Sfax
| Sfax (Safaqis) صفاقس |
|
|---|---|
 Katunäkymä Sfaxista. |
|
  Sfax |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Tunisia |
| Kuvernoraatti | Sfax |
| Väkiluku (2014) | 272 801 |
Sfax (arab. صفاقس, Ṣafāqis) on kaupunki Tunisiassa, 270 kilometriä pääkaupunki Tunisista kaakkoon. Kaupungissa oli vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan 272 801 asukasta[1] ja se on tärkeä talous- ja teollisuuskeskus. Sen sataman ja lentokentän kautta kulkee merkittäviä määriä vientituotteita etenkin Eurooppaan. Vuonna 1986 perustettu Sfaxin yliopisto kuuluu Tunisian parhaimpiin.[2][3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sfax sijaitsee Välimeren rannikolla ja asukasluvultaan se on Tunisian toiseksi suurin kaupunki heti pääkaupunki Tunisin jälkeen. Alue on Sahel-nimellä tunnettua oliivintuotantoaluetta, joka ulottuu Hammametinlahdelta pohjoisessa Gabèsinlahdelle etelässä. Merellä kaupungin edustalla sijaitsevat Kerkenna-saaret. Kaupunki itsessään koostuu kahdesta osasta, 800-luvulla rakennetun muurin ympäröimästä vanhasta kaupungista ja uudemmasta siirtomaa-ajalta peräisin olevasta eurooppalaistyylisestä nykyisin liike-elämän keskuksena toimivasta kaupunginosasta. Vanhan kaupungin talot edustavat paikallista 1600- ja 1700-lukujen arkkitehtuuria. Kaupungin suur-moskeija rakennettiin vuonna 849 ja jälleenrakennettiin vuonna 981. Vanhassa kaupungissa sijaitsee myös vilkas souk, eli markkinapaikka.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisen Sfaxin ensimmäiset asukkaat olivat alueelle 1000–800-luvuilla eaa. saapuneet foinikialaiset siirtolaiset ja myöhemmin alueesta tuli osa Karthagon valtakuntaa. Rooman valtakunta kukisti Karthagon vuonna 146 eaa. ja roomalaiset tunsivat kaupungin nimellä Taparura. Jonkin verran kaupungista etelään sijaitsi Thaenae (Thina)-niminen kaupunki ja molemmat päätyivät osaksi Africa Proconsularis-nimistä Rooman provinssia. Vuonna 46 eaa. Julius Caesar voitti kilpailijansa Cato nuoremman ja Numidian kuningas Juba I:n Thapsuksen taistelussa kaupungin muurien ulkopuolella. Näihin aikoihin kaupunki oli osa Tunisian sisämaat rannikkoon yhdistäneitä kauppareittejä. Kaupunkia ympäröivä maaseutu oli myös merkittävä viljan lähde Roomalle. 300-luvulle jaa. mennessä paikallinen viljantuotanto oli muuttunut oliivipuiden viljelyksi ja kaupunki oli merkittävimpiä oliiviöljyn tuottajia Rooman valtakunnassa.[4]
Vuonna 439 vandaalit valloittivat kaupungin ja vuonna 533 sen valloitti Bysantin valtakunta. Bysanttia seurasivat vuorostaan muslimit vuonna 656 ja islam alkoi korvata kristinuskoa alueen valtauskona. Seuraavien 200-vuoden aikana Sfaxin alue oli lähes asumaton paimentolaisheimojen, sekä berberien ja arabien välisen sodankäynnin muuttaessa alueen kauppareittejä. Sfax toipui vasta 800- ja 900-luvuilla Aghlabidien alaisuudessa, jolloin se tuli jälleen tunnetuksi Saharan ylittäneiden kauppareittien päänä, oliiviöljyn tuotannosta, sekä villasta ja puuvillasta tehdyistä kankaista. Vuosina 1535–1574 kaupunkia miehitti Espanja ja miehitysajasta kärsi etenkin kaupungin juutalaisyhteisö. 1700- ja 1800-luvuilla kaupungista käsin toimi barbareskimerirosvoja.[4]
Ranskalainen merijalkaväki valloitti Sfaxin vuonna 1881 ja kaupunki hyötyi taloudellisesti tätä seuranneena aikana, jolloin Tunisia oli Ranskan protektoraatti. Ranska kehitti fosfaattien kaivostoimintaa Gafsassa ja perusti kaupungin laitamille myös uusia oliiviviljelmiä. Kaupunki liitettiin myös muuhun Tunisiaan rautatiellä. Kaupungin nykyisen sataman rakensi ranskalainen Compagnie des Ports de Tunis, Sousse et Sfax-yhtiö vuosina 1895–1897. Toisen maailmansodan aikaan kaupunkia miehittivät italialaiset ja saksalaiset joukot Bernard Montgomeryn johtamien brittien valloittaessa sen 10. huhtikuuta 1943. Myöhemmin samana vuonna satamaa käytettiin Sisilian valtauksessa. Tunisian itsenäistyttyä kaupunki on jatkanut taloudellista kasvuaan. Kaupungin suuri työläisväestönosa on tehnyt siitä työväenliikkeiden ja poliittisten liikkeiden keskuksen.[4]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sfax on Tunisian toiseksi liikennöidyin satama ja eteläisen Keski-Tunisian vientituotteiden tärkein läpikulkupaikka Tunisiassa. Sen läpi kulkee esimerkiksi Metlaouissa ja Redeyefissä Gafsan alueella kaivettua fosfaattia, sekä suolaa, kalaa, maataloustuotteita ja etenkin oliiviöljyä. Tärkein vientikohde on Eurooppa ja sataman ohella tavaraa kulkee myös kaupungin kansainvälisen lentokentän kautta. Sfax on myös merkittävä kalasatama ja se tuottaa vuosittain noin 25 % Tunisian kalansaaliista. Tunisian oliiviöljystä kaupunki tuottaa noin 40 % ja manteleista noin 30 %.[4]
Sfaxin läheistä rannikkoa on 1970-luvulta alkaen pyritty kehittämään turismia ajatellen, mutta kaupunki on edelleen pikemminkin talouden ja tuotannon, kuin turismin keskus.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tunisia citypopulation.de. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Présentation univ-sfax.tn. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Best Global Universities in Tunisia U.S. News, usnews.com. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 332-334. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maributteja, kerjäläisiä, ylimyksiä. Sfax, Tunisin vilkas merikaupunki, Helsingin Sanomat, 18.12.1938, nro 341, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sfax Wikimedia Commonsissa
