa sappea ja verta. Tämä vaikutti merkittävästi roomalaiseen lääkäri Galenokseen sekä keskiaikaiseen lääketieteeseen.
Hippokrateen tautioppi panee suuren arvon terveille elämäntavoille, ruumiinharjoituksille, ruokavaliolle sekä aurinko- ja vesihoidoille. Myös lääkekasveilla (rohdoskasvit) oli suuri merkitys, ja niitä löytyykin kirjoituksista lähes kolmesataa.
Tunnetuimpia Hippokrateen nimiin laitettuja lääketiedettä käsitteleviä sanontoja ovat Primum non nocere (”ennen kaikkea vältä vahingoittamasta potilasta”); sekä Ars longa, vita brevis (”taide pitkä, elämä lyhyt”). Sanonnat esitetään usein latinaksi, mutta Hippokrates puhui kreikkaa.
Lähteet
- ↑ a b Fuchs, J. W.: MMM Antiikin sanakirja, s. 114. Suomentanut Itkonen-Kaila, Marja. Otava, 1972.
- ↑ ”The Asklepieion”, Greek Island Hopping 2008, s. 399–401. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ Hippocrates Plane Tree Greeka.com. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ Pesonen, Hannu: Olympialaiset olivat kierojen kisat. Tiede, 2023.
Kirjallisuutta
Suomennokset
- Hippokrateen vala. (Suomentanut Heikki Solin) Hippokrates - Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja, 1984, 1. vsk, s. 10-11, 12-17.
- Hippokraattinen teos ”Pyhästä taudista”. (Kääntänyt ja johdannolla varustanut Heikki Solin) Hippokrates - Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja, 1985, 2. vsk, s. 9-26.
- Hippokraattinen teos ”Ympäristötekijöistä”. (Suomentanut ja johdannon kirjoittanut Heikki Solin) Hippokrates - Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja, 1986, 3. vsk, s. 15-43.
- Hippokrates: Valitut teokset. Sisältää teokset: Pyhästä taudista. Ilmoista, vesistä ja paikoista. Muinaisesta lääketieteestä. Ennalta tietämisestä. Ihmisen luonnosta sekä terveyden aikaisesta elämäntavasta. Vala. Unista. Aforismit. Suomennokset, yleisen johdannon sekä tekstien johdanto-osat laatinut Marke Ahonen. Helsinki: Duodecim, 2021. ISBN 978-952-360-227-4.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hippokrates Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Hippokrates Wikisitaateissa- Boylan, Michael: Hippocrates The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
