Kalevi Laurila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Kalevi Laurila Oslon MM-hiihdoissa 1966.
Kalevi Laurila Oslon MM-hiihdoissa 1966.
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten hiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Innsbruck 1964 4×10 km viesti
Pronssia Pronssia Grenoble 1968 4×10 km viesti
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Zakopane 1962 4×10 km viesti
Hopeaa Hopeaa Oslo 1966 30 km
Hopeaa Hopeaa Oslo 1966 4×10 km viesti

Kalevi Johannes Laurila (5. joulukuuta 1937 Sääksmäki13. huhtikuuta 1991 Kangasala) oli suomalainen hiihtäjä ja olympiamitalisti.

Kalevi Laurila oli 1960-luvulla Suomen parhaita maastohiihtäjiä. Zakopanen MM-kisoissa 1962 hän saavutti hopeaa 4 × 10 kilometrin viestissä, jossa hän hiihti toisen osuuden. Lisäksi hän sijoittui 15 kilometrillä 17:nneksi. Innsbruckin 1964 olympialaisissa hän hiihti viestissä kolmannen osuuden ja saavutti jälleen hopeaa. Henkilökohtaisilla matkoilla hän sijoittui kuudenneksi 30 kilometrillä ja yhdeksänneksi 15 kilometrillä.

Ainoan henkilökohtaisen arvokisamitalinsa Laurila saavutti Oslon MM-kisoissa 1966. Hän hävisi 30 kilometrillä ainoastaan maanmiehelleen Eero Mäntyrannalle ja kukisti Länsi-Saksan Walter Demelin 0,3 sekunnilla saaden hopeaa. Hopealle yltäneessä viestijoukkueessa hän hiihti jälleen kolmannen osuuden. 15 kilometrillä hän sijoittui viidenneksi.

Viimeisen arvokisamitalinsa, viestin olympiapronssia Laurila saavutti Grenoblessa 1968. Hän sijoittui 15 kilometrillä neljänneksi hävittyään Ruotsin Gunnar Larssonille 3,9 sekuntia, 30 kilometrillä kuudenneksi ja 50 kilometrillä 11:nneksi. Viimeisen kerran "Vanha vipeltäjä" hiihti arvokisoissa Falunin MM-kisoissa 1974, joissa paras saavutus oli viestin neljäs sija.

Seuratasolla Laurila edusti Tampereen Poliisi-Urheilijoita. Hän voitti Suomen mestaruuden 15 kilometrillä neljä kertaa, 30 kilometrillä kaksi kertaa ja 50 kilometrillä kerran. Vuonna 1967 hän voitti Takon Soutajien joukkueessa soudun sisähankanelosen Suomen mestaruuden. Salpausselän Kisoissa hän voitti pikamatkan vuonna 1966 ja Ruotsin hiihtokisoissa 30 kilometriä vuonna 1967.

Laurila oli ammatiltaan ylikonstaapeli, ja hänet tunnettiin kilpaladuilla myös lempinimellä "Pispalan poliisi". Aleksis Kiven Seura valitsi hänet vuonna 1975 ensimmäiseksi "vuoden Eskoksi" antamalla hänelle Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon.[1]

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympiahopeaa Innsbruckissa 1964 viestissä
  • Olympiapronssia Grenoblessa 1968 viestissä
  • MM-hopeaa Zakopanessa 1962 viestissä sekä Oslossa 1966 30 km:llä ja viestissä
  • SM-kultaa 15 km:llä 1967, 1968, 1970 ja 1974, 30 km:llä 1966 ja 1968 sekä 50 km:llä 1967
  • Poliisien EM-hopeaa (1973) ja pronssia (1978) ampumahiihdossa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 167. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eskon puumerkin saajat Aleksis Kiven Seura. Viitattu 13.10.2016.