Sámos

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Samos)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sámos
Σάμος
Sámos satelliittikuvassa.
Sámos satelliittikuvassa.
GR Samos.PNG
Maantiede
Sijainti 37°44′N, 26°50′E
Saariryhmä Pohjoisen Egean saaret
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 477,94 km²
Korkein kohta Kérkis, 1 434[1] m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Pohjois-Egean saaret
Alueyksikkö Sámos
Kunta Sámos
Väestö
Väkiluku 32 973[2]
Suurin kaupunki Sámos/Vathý
Asutuskeskukset Karlóvasi, Mytilinioí, Pythagóreio, Chóra
Kielet kreikka

Sámos (kreik. Σάμος; aiemmin myös Σάμω, Sámo)[3] on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saariin. Saaren pinta-ala on 477,94 km² ja asukasluku 32 973 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Sámoksen kuntaan, Sámoksen alueyksikköön ja Pohjois-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Sámoksen kaupunki.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sámoksen etelärannikkoa Kérkis-vuorelle päin.

Sámos sijaitsee Ikaríanmeressä Egeanmeren pohjoisosassa, ja se on Pohjoisen Egean saarten kolmanneksi suurin saari. Kreikan saarista se on kahdeksanneksi suurin. Saari sijaitsee vain vajaan parin kilometrin päässä Turkin rannikosta, joka on lähimmillään saaren kaakkoispuolella. Saaren länsipuolella sijaitsee Ikarían saari, lounaispuolella Foúrnoin saariryhmä, etelässä Agathonísi sekä hieman kauempana Leipsoí-saaret ja Pátmos. Aivan Sámoksen eteläpuolella sijaitsee pieni Samiopoúlan saari eli ”Pieni Sámos”.

Saaren pituus on noin 45 kilometriä ja suurin leveys noin 19 kilometriä. Sámoksen nimi viittaa saaren ja erityisesti sen rantojen korkeuteen.[3] Saarella on korkeita vuoria erityisesti sen länsi- ja keskiosissa. Länsipäässä sijaitsee saaren korkein vuori Kérkis eli Kerketéas (1 434 m), keskiosassa toiseksi korkein vuori Karvoúnis eli Ámpelos (1 150 m).[1] Sámos on aina ollut hyvin vehreä saari.[3]

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sámoksen kunta

Sámos kuuluu hallinnollisesti Sámoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Koko saari on ollut samaa kuntaa vuoden 2011 aluehallintouudistuksesta lähtien. Tätä ennen saari oli jaettu neljään kuntaan. Uudistuksessa Sámos sai myös oman alueyksikön, Sámoksen alueyksikön, kun entinen Sámoksen prefektuuri lakkautettiin ja jaettiin kahtia Sámoksen ja Ikarían alueyksiköiksi.

Saaren suurimmat asutukset ovat Karlóvasi (Néo Karlóvasi, 6 708 asukasta), pääkaupunki Sámoksen kaupunki (6 191), Mytilinioí (1 982), Vathý (1 888), Pythagóreio (1 272), Chóra (1 218), Marathókampos (1 069) ja Kokkári (1 060).[2] (Katso myös: Luettelo Sámoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.) Sámoksen kaupunki ja Vathý muodostavat käytännössä yhden taajaman, joka on saaren suurin. Siksi saaren pääkaupungista käytetään kumpaakin nimeä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Samos

Antiikin aikana saari tunnettiin Samoksen lisäksi myös nimillä Parthenia, Anthemos, Melamfylos, Dryusa ja Kyparissia. Saaren asutuksen sanotaan olleen alun perin kaarialaisia ja sitten joonialaisia. Ensimmäisten joonialaisten kerrotaan tulleen Epidauroksesta, josta argoslaiset karkottivat heidät. Samoslaiset puolestaan asuttivat Samothraken eli nykyisen Samothrákin saaren (”Traakialaisen Sámoksen”), ja siksi sen nimi on sukua saaren nimelle.[3]

Sámoksen Heraionin raunioita.

Antiikin Samos oli kukoistava kaupunkivaltio (polis) ja merimahti. Sen keskuskaupunki Samos (jota ei tule sekoittaa samannimiseen nykyiseen pääkaupunkiin) sijaitsi nykyisen Pythagóreion kylän paikalla. Samoksen johtajista kuuluisimpia oli tyranni Polykrates 500-luvulla eaa. Saarella asusti useita antiikin ajan neroja, kuten filosofi ja matemaatikko Pythagoras, filosofi Epikuros, tähtitieteilijä Aristarkhos ja kirjailija Aisopos. Samokselta oli kotoisin myös Kolaios, joka purjehti ensimmäisenä kreikkalaisena ”Herakleen pylväiden” eli Gibraltarinsalmen läpi 640 eaa.[3][4]

Polykrates rakennutti vuonna 540 eaa. Hera-jumalattaren myyttiselle syntymäpaikalle tälle pyhitetyn suuren temppelin eli Heraionin,[4] joka oli yksi antiikin maailman suurimpia temppeleitä. Se on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Temppeli oli ensimmäinen suurista joonialaisista temppeleistä ja muodostui suuresta joukosta pylväitä. Se tuhoutui vain noin kymmenen vuoden päästä, mahdollisesti maanjäristyksessä. Temppelin alueelta on löydetty suuri määrä patsaita ja votiivilahjoja, jotka ovat Sámoksen arkeologisessa museossa. Sieltä löytyy muun muassa maailman suurin säilynyt kuros-patsas, niin kutsuttu Samoksen kuros. Temppelin rauniot sijaitsevat Pythagóreion lähellä. Sen alueella tehdään yhä kaivauksia.

Pythagóreion kylää.

Pythagóreion lähellä sijaitsee myös toinen saaren kuuluisimmista nähtävyyksistä, 1 036 metriä pitkä Eupalinoksen vesitunneli. Se on historian toinen tunneli, jonka kaivaus aloitettiin samanaikaisesti vuoren molemmilta puolilta. Myös tunneli rakennettiin Polykrateen aikaan. Nykyisin tunneli on suosittu turistikohde. Pythagóreion alueella on jatkuvia arkeologisia kaivauksia, joita näkee niin kylän rantaviivalla kuin sen keskustassakin. Kylä on nimetty antiikin Samoksesta kotoisin olleen Pythagoraan mukaan.

Polykrateen kukistuttua saarta hallitsivat persialaiset. Sittemmin se kuului Deloksen meriliittoon ja oli Ateenan alaisuudessa, joskin huomattasti monia muita liittolaisia vapaampana. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen se oli Egyptin kuninkaiden alaisuudessa. Vuodesta 84 eaa. saari oli Rooman valtakunnan alaisuudessa osana Asian provinssia. Roomalaisena aikana saaren merkitys väheni, vaikkakin se sai nauttia pitkään monista vapauksista.[3]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1400-luvun lopulla genovalaiset kauppiaat ottivat saaren joksikin aikaa hallintaansa. Tuolloin saari oli usein merirosvojen hyökkäysten kohteena ja lähes koko väestö pakeni saarelta. Vuonna 1550 saaren valloittivat turkkilaiset, minkä jälkeen väestö palasi. Vuonna 1830 saaresta tuli Turkille veroa maksava kristitty ruhtinaskunta. Ensimmäisessä Balkanin sodassa vuonna 1912 saaren valtasivat kreikkalaiset ja siitä tuli osa Kreikkaa vuonna 1913.[4]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sámoksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Pythagóreion ja sen ympäristön antiikin aikaiset nähtävyydet, mukaan lukien Heraion ja Eupalinoksen tunneli, jotka ovat Unescon maailmanperintökohde; samoin Pythagóreiossa olevat Pythagóreion arkeologinen museo ja Lykoúrgos Logothétiksen linna; Sámoksen kaupungissa toimiva Sámoksen arkeologinen museo; sekä monet luostarit, kuten Vrontianín luostari ja Megáli Panagían luostari. Luonnonnähtävyyksiin kuuluvat muun muassa lukuisat vaellusreitit, kuten Kérkis-vuoren vaellusreitti, sekä Megálo Seïtánin ja Mikró Seïtánin rannat ja niihin liittyvä luonnonsuojelualue. Pythagoraan luola eli Pythagoraan asuin- ja opetusluolaksi kutsuttu luola sijaitsee lähellä Kámpoksen eli Votsalákian kylää.

Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sámoksen maanviljely tuottaa tupakkaa, viiniä, hunajaa, oliiviöljyä, sitrushedelmiä, viikunoita ja manteleita. Turismi on suuri työllistäjä saarella.

Saaren pääsatama on Sámoksen kaupunki. Myös Pythagóreiossa ja Karlóvasissa on matkustajasatamat. Sámoksen kansainvälinen lentoasema sijaitsee Pythagóreion lähellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Psimenos, Stephanos: Samos Hiking Guide, s. 24. Terrain, 2016. ISBN 978-618-5160-04-3.
  2. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. a b c d e f Smith, William: ”Samos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c Andersson, Per J.: ”Sámos”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 480. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]