Suomen urheilu 1966

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen urheilu 1966 käsittelee vuoden 1966 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Eero Mäntyranta Hiihto
2. Kalevi Laurila Hiihto
3. Timo Mäkinen Autourheilu
4. Rainer Stenius Yleisurheilu
5. Matti Laakso Paini
6. Arto Tiainen Hiihto
7. Aimo Tepsell Suunnistus
8. Matti Haikonen Jousiammunta
9. Eila Pyrhönen Uinti
10. Eero Tapio Paini
Lähde: [1]

Naisten listalla kuusi parasta olivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Eila Pyrhönen Uinti
2. Raila Kerkelä Suunnistus
3. Maire Lindholm Jousiammunta
4. Kaija Mustonen Pikaluistelu
5. Tarja Liljeström Uimahypyt
6. Ulla Patrikka Uinti
Lähde: [1]

Urheilutoimittajat laativat ensimmäistä kertaa erikseen myös ammattiurheilijoiden listan ja parhaaksi ammattiurheilijaksi valittiin ralliautoilija Timo Mäkinen.[1]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen-mestaruuden voitti Tampereen Ilves, hopeaa sai Rauman Lukko ja pronssille sijoittui Saimaan Pallo. Sarja oli laajentunut 12 joukkueen suuruiseksi ja se aloitettiin pelaamalla kahdessa erillisessä lohkossa, joiden kolme parasta ratkoivat kärkisijat ylemmässä loppusarjassa muiden pelatessa alemmassa loppusarjassa.[4]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 94. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  2. Pihlaja, s. 135
  3. Pihlaja, s. 201
  4. Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 141. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321.
  5. Pihlaja, s. 315
  6. Pihlaja, s. 316
  7. Pihlaja, s. 489
  8. Pihlaja, s. 473, 495
  9. Pihlaja, s. 164–166, 440–441, 869
  10. Pihlaja, s. 444
  11. Pihlaja, s. 686, 688, 690–692
  12. Pihlaja, s. 772
  13. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 78–80, 85–87. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.