Voznesenje

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Syvärinniska)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Voznesenjen kirkko.
P19 tiellä on lossiyhteys Syvärin yli.

Voznesenje[1] (ven. Вознесенье, suom. myös Syvärinniska)[2] on kaupunkimainen taajama ja samannimisen kaupunkikunnan keskus Leningradin alueen Koskenalan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Syvärijoen niskalla Äänisen lounaiskolkassa, joen molemmin puolin. Paikkakunnalla on noin 2 700 asukasta (2008).

Voznesenje on tärkeä metsäteollisuuden satama. Se sijaitsee Volgan–Itämeren vesitien varrella ja sai alkunsa vuonna 1852, kun tähän kuuluva Äänisen kanava valmistui. Kaupunkityyppinen taajama siitä tuli 1935. Voznesenjessa on joen poikki kulkeva lauttayhteys. Paikkakunnalla on korjaustelakka ja metsäteollisuutta.

Voznesenjen kuntaan kuuluvia kyliä ovat Ruskeakangas (Красный Бор, Krasnyi bor), Himjoki (Гимрека, Gimreka), Karnavolok (Карнаволок) ja Kallioinen (Щелейки, Štšeleiki).

Venäläistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voznesenje oli 1920-luvulla vepsäläisten etnistä asuinaluetta yhdistävä paikka. Vielä 1960- ja 1980-luvuilla kylän väitettiin olevan ikivanha venäläisten asuinpaikka. Kuitenkin kenttätutkimukset vuosina 1981-1983 osoittivat aivan jotakin muuta. Aihe oli vielä 1980-luvulla niin tulenarka, ettei siitä voitu avoimesti keskustella julkisuudessa. Tutkimukset osoittivat Voznesenjen olevan alun perin Äänisenrannan ja Syvärin eteläpuolella asuneiden vepsäläisten yhteinen kohtaamis- ja kauppapaikka. Voznesenje muodostaa toisen paikoista Vinnytsjanselvennä ohessa, joissa vepsäläisten yhtenäinen asuinalue on pyritty rikkomaan venäläisasutuksella. Erityisesti 1950-luvun loppupuolella venäläistyminen vahvistui ja vepsäläisyys katosi olemattomiin. Taustalla on lakkautettavien perspektiivittömien kylien lakkauttamispolitikka, jossa neuvostohallinto ohjasi vepsäläisasutusta tiettyihin paikkoihin. Politiikalla tähdättiin vepsäläisasutuksen siirtämiseen syrjäisempiin saarekkeisiin ja näin katkaisemaan heidän keskinäinen kanssakäyminen perinteiseltä pohjalta.[3]

Jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodassa Voznesenje oli suomalaisten hallussa, joiden vetäytyessä taajama poltettiin. Suomalaiset pioneerit rakensivat 392,15 metriä pitkän sillan Syvärin yli. Sillan ajoradan leveys oli 6 metriä ja jänneväli 8 metriä, joita kannatti 8 halkaisijaltaan 15 tuuman paalua. Kenraali Oesch vihki lyhyellä puheellaan sillan käyttöön 5. huhtikuuta 1942 ja totesi sen olevan Suomen pisin silta ja yhdistävän pysyvästi joen etelä- ja pohjoisrannan toisiinsa. Juhlallisuuksiin kuului kenttäjumalanpalvelus ja ohimarssi torvisoittokunnan soittaessa Porilaisten marssin. Vihkimisestä ei tiedotettu julkisuuteen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 282. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
  2. EKI kohanimeandmebaasi Viitattu 15.10.2015.
  3. Zinaida Strogaltšikova: ”Etnisen alueen yhtenäisyys”, Vepsä Maa, Kansa, Kulttuuri. Jyväskylä: Gummerus, 2005. ISBN 951-746-674-9.
  4. ”Pioneeriemme uusin suurtyö - Syvärin niskan silta”, Suomi taisteli 4, s. 87-89. Porvoo: WSOY, 1979. ISBN 951-0-03956-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.