Sousse

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sousse
سوسة‎
Näkymä kaupunkiin.
Näkymä kaupunkiin.
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Sousse

Koordinaatit: 35°50′N, 10°38′E

Valtio Tunisia
Kuvernoraatti Sousse
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 39.37 km² km²
Väkiluku (2014) 221 715[1]
Aikavyöhyke UTC+1









Sousse (suomeksi myös Susa [2],arab. سوسة‎, Susa) on kaupunki Tunisiassa, Pohjois-Afrikassa. Se sijaitsee Välimeren rannikolla, Hammametinlahden rannalla, noin 140 kilometriä Tunisista etelään. Soussen asukasluku oli 173 047 vuonna 2004. Se on merkittävä satamakaupunki, josta viedään muun muassa oliiveja, oliiviöljyä ja hedelmiä. Kaupungin tärkeimmät elinkeinot ovat matkailu, elintarvike-, tekstiili- ja koneteollisuus sekä kalastus. Tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat vanhakaupunki eli Medina, katakombit ja Ribat eli luostarilinnoitus. Sousse on brittien, saksalaisten, pohjoismaalaisten ja venäläisten suosima matkakohde. Soussessa käy matkailijoita sekä kesäisin että talvisin. Talvisin joulukuun paikkeilla Soussessa on parhaimmillaan 20 °C lämmintä. Kaupungista on noin kymmenen kilometriä Port El Kantaouin kaupunkiin ja noin 20 kilometriä Monastiriin, jossa sijaitsee Monastirin lentoasema.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mosaiikki Medusasta Soussen museossa.
Soussen keskusta (Ribat)
Sousse kaupungin keskusta

Antiikin aikana kaupungin nimi oli Hadrumetum. Foinikialaiset perustivat Hadrumetumin 1200-luvulla eaa.

Roomalaisten ja vandaalien kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki liittoutui Rooman kanssa Puunilaissotien aikaan ja vältti siten pahimmat vauriot. Kaupunki eli suhteellisen rauhassa 700-vuotisen kauden Pax Romanan aikaan. Liviuksen mukaan Hadrumetum oli Roomalaisarmeijan maihinnousupaikka Scipio Africanuksen aikaan toisessa Puunilaissodassa.lähde?

Osana Bonifaciuksen kapinaa Konstantinopolia vastaan Vandaalit pyydettiin paikalle. He ottivat haltuun Hadrumetumin vuonna 434 ja nimesivät kaupungin Hunerikopolikseksi. Vandaalisodassa Justinianus valtasi kaupungin 534 ja nimesi kaupungin jälleen roomalaisittain.lähde?

Arabivalloitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

600-luvulla arabi-islamilaiset armeijat valtasivat nykyisen Tunisian alueen ja levittivät nopeasti arabialaisen kulttuurin ennestään täysin roomalaiselle ja kristinuskoiselle alueelle. Arabit valtasivat kaupungin, joka Rooman kaatumisen jälkeen oli ollut vain muisto entisestä kukoistuksestaan. Kaupunki nimettiin Sûsaksi ja muutamassa vuosikymmenessä siitä tuli Aghlabidien dynastian suurin satama. Aghlabidien Sisilian valtaus vuonna 827 tehtiin pääosin Sûsasta käsin.

Eurooppalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuranneina vuosisatoina eurooppalaiset rupesivat työntämään islamia takaisin ja Sûsa oli hetken Normannien vallassa 1100-luvulla, sitten täysin espanjalaisten valloittama, ja 1700-luvulla venetsialaisten ja ranskalaisten pommitusten kohteena. Ranska nimesi kaupungin Sousseksi.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historian myllerryksestä huolimatta Sousse on onnistunut säilyttämään hyvin islamilaisista ajoista juontuvan arabialaisen ulkoasun ja tunnelman vuosisatojen takaa. Nykyään sitä pidetään yhtenä parhaiten säilyneistä meren rannalla sijaitsevista arabilinnoituksista. Ribatin luostarilinnoitus, korkeuksiin nouseva minareetin ja vahtitornin yhdistelmä, on näyttävä matkailukohde.

Sousse oli vuonna 1967 shakin Interzonal-turnauksen paikkana. Turnauksesta tuli kuuluisa, kun ensimmäisellä sijalla ollut shakin maailmanmestari Bobby Fischer yllättäen luovutti.[3]

Nykyään Sousse noin 200 000 väkiluvullaan vaalii hyvin keskiaikaista historiaansa kapeine, mutkittelevine kujineen. Jäljellä on Kasbah-linnoitus, Medinan vanhakaupunki, Ribatin luostarilinnoitus ja pitkä muuri Välimeren rannassa. Ympärillä on moderni, väljemmin rakennettu kaupunki pitkine suorine katuineen.

Historiallisia nimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiansa aikana Sousse on ollut viittä eri kulttuuria edustavien alaisuudessa. Jokainen näistä kulttuureista antoi uuden tai muunnetun nimen kaupungille. Jokainen näistä nimistä esiintyy eri muodoissa eri kielissä. Vanhimmasta uusimpaan näitä nimiä ja muotoja ovat muun muassa:

  • Hadrumetum[4] tai Hadrumete[5] (puunilainen)
  • Colonia Concordia Ulpia Trajana Augusta Frugifera Hadrumetina TAI Hadrumetum[5] TAI Hadrumentum (Roomalainen)
  • Hunericopolis[5] tai Hunerikopolis (vandaalit)
  • Justiniana[5] tai Justinianopolis[5] tai Iustinianopolis[4] (Bysantti)
  • Susa (berbeerit), Sūsa (arabit), Sousa tai Sousse (ranskalainen)

Arkeologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1987 ICOMOS-raportin mukaan Soussen piiritys ja valloitus 600-luvun lopussa (Oqba Ibn Nafîi) johti täydelliseen tuhoon kaupungissa, joka koostui puunilaisesta, roomalaisesta ja bysanttilaisesta menneisyydestä tuhannen vuoden ajalta. Raportin mukaan yksikään kaupungin monumentti ei selviytynyt tuhoilta.[5]

Tunisian virallinen taho kansallisperintö- ja arkeologia-asioissa on Institut National du Patrimoine Tunisie / National Heritage Institute (INP) (Kansallinen perintöinstituutti).[6] Instituutilla on projekti nimeltä Carte Nationale des Sites Archéologiques et des Monuments Historiques,[7] joka jakaa valtiot suorakaiteen muotoisiin 1:50000 karttasivuihin.[8] Sousse kuuluu karttasivulle 'Sousse 57'.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sousse on Tunisian kolmanneksi suurin kaupunki Tunisin ja Sfaxin jälkeen. Vaikka Sousseen yhdistetään usein oliiviöljyn tuotanto ja muita teollisuuden aloja, kaupunki elää nykyään lähinnä turismista. Noin 2 500 neliökilometrin oliivilehto on yksi Antiikin ajoilta jäljelle jääneistä rikkauksista. Vilkas satama kaupungin keskustassa tuo oman osansa keskustan elämään.lähde?

Kaupungin teollisuutta ovat sardiinien purkitus, autonosien valmistus ja kokoaminen, oliiviöljyn tuotanto ja puuvillan jalostus.[9]

Soussen hiekkaranta

Turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sousse on tärkeä lomakohde. Vanhankaupungin Medinassa, siitä 10 kilometriä pohjoiseen Port El Kantaouissa, ja niiden välillä on merenrannalla suuret hotellialueet, joilla on yli 40 000 makuupaikkaa.lähde?

Hiekkarantojen takaa alkavat viljelmät ja oliivilehdot. Kaupungissa vaikuttaa välimerenilmasto kuumine kuivine kesineen ja kosteine leutoine talvineen. Merenranta tarjoaa leudon ilmaston ympärivuotiselle turismille. Soussessa käy vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkailijaa.lähde?

UNESCO nimesi Soussen Medinan Maailmanperintökohteeksi 1988[10], mainiten erityisesti hyvän säilymisen nykykehitykseltä.


Sousse Medina
Soussen suuri moskeija nähtynä Ribatin suunnalta
Soussen suuri moskeija nähtynä Ribatin suunnalta
Tyyppi Kulttuuri
Kriteerit iii, iv, v
Tunnusnumero 498

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medinan vanhakaupunki kaupunginmuureineen ja linnoituksineen on historiallisesti merkittävä. Medinasta löytyy sekä avoimia (Souq) että katoksellisia basaareja. Historiallisesti merkittäviin rakennuksiin kuulu Ribatin linnoitus, vanha moskeija, historiallinen museo Kasbah-linnoituksessa ja Karthagon ajan katakombit.lähde?

Soussen vanhaakaupunkia on käytetty monesti elokuvien kuvaamiseen. Kuuluisin elokuva lienee Kadonneen aarteen metsästäjät (1981), jossa Sousse esittää Kairoa, vaikka Sousse valkoiseksi rapattuine taloineen ja sinisine puitteineen ei mitenkään muistuta Kairoa.lähde?

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väkiluku: 221 715 asukasta (2014)[1]
  • Korkeus merenpinnasta: 2 m
  • Kosteus: 69 %
  • Keskilämpötiloja: (Keskiarvot toukokuusta elokuuhun 30 vuoden ajalta)
    • Min: 19,7 °C
    • Max: 29,1 °C
    • Keskiarvo: 24,4 °C
  • Sadetta keskimäärin: Toukokuu: 19,3 mm
    • Kesäkuu: 4 mm
    • Heinäkuu: 1,7 mm
    • Elokuu: 10,3 mm

Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Primasius Hadrumetumilainen, roomalainen piispa, saanut huomiota maailmanlopun kommenteistaan.
  • Muhammad al-Ghannuši, Tunisian pääministeri vuodesta 1999 vuoteen 2011 ja väliaikainen presidentti.
  • Hamadi Jebali, Ennahda-puolueen pääsihteeri.
  • Dov Alfon, israelilainen kirjoittaja ja Haaretz-lehden päätoimittaja.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sousse (census 2014) Citypopulation. Viitattu 2.5.2021.
  2. Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 175. Eksonyymit (suomenkieliset paikannimet). Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  3. The Further Adventures Of Terrible-tempered Bobby [vanhentunut linkki]
  4. a b BARRINGTON ATLAS OF THE GREEK AND ROMAN WORLD, Gazeteer, page 511, Map 33 Theveste-Hadrumetum, Compiled by R.B. Hitchner, 1997, in file BATL033_.PDF in B_ATLAS.ZIP (Arkistoitu – Internet Archive) from Princeton University Press | Subjects | Browse Princeton Catalog by Subject | Archaeology and Ancient History | Archaeology and Ancient History | Barrington Atlas of the Greek and Roman World. R.J.A. Talbert, ed. (Arkistoitu – Internet Archive) | Barrington Atlas of the Greek and Roman World, Edited by Richard J. A. Talbert | Map-by-Map Directory.
  5. a b c d e f ICOMOS Report: Medina of Sousse (arkistoitu web archive) Site Officiel de la Ville de Sousse. 1988. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 2.5.2021.
  6. Institut National du Patrimoine Tunisie/National Heritage Institute (INP).
  7. Carte Nationale des Sites Archéologiques et des Monuments Historiques (Arkistoitu – Internet Archive) from Institut National du Patrimoine Tunisie / National Heritage Institute (INP) | Archeological Map.
  8. Index map of Tunisia 1:50000, G.S.G.S. 4225, Published by Geographical Section, General Staff, War Office, London (Arkistoitu – Internet Archive) from Earth Sciences and Map Library at UC Berkeley | AMS and GSGS index maps | GSGS 4225 | Index Map of Tunisia 1:50,000.
  9. Sousse Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.5.2021.
  10. Medina of Sousse UNESCO World Heritage. Viitattu 2.5.2021.
  11. Serpukhov Region serpukhov.regio.ru. Arkistoitu 2.10.2017. Viitattu 15.4.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

El Ribat Soussen keskustassa.