Teemu Matinpuro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teemu Matinpuro
2020-teemu-matinpuro-2000-netti.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt16. tammikuuta 1961 (ikä 60)
Rovaniemi
Kansalaisuus Suomi
[ ohje ]

Teemu Tuomas Matinpuro (16. tammikuuta 1961 Rovaniemi) on Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja ja Voima Kustannuksen toimitusjohtaja.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matinpuro syntyi kuusilapsiseen perheeseen Rovaniemellä, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Oulussa. Jo nuorena hän kiinnostui maailman parantamisesta. Ympäristökysymykset olivat lähellä Matinpuron sydäntä ja hän toimi aktiivisesti Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirissä. Koijärvelläkin hän piipahti keväällä 1979.

Matinpuro aloitti maantieteen opinnot Oulun yliopistossa mutta siirtyi pian jatkamaan niitä Helsinkiin. Hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa vuosina 1987–1988, mm. kansainvälisen jaoston ja yritysjaoston puheenjohtajana. Niin ylioppilaskunnassa kuin muissakin toimissa, hänet on tunnettu taitavana ja palavasieluisena asiaosaajana, jolla on tarkka kriittinen silmä myös talousasioille.

Vuonna 1994 Teemu Matinpuro aloitti toiminnanjohtajana Suomen Rauhanpuolustajissa. Matinpurolle on ollut erityisen tärkeää koko uransa aikana yhteiskunnallisten kirjojen ja lehtien kustantaminen. Hän solmi Rauhanpuolustajien ja Like Kustannuksen välille sopimuksen, jonka turvin kustannettiin vuosien ajan yhteensä pari sataa yhteiskunnallista kirjaa Pystykorva-merkin alla. Pystykorvakirjoja on vuodesta 2018 seurannut Rauhanpuolustajien ja Rosebud Booksin yhteinen Umpihanki-sarja.

1999 Matinpuro oli perustamassa Voima-lehteä. Hän on toiminut alusta asti Voiman vahvana taustavaikuttajana eri rooleissa. Vuonna 2001 Voima palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla[1].

2007 Matinpuro oli luomassa Le Monde Diplomatiquen ja Novaja Gazetan suomenkielistä versiota. Myös Into Kustannus sai alkunsa 2007 Matinpuron vahvalla taustavaikutuksella.

Työssään Suomen Rauhanpuolustajissa Matinpuro on muun muassa aktiivisesti vastustanut Suomen Nato-jäsenyyttä ja hävittäjähankintoja sekä tehnyt laajaa solidaarisuustyötä esimerkiksi kurdien, Länsi-Saharan sahrawien, palestiinalaisten ja venäläisten toisinajattelijoiden tukemiseksi ja kansalaisjärjestöyhteistyön kehittämiseksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtion tiedonjulkistamispalkinnot 2001 jaettu 11.4.2001. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 13.1.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]