Aforismit (Hippokrates)
| Aforismit | |
|---|---|
| Ἀφορισμοί | |
 Hippokrateen Aforismien käsikirjoitusta noin vuodelta 1300. Initiaalissa kuvattuna torveen puhaltava demoni tai eläin mahdollisesti sairauden vertauskuvana. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Hippokrates(?) |
| Kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Genre | aforismikokoelma, lääketiede |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Marke Ahonen |
| Kustantaja | Duodecim |
| Julkaistu | 2021 |
| ISBN | 978-952-360-227-4 |
| Sarja: Corpus Hippocraticum | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Aforismit (m.kreik. Ἀφορισμοί, Aforismoi; lat. Aphorismi) on Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan Corpus Hippocraticumiin kuuluva lääketieteellinen teos, joka kokoaa yhteen lääkärille neuvoja antavia aforismeja.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aforismien kirjoittajaa ei tunneta varmuudella. Se laitettiin jo varhain Hippokrateen nimiin, mutta toisaalta joitakin sen osia on jo varhain pidetty epäperäisinä. Antiikin aikana katsottiin, että kokoelman alku olisi Hippokrateen myöhemmällä iällään omista teoksistaan otetuista lainauksista koostama, ja myöhemmin siihen olisi liitetty mukaan epäperäistä aineistoa. Toisen ehdotuksen mukaan kokoelma olisi tehty Hippokrateen kuoleman jälkeen kokoamalla siihen lainauksia eri lääkäreiltä, ja se olisi laitettu Hippokrateen nimiin siksi, että sen ensimmäiset ja arvokkaimmat aforismit olivat peräisin häneltä.[2] Nykyisin katsotaan, että teoksen aineisto on peräisin useista lähteistä, eikä sen alkuperästä osata sanoa mitään varmaa.[1]
Aforismit on ollut tunnetuin Hippokrateen nimiin laitetuista teoksista Valan ohella. Se oli suosittu myöhemmästä antiikista aina 1800-luvulle saakka, ja lääketieteen historiassa se on ollut koko hippokraattisen korpuksen käytetyin teos. Sitä on käytetty lääketieteen oppi- ja käsikirjana, ja siihen kirjoitettiin paljon kommentaareja sekä kreikkalaisessa että myöhemmin arabialaisessa maailmassa. Galenos kirjoitti Aforismien selitysteoksen In Hippocratis aphorismos commentarii. Hippokraattiset Aforismit käännettiin varhain muun muassa latinaksi, syyriaksi, hepreaksi ja arabiaksi. Myöhemmin ne on käännetty lukuisille nykykielille.[1]
Hippokraattisten aforismien kokoelma on alkuperä koko aforismi -sanan käytölle nykyisessä merkityksessään, jossa se tarkoittaa ytimekästä mietelausetta. Nykymerkitys on muotoutunut renessanssiajalta lähtien.[3][4] Alkuperäinen muinaiskreikan sana aforismos (ἀφορισμός) on johdettu verbistä aforizō (ἀφορίζω), ’rajata’, ’jakaa’, ’erottaa’.[5][6][7] Hippokraattisessa korpuksessa aforistista muotoa hyödyntävät myös muun muassa teokset Koslaiset ennusteet (Coacae praenotiones), Ennusteen tekeminen (Prorrhetica) ja Ravinnosta (De alimento).[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aforismit on jo antiikin ajalla jaettu seitsemään osioon. Siihen kuuluu yhteensä 412 aforismia, tosin aforismien jaottelussa on eroja eri tekstilaitoksissa.[1][8] Aforismit ovat luonteeltaan käytännöllisiä, eivät teoreettisia. Ne pyrkivät ohjaamaan lääkäriä diagnoosin ja prognoosin tekemisessä oireiden perusteella, sekä hoitokeinojen valitsemisessa. Peräkkäiset aforismit liittyvät usein samaan aiheeseen, mutta muutoin kokonaisuus ei hahmotu selkeästi aiheittain.[1]
Teoksen kuuluisa ensimmäinen aforismi kuuluu:
»Ὁ βίος βραχύς, ἡ δὲ τὲχνη μακρὴ, ὁ δὲ καιρὸς ὀξὺς, ἡ δὲ πεῖρα σφαλερὴ, ἡ δὲ κρίσις χαλεπή. Δεῖ δὲ οὐ μὸνον ἑωυτὸν παρέχειν τὰ δέοντα ποιεῦντα, ἀλλὰ καὶ τὸν νοσὲοντα, καὶ τοὺς παρεὸντας, καὶ τὰ ἔξωθεν.
Ho bios brakhys, hē de tekhnē makrē, ho de kairos oksys, hē de peira sfalerē, hē de krisis khalepē. Dei de ū monon heōyton parekhein ta deonta poieunta, alla kai ton noseonta, kai tūs pareontas, kai ta eksōthen.
Elämä on lyhyt, taito on pitkä, tilaisuus on äkkinäinen, kokeilu on petollinen, arvio on vaikea. On huolehdittava paitsi siitä, että täyttää itse tehtävänsä, myös siitä, että potilas ja läsnäolijat ja ulkoiset tekijät täyttävät tehtävänsä.[9]»
Aforismi on runollinen ja monitulkintainen, ja toimii johtantona koko teokseen, mutta toisaalta poikkeaa huomattavasti kokoelman muista varsin käytännönläheisistä aforismeista.[1] Ensimmäisen aforismin alku tunnetaan nykyisin yleensä latinankielisenä lentävänä lauseena ars longa, vita brevis, ”taide/taito pitkä, elämä lyhyt”.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Ahonen, Marke: ”Johdanto” & ”Aforismit: Johdanto”, teoksessa Hippokrates 2021, s. s. 38, 42, 269–272.
- ↑ Smith, William: ”Hippocrates”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Morson, Gary Saul: The Aphorism: Fragments from the Breakdown of Reason University of Pennsylvania. Viitattu 24.4.2023.
- ↑ Aphorism Online Etymology Dictionary. Viitattu 24.4.2023.
- ↑ Antoniou, George A. et al.: A contemporary perspective of the first aphorism of Hippocrates. Historical Vignettes in Vascular Surgery, September 01, 2012, 56. vsk, nro 3, s. 866–868. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἀφορισμός, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἀφορίζω A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Suomennoksessa: Osio 1: 25 aforismia. Osio 2: 54 aforismia. Osio 3: 31 aforismia. Osio 4: 83 aforismia. Osio 5: 72 aforismia. Osio 6: 60 aforismia. Osio 7: 87 aforismia.
- ↑ Hippokrates: Aforismit 1.1. Suomennos Marke Ahonen, teoksessa Hippokrates 2021, s. 273.
- ↑ Kivimäki, Arto: Carpe Diem! Hauskaa ja hyödyllistä latinaa, s. 30–31. Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-4118-4.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hippokrates: Aforismit. Teoksessa Hippokrates: Valitut teokset, s. 269–331. Suomennokset, yleisen johdannon sekä tekstien johdanto-osat laatinut Marke Ahonen. Helsinki: Duodecim, 2021. ISBN 978-952-360-227-4.
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hippocrates: Aphorisms. Teoksessa Hippocrates, Heracleitus: Volume IV. Nature of Man. Regimen in Health. Humours. Aphorisms. Regimen 1–3. Dreams. Heracleitus: On the Universe. Translated by W. H. S. Jones. Loeb Classical Library 150. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1931.
Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antoniou, George A. et al.: A contemporary perspective of the first aphorism of Hippocrates. Historical Vignettes in Vascular Surgery, September 01, 2012, 56. vsk, nro 3, s. 866–868. Artikkelin verkkoversio.
- Stephanus; Westerink, Leendert G. (toim.): Commentary on Hippocratesʼ Aphorisms. Sections I–II. Akademie Verlag, 1985.
- Stephanus; Westerink, Leendert G. (toim.): Commentary on Hippocratesʼ Aphorisms. Sections III–IV. Akademie Verlag, 1992.
- Stephanus; Westerink, Leendert G. (toim.) & Nickel, Diethard, et al: Commentary on Hippocratesʼ Aphorisms. Sections V–VI. Akademie Verlag, 1995.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hippokrateen Aforismit Wikimedia Commonsissa
