Ero sivun ”Tähtitornin vuori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Päivitetty itsenäisyyspäivän lipunnoston suorittava lippukunta oikein
Tietoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 5: Rivi 5:
Mäen korkeimmalla kohdalla, [[Unioninkatu|Unioninkadun]] eteläpään kohdalla sijaitsee [[Helsingin yliopisto]]n vuonna [[1834]] valmistunut [[Helsingin yliopiston Observatorio|observatorio]], jonka [[tähtitorni|tähtitorneista]] mäki on saanut nimensä. Nykyisin observatoriota käytetään edelleen opetus- ja tutkimustarkoituksiin, mutta [[tähtitiede|tähtitieteellisiä]] havaintoja siellä ei enää voida tehdä, koska kaupungin valot peittävät tähtitaivaan himmeät kohteet kokonaan pois näkyvistä. Tutkijat voivat tehdä havaintoja mm. [[Kirkkonummi|Kirkkonummen]] [[Metsähovi]]ssa tai ulkomailla. Tähtitornin portille johtava Unioninkadun puistokäytävämäinen jatke sai vuonna [[1973]] [[Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikuksen]] mukaan nimen ''Kopernikuksentie''. Aikoinaan tähtitorni näkyi pitkän ja suoran Unioninkadun päätepisteenä selvästi [[Kallion kirkko|Kallion kirkolle]] saakka, mutta nykyisin Kopernikuksentien molemmin puolin kasvavat puut miltei peittävät sen näkyvistä.
Mäen korkeimmalla kohdalla, [[Unioninkatu|Unioninkadun]] eteläpään kohdalla sijaitsee [[Helsingin yliopisto]]n vuonna [[1834]] valmistunut [[Helsingin yliopiston Observatorio|observatorio]], jonka [[tähtitorni|tähtitorneista]] mäki on saanut nimensä. Nykyisin observatoriota käytetään edelleen opetus- ja tutkimustarkoituksiin, mutta [[tähtitiede|tähtitieteellisiä]] havaintoja siellä ei enää voida tehdä, koska kaupungin valot peittävät tähtitaivaan himmeät kohteet kokonaan pois näkyvistä. Tutkijat voivat tehdä havaintoja mm. [[Kirkkonummi|Kirkkonummen]] [[Metsähovi]]ssa tai ulkomailla. Tähtitornin portille johtava Unioninkadun puistokäytävämäinen jatke sai vuonna [[1973]] [[Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikuksen]] mukaan nimen ''Kopernikuksentie''. Aikoinaan tähtitorni näkyi pitkän ja suoran Unioninkadun päätepisteenä selvästi [[Kallion kirkko|Kallion kirkolle]] saakka, mutta nykyisin Kopernikuksentien molemmin puolin kasvavat puut miltei peittävät sen näkyvistä.


Puistoalueen länsipuolella [[Kasarmikatu (Helsinki)|Kasarmikadun]] varrella sijaitsee [[Kirurginen sairaala (Helsinki)|Kirurginen sairaala]]. Puiston pohjoisreunassa Unioninkadun alkupäässä sijaitsee Helsingin [[Saksalainen kirkko]]. Puiston Eteläsataman puoleisella reunalla, korkean jyrkänteen yläpuolella olevalla tasanteella sijaitsee [[Robert Stigell]]in veistos ''[[Haaksirikkoiset]]'' vuodelta [[1897]]. Eteläsataman puoleisessa rinteessä on myös [[Nils Haukelund]]in ja [[Rafael Wardi]]n suunnittelema kahdeksan Natsi-Saksaan luovutetun [[Suomen juutalaisluovutukset|juutalaispakolaisen]] muistomerkki vuodelta [[2000]]. Kallion sisään on louhittu suuri [[väestönsuoja]], joka rauhan aikana toimii pysäköintitalona. Mäen etelärinteessä on kaksi pitkää ja kapeaa asuinkorttelia, joiden välissä sijaitsevan Ullanpuistikon yli mäen huipulta avautuu näkymä [[Kaivopuisto]]n yli merelle.
Puistoalueen länsipuolella [[Kasarmikatu (Helsinki)|Kasarmikadun]] varrella sijaitsee [[Kirurginen sairaala (Helsinki)|Kirurginen sairaala]]. Puiston pohjoisreunassa Unioninkadun alkupäässä sijaitsee Helsingin [[Saksalainen kirkko]] ja Grundskolan Norsen. Puiston Eteläsataman puoleisella reunalla, korkean jyrkänteen yläpuolella olevalla tasanteella sijaitsee [[Robert Stigell]]in veistos ''[[Haaksirikkoiset]]'' vuodelta [[1897]]. Eteläsataman puoleisessa rinteessä on myös [[Nils Haukelund]]in ja [[Rafael Wardi]]n suunnittelema kahdeksan Natsi-Saksaan luovutetun [[Suomen juutalaisluovutukset|juutalaispakolaisen]] muistomerkki vuodelta [[2000]]. Kallion sisään on louhittu suuri [[väestönsuoja]], joka rauhan aikana toimii pysäköintitalona. Mäen etelärinteessä on kaksi pitkää ja kapeaa asuinkorttelia, joiden välissä sijaitsevan Ullanpuistikon yli mäen huipulta avautuu näkymä [[Kaivopuisto]]n yli merelle.


Vuosittain [[Suomen itsenäisyyspäivä|itsenäisyyspäivänä]] [[Suomalaisuuden Liitto]] ja [[partio]]lippukunta NMKY:n Rastipartio järjestävät mäellä klo 9 valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden, jossa esiintyy myös yksi Suomen vanhimmista kuoroista, [[Viipurin Lauluveikot]] -mieskuoro ja torvisoittokunta. Tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna [[1957]], ja se radioidaan suorana lähetyksenä.
Vuosittain [[Suomen itsenäisyyspäivä|itsenäisyyspäivänä]] [[Suomalaisuuden Liitto]] ja [[partio]]lippukunta NMKY:n Rastipartio järjestävät mäellä klo 9 valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden, jossa esiintyy myös yksi Suomen vanhimmista kuoroista, [[Viipurin Lauluveikot]] -mieskuoro ja torvisoittokunta. Tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna [[1957]], ja se radioidaan suorana lähetyksenä.

Versio 8. tammikuuta 2018 kello 14.35

Tähtitornin vuori
Haaksirikkoiset-veistos. Taustalla ruotsinlaiva.

Tähtitornin vuori eli Tähtitorninmäki (ruots. Observatorieberget/Observatoriebacken) on noin 30 metriä korkea kallioinen mäki Helsingin Ullanlinnassa Eteläsataman vieressä. Mäki on suurimmaksi osaksi puistoa, mutta siellä sijaitsee myös muutamia julkisia rakennuksia.

Mäen korkeimmalla kohdalla, Unioninkadun eteläpään kohdalla sijaitsee Helsingin yliopiston vuonna 1834 valmistunut observatorio, jonka tähtitorneista mäki on saanut nimensä. Nykyisin observatoriota käytetään edelleen opetus- ja tutkimustarkoituksiin, mutta tähtitieteellisiä havaintoja siellä ei enää voida tehdä, koska kaupungin valot peittävät tähtitaivaan himmeät kohteet kokonaan pois näkyvistä. Tutkijat voivat tehdä havaintoja mm. Kirkkonummen Metsähovissa tai ulkomailla. Tähtitornin portille johtava Unioninkadun puistokäytävämäinen jatke sai vuonna 1973 Nikolaus Kopernikuksen mukaan nimen Kopernikuksentie. Aikoinaan tähtitorni näkyi pitkän ja suoran Unioninkadun päätepisteenä selvästi Kallion kirkolle saakka, mutta nykyisin Kopernikuksentien molemmin puolin kasvavat puut miltei peittävät sen näkyvistä.

Puistoalueen länsipuolella Kasarmikadun varrella sijaitsee Kirurginen sairaala. Puiston pohjoisreunassa Unioninkadun alkupäässä sijaitsee Helsingin Saksalainen kirkko ja Grundskolan Norsen. Puiston Eteläsataman puoleisella reunalla, korkean jyrkänteen yläpuolella olevalla tasanteella sijaitsee Robert Stigellin veistos Haaksirikkoiset vuodelta 1897. Eteläsataman puoleisessa rinteessä on myös Nils Haukelundin ja Rafael Wardin suunnittelema kahdeksan Natsi-Saksaan luovutetun juutalaispakolaisen muistomerkki vuodelta 2000. Kallion sisään on louhittu suuri väestönsuoja, joka rauhan aikana toimii pysäköintitalona. Mäen etelärinteessä on kaksi pitkää ja kapeaa asuinkorttelia, joiden välissä sijaitsevan Ullanpuistikon yli mäen huipulta avautuu näkymä Kaivopuiston yli merelle.

Vuosittain itsenäisyyspäivänä Suomalaisuuden Liitto ja partiolippukunta NMKY:n Rastipartio järjestävät mäellä klo 9 valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden, jossa esiintyy myös yksi Suomen vanhimmista kuoroista, Viipurin Lauluveikot -mieskuoro ja torvisoittokunta. Tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1957, ja se radioidaan suorana lähetyksenä.

Suunnitelmissa on laajentaa puistoaluetta Eteläsataman lahden rantaan saakka, jolloin välissä oleva Laivasillankatu muutettaisiin osittain tunneliksi. Siinä kohdassa kadun ja rantaviivan välissä on nykyisin etupäässä kuorma-autojen pysäköintialue.[1]

Historia

Tähtitornin vuori kuuluu Helsinginniemelle luonteenomaisiin korkeisiin kalliokukkuloihin. Sen vanhin tunnettu nimi oli Kasaberget ("Vartiovuori" tai "Roihuvuori"). Vuorta käytettiin keskiajalla vartiotulivuorena, jolta on tulimerkein varoitettu lähiseudun asukkaita mereltä uhkaavista vaaroista. Vastaavia vartiotulivuoria oli Suomenlahden rannikolla pitkä ketju, ja myös nykyisen Helsingin lähiympäristössä niitä oli useita, kuten Kasavuori (Kasaberget) Espoon Soukassa, Roihuvuori (Kasberget) ja Kasakallio (Kasaberget) Salmenkalliossa itä-Helsingissä. Helsinginniemen Kasavuoren vartiotulet kunnostettiin viimeisen kerran Hattujen sodan alla vuonna 1740.[2].

Kun Viaporin merilinnoitusta ryhdyttiin rakentamaan 1740-luvulla, oli tarkoituksena rakentaa samassa yhteydessä laaja linnoitusalue myös mantereelle Helsinginniemen eteläosaan. Augustin Ehrensvärdin alkuperäisessä linnoitussuunnitelmassa, joka hyväksyttiin 1747, Helsinginniemen korkeimmille kallioille Kasavuorelle ja Siltavuorelle oli sijoitettu vahvat linnakkeet, joita yhdisti maavallitus vallinsarvineen. Tämän rakennelman tarkoituksena oli suojata Helsingin kaupunkia mantereen puolelta. Kasavuorella muurattiin 16. heinäkuuta 1748 Ehrensvärdin johdolla linnakkeen peruskivi, ja sille annettiin kuningatar Ulrika Eleonoran mukaan nimi Ulrikasborg.[3]

Ulrikasborgin linnoitus oli kunnianhimoisen Helsinginniemen linnoitussuunnitelman ainoa osa, joka lopulta toteutui; kaikki muut suunnitellut linnakkeet ja varustuksetujn, mukaan lukien Siltavuoren linnoitus, jäivät rahan ja resurssien puutteessa kesken. Linnoitustöistä mäki sai uuden nimen Ulrikasborgsberget. Suomeksi nimi väännettiin aluksi muotoon Ulriikaporinvuori, jota käytettiin vielä 1800-luvulla. Sen mukaan on saanut nimensä myös Ullanlinnan kaupunginosa (ruotsiksi Ulrikasborg). Nykyisin nimeä Ullanlinnanmäki kuitenkin käytetään läheisen Kaivopuiston korkeimmasta kalliosta, jolla sijaitsee Ursan tähtitorni.

Observatorio hallitsi maisemaa 1870-luvulla.

Ulriikaporinvuoren huipulle valmistui yliopiston tähtitorni vuonna 1833.[4] Useiden vuosikymmenien ajan, 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan saakka, tornin huipusta annettiin "hattumerkki" joka päivä klo 12, jotta kaupunkilaiset voisivat sen avulla tarkistaa kellonsa. Alkujaan samanaikaisesti ammuttiin myös Katajanokan kärjen varuskunnassa laukaus, mutta näin ei enää 1900-luvun puolella tehty.

Tähtitornin rakentamisen jälkeen kallio sai vähitellen uuden nimen Tähtitorninmäki tai Tähtitornin vuori. Jälkimmäinen näistä nimistä vahvistettiin viralliseksi vuonna 1928 [5]. Mäki oli etupäässä karua ja louhikkoista kalliota, kunnes se 1890-luvulla kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin johdolla istutettiin vehmaaksi puistoksi. 1920-luvulla puistoa uudistettiin Olssonin pojan Paul Olssonin suunnitelmien mukaan.

1900-luvun alussa Tähtitorninmäkeä ehdotettiin myös Eduskuntatalon sijaintipaikaksi.

Puiston taideteokset

Puistoon sijoitetuista julkisista taideteoksista näkyvimmällä paikalla on Robert Stigellin yli 4 metrinen veistos ”Haaksirikkoiset”. Teoksen aiheena on haaksirikkoon joutunut perhe. Kun teos paljastettiin loppuvuodesta 1898, se sai myös voimakkaita poliittisia merkityksiä sorto­vuosien vuoksi: haaksirikkoon joutunut perhe on kääntänyt selkänsä itään ja kohottaa katseensa pelastuksen toivossa kohti länttä.[6]

Rantaa pitkin kulkevan Laivasillankadun ja Saksalaisen kirkon välisellä alueella sijaitsee kolme muuta taideteosta. Gunnar Finnen teos ”Habsburg-höyrylaivan muistomerkki” on vuodelta 1939. Graniittinen kivipaasi on pystytetty kunnioittamaan Suomen sisällis­sodassa kaatuneita ja erityisesti höyrylaiva Habsburgin tuhossa 1918 hukkuneita saksalaisia sotilaita.[7]

Niels Haukelandin ja Rafael Wardin ”Juutalaispakolaisten muistomerkki” (”Apua anovat kädet”) taas on pystytetty vuonna 2000 niiden juutalaisten muistoksi, jotka toisen maailman­sodan aikana luovutettiin Suomesta Saksaan. Muistomerkki koostuu kivipaadesta ja siihen nojaavasta kahdesta reliefistä. Paateen on kaiverrettu tapahtumaan liittyvää tekstiä sekä luovutettujen 8 henkilön nimet.[8]

Gustav von Numersin ”Kuninkaallisen Suomen tykistörykmentin muistomerkki” on pystytetty paikalle, jossa rykmentin pääkasarmi toimi vuosina 1794–1811. Muistomerkki on graniittinen luonnonkivi, johon on kiinnitetty pronssinen muistolaatta.[9]

Puiston eteläreunassa Tähti­tornin­kadun varressa on lammikko, johon vuonna 1928 pystytettiin Wäinö Aaltosen veistos Kahlaaja. Vuonna 1994 se kuitenkin vaurioituneena siirrettiin Rikhardinkadun kirjastoon. Vuonna 2008 lammikkoon pystytettiin Marjo Lahtisen veistos Torso.[10]

Lähteet

  1. ↑ Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 3.4.2008
  2. ↑ Helsingin kaupungin historia I, s. 19–20, 322–323. Helsingin kaupunki, 1950.
  3. ↑ Eino E. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos, Otava 1972, s. 100
  4. ↑ Ollila, Kaisa – Toppari, Kirsi: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita. 6. painos. Sanoma Oy 1986. ISBN 951-9134-69-7
  5. ↑ Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. 1970.
  6. ↑ Julkiset veistokset: Haaksirikkoiset Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 15.11.2014.
  7. ↑ Julkiset veistokset: Habsburg-höyrylaivan muistomerkki Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 15.11.2014.
  8. ↑ Julkiset veistokset: Juutalaispakolaisten muistomerkki Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 15.11.2014.
  9. ↑ Julkiset veistokset: Kuninkaallisen Suomen tykistörykmentin muistomerkki Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 15.11.2014.
  10. ↑ Julkiset veistokset: Torso Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 15.11.2014.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tähtitornin_vuori&oldid=17012092”