Suuret muinaiset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suuret muinaiset (engl. Great Old Ones, kirjoitetaan usein myös Suuret Muinaiset) ovat Cthulhu-mytologiassa esiintyviä kuvitteellisia muinaisia pahoja jumalolentoja. Amerikkalainen kauhukirjailija H.P. Lovecraft kehitti termin suuret muinaiset ja keksi ensimmäiset ja tunnetuimmat ryhmän jumaluudet, mutta Lovecraftin jälkeen Cthulhu-mytologian jumalten määrä on moninkertaistunut, ja suurimman osan ovat keksineet hänen seuraajansa.

Suuret muinaiset ovat kosmisia hirviöitä, jotka ovat kotoisin universumin osista, jotka poikkeavat suuresti meidän osastamme universumia. Ne koostuvat aineesta, joka ei ole täysin maapallon aineen kaltaista.[1] Tunnetuin suurista muinaisista on heidän ylipappinsa Cthulhu, joka on vajonneena kuolemankaltaiseen uneen meren pohjassa. Erilaiset kultit palvovat suuria muinaisia jumalina tarkoituksenaan tuoda heidät uudestaan maan pinnalle ja hallitsemaan maailmaa.[2] Vielä suuria muinaisiakin mahtavampia Cthulhu-mytologian olentoja ovat toiset jumalat, joita jotkut pitävät sama asiana kuin Suuret muinaiset.

Suurista muinaisista käytetään toisinaan myös nimeä muinaiset ("Old One"). Tätä nimitystä ei kuitenkaan pidä sekoittaa Lovecraftin pienoisromaanissa Hulluuden vuorilla esiintyviin muinaisiin, jotka eivät ole jumalia, vaan luonnollista elämää, jotka tosin saattavat olla maapallon ulkopuolista alkuperää. Englanniksi ero ei ole aivan niin harhaanjohtava, sillä muinaisten rodusta käytetään paitsi termiä "Old Ones", myös "Elder Things".

Suurten muinaisten historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H.P. Lovecraft[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Cthulhun kutsussa" kuvatut suuret muinaiset tulivat muinoin tähdistä ja alkoivat hallita Maapalloa vuosimiljoonia sitten. Heidän johtajansa ja ylipappinsa, ainakin Maassa, oli kammottava Cthulhu[2] – "Hulluuden vuorilla" -tarinassaan Lovecraft viittaakin suuriin muinaisiin "Cthulhun rotuna". Muinaiset eivät koostuneet täysin samanlaisesta aineesta kuin maapallon materia, vaan he olivat kotoisin kaukaisista ja oudoista ulkoavaruuden osista. Suuret muinaiset ovat hirviömäisiä, valtavia ja täysin epäinhimillisiä olentoja. Science fiction -piirteitä mytologiaan liittävä "Hulluuden vuorilla" kertoo myös, että Cthulhun johdolla he kävivät joukon hirvittäviä sotia inhimillisempiä Maapallon asukkeja vastaan, mutta solmivat lopulta rauhan. Suurilla muinaisilla oli maapallolla useita kaupunkeja, kuten R'lyeh.[1]

Yllättäen muinaisten kaupungit kuitenkin upposivat meren pohjaan. Nyt Cthulhu ja hänen palvelijansa, muut suuret muinaiset nukkuvat meren pohjassa kuolemankaltaisessa unessa. Suunnattomilla psyykkisillä voimillaan he kuitenkin vaikuttavat herkkien ihmisten mieleen, hankkien itselleen lukuisia kultisteja.[2] Kaikki suurten muinaisten palvojat eivät ole ihmisiä, vaan monet mytologian ei-ihmisrodutkin palvelevat heitä. Heidän palvelijoitaan ovat mm. tcho–tcho-kansa ja syväläiset.

Kun "tähdet ovat oikein", R'lyeh nousee ja suuret muinaiset ottavat Maapallon herruuden takaisin itselleen palvojiensa avustuksella.[2][3] Tähän liittyy Lovecraftin teoksissa usein toistuva runo, jonka kirjoittaja hänen tarinoidensa maailmassa on Necronomiconin tekijä Abdul Alhazred.

Lovecraftin englanninkielinen runo
"That is not dead which can eternal lie.
And with strange aeons even death may die."

S. Albert Kivisen suomennos[4]
"Se kuollut ei oo, mi voi iäti maata,
aikojen myötä voi kuolokin laata."

August Derleth[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija August Derleth muokkasi Cthulhu-mytologiaa omissa töissään kristillisen mytologian suuntaan: hänellä "pahoja" suuria muinaisia vastustivat "hyvät" vanhemmat jumalat.[3] Suurten muinaisten "horrokseen" hän esitti teorian, jonka mukaan alun perin Vanhempien jumalten yhteydessä olleet muinaiset tekivät jonkin rikkomuksen herrojaan vastaan, ja sen seurauksena Vanhemmat jumalat lukitsivat heidät eri paikkoihin universumiin; esimerkiksi Cthulhun vajonneeseen R'lyehiin. Kultistiensa avulla suuret muinaiset yrittävät sitten vapautua vankiloistaan.

Lovecraftin teksteistä tälle teorialle ei löydy perustetta, vaan sen suurin vaikutin on Derlethin katolisuus.[3] Toisen teorian mukaan Muinaisten horros johtuu jonkinlaisista universaaleista kausista; kun tähdet ovat väärässä asennossa ja kausi väärä, suuret muinaiset ovat kyvyttömiä toimimaan täysin voimin. Kun "tähdet ovat oikein" – kuten "Cthulhun kutsussa"[2] – he voivat jälleen herätä.

Suuria muinaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täydellinen luettelo: Luettelo suurista muinaisista
Joukko tunnetuimpia suuria muinaisia
Nimi Muita nimiä Kuvaus Luoja, alkuperä
Bokrug Suuri vesilisko,
Sarnathin tuho
Suunnattoman suuri vesilisko, joka elää merihirviön tavoin Mnarin maassa olevassa suuressa järvessä. H.P. Lovecraft: "Sarnathin tuho" ("The Doom That Came to Sarnath", 1920)
Cthugha Elävä liekki,
Palava
Elävä tulimyrsky. August Derleth: "The House on Curwen Street" (1944)
Cthulhu Nukkuva jumala, R'lyehin herra, (Suurten muinaisten) Ylipappi, Kthulhut, Kutulu, etc. Sekoitus lohikäärmettä, ihmistä ja mustekalaa. Kuvataan yleensä merihirviönä, jolla on suomuinen ihmisruumis ja lonkeroinen pää ja siivet. Erittäin suurikokoinen. H.P. Lovecraft: "Cthulhun kutsu" ("The Call of Cthulhu", 1928)
Cthylla Cthulhun salattu tytär Siivekäs, mustekalamainen merihirviö. Erittäin suurikokoinen. Eräänlainen "nais-Cthulhu". Brian Lumley: "The Transition Of Titus Crow" (1975) (nimi)
Tina L. Jens: "In His Daughter's Darkling Womb" (1997) (hahmo)
Dagon ja Hydra Isä ja Äiti Kalajumalia, sekoitus kalaa ja ihmistä. Syväläisten jumalia.

Dagon oli mahdollisesti ensimmäinen Cthulhu-mytologian jumaluus, jonka Lovecraft loi – ainakin Dagonin esitellyt novelli "Dagon" oli ensimmäinen Cthulhu-tarina.[3]
Henry Kuttner esitteli myös Hydra-nimisen jumalan, joka kuuluu "Toisiin jumaliin".

Dagon pohjautuu Lähi-idän mytologiaan.
H.P. Lovecraft: "Dagon" (1917) (Cthulhu-mytologia)
Hastur Hän-Jonka-Nimeä-Ei-Mainittavan-Pidä,
Keltainen kuningas,
Xastur
Ei todellista muotoa. Ambrose Bierce: "Haïta the Shepherd", "The King in Yellow" (nimi)
H.P. Lovecraft: "Kuiskaus pimeässä" ("Whisperer in the Dark", 1930) (Cthulhu-mytologiaan liittäminen)
August Derleth (hahmon luominen, liittäminen Suureksi muinaiseksi)
Ithaqua Wendigo Suuri, ruumiinkaltainen ihmiskarikatyyri jolla on loistavan punaiset silmät. Liitetty läheisesti ilmaan ja tuuleen. August Derleth: "Ithaqua" (1941)
Tsathoggua Zhothaqquah Valtava rupikonnamainen, limainen hirviö, jossa on myös piirteitä lepakosta ja laiskiaisesta. Clark Ashton Smith: "Satampra Zeiroksen tarina" ("The Tale of Satampra Zeiros", 1929)
Yig Käärmeiden isä Ihmismäinen käärme tai käärmemäinen ihminen. H.P. Lovecraft & Zealia Bishop: "Yigin lapset" ("Curse of Yig", 1928) (Yig oli Lovecraftin idea, vaikka tarina onkin nykyään Bishopin nimissä.[5])
Zhar ja Lloigor Lonkerohirviöitä. Lloigorilla on myös siivet. Tcho–tcho-kansan palvomia. August Derleth: "The Lair of the Star-Spawn" (1932)

Toisinaan eräitä "Toisia jumalia" lasketaan kuuluviksi suuriin muinaisiin, näitä ovat esimerkiksi Azathoth, Shub-Niggurath ja Yog-Sothoth. Jo Lovecraftin tekstit erottelivat kuitenkin Suuret muinaiset ja Toiset jumalat: tarinassa "Dunwichin hirviö" mainitaan joukko Toisia jumalia, ja Cthulhu näiden "serkkuna".[6]

Simonin Necronomicon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simonin Necronomicon-versiossa, joka pohjautuu pääosin mesopotamialaiseen mytologiaan, esiintyy joukko pahoja jumalia, Muinaisia. Näiden jumalten joukossa on paljon sumerilaisten myyttien hirviöitä, kuten Ninnghižidda, Pazuzu ja Tiamat, sekä joitain Cthulhu-mytologian olentoja muistuttavia jumalolentoja, juten Kutulu, Azag-Thoth ja Ishniggarab. Vaikka sumerilaisesta mytologiasta löytyikin erottelu pahojen, muinaisten jumalten ja heidän hyvien lapsiensa välillä, on Necronomiconin erottelu osin tekaistu Cthulhu-mytologian pohjalta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lovecraft, H. P.: "At the Mountains of Madness". Kirjoitettu 1931, julkaistu 1936 lehdessä Astounding Stories. Suom. nimellä "Hulluuden vuorilla".
  2. a b c d e Lovecraft, H. P.: Kuiskaus pimeässä ja muita kertomuksia. Kootus teokset osa I. Jalava, 2007. Suomennos Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä. Tarina Cthulhun kutsu.
  3. a b c d Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Musta kivi, sivut 7-13. WSOY:n graafiset laitokset. Juva, 1995. ISBN 951-0-20103-0.
  4. S. Albert Kivinen: H.P. Lovecraft ja Cthulhun tarusto. Portti 3/1987.
  5. Sadelehto, Markku (toim.): Outoja tarinoita 4. Esipuhe. Kustannus OY Jalava, Helsinki, Juva 1992. ISBN 951-8954-95-X
  6. Lovecraft, H. P.: Kuiskaus pimeässä ja muita kertomuksia. Kootut teokset osa I. Jalava, 2007. Suomennos Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä. Sivu 206, tarina "Dunwichin hirviö".