Pythagoraan luola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Näkymä Pythagoraan luolalta.

Pythagoraan luola (kreik. Σπηλιά του Πυθαγόρα, Spiliá tou Pythagóra) on nimitys, jota käytetään eräästä luolasta Kérkis-vuorella Sámoksen saarella Kreikassa. Legendan mukaan filosofi ja matemaatikko Pythagoras asui ja opetti luolassa 500-luvulla eaa.[1][2][3]

Pythagoraan luola sijaitsee Kérkis-vuoren kaakkoisrinteessä noin 300 metrin korkeudella merenpinnasta, länteen Marathókampoksen kylästä.[1] Pythagoraan sanotaan vetäytyneen kaupungista luolaan piiloon saaren tyranni Polykrateen vihaa. Hänen kerrotaan sekä asuneen paikalla että opettaneen siellä oppilaitaan. Paikalla on myös lähde, josta filosofin kerrotaan ottaneen juomavetensä.[2][3][4] Tieto siitä, että Pythagoras asui saarella jossakin luolassa, on peräisin antiikin ajalta ja tunnetaan Iamblikhoksen teoksesta Pythagoraan elämä.[2][5] On kuitenkin mahdoton sanoa, onko kyseessä todella sama luola.

Luolat ja kappelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Pythagoraan luolaksi” kutsutussa paikassa on oikeastaan kolme eri luolaa, joissa on useita haaroja ja ”huoneita”. Lisäksi paikalla on kaksi kappelia. Luolien lähelle johtaa autotie. Loppumatka, noin 200–300 metriä, on jyrkkenevää polkua.[1][2][3]

Pythagoraan luola

Varsinainen Pythagoraan luola on luolista alin. Sinne johtaa erillinen pienempi polku, joka erkanee pääpolulta oikealle.[1] Tämän vuoksi se jää monilta paikalla kävijöiltä kokonaan huomaamatta. Luolalle päästäkseen täytyy kiivetä noin 2,5 metriä ylös jyrkkää rosoista kalliota, mutta se onnistuu paikalla olevan köyden avulla. Luolan sisäänkäynti on ahdas. Sisällä luolassa on suurempi, alempi kammio sekä pienempi, ylempi kammio. Ylemmässä kammiossa on suuri ”ikkuna-aukko”, josta avautuu näköala etelään.[1]

Luolan sisäänkäynti.
Luolaa sisältä.

Ágios Ioánnis Theológos

Seuraavana, pääpolkua hieman Pythagoraan luolalle johtavan polun risteämästä ylöspäin, on Johannes Teologille (Ágios Ioánnis Theológos) omistettu kappeli.

Johannes Teologin kappeli.

Panagía Sarantaskaliótissa ja sen luolat

Vielä ylempänä pääpolkua, portaiden yläpäässä, on toinen kappeli, joka on omistettu ”Neljänkymmen portaan” Neitsyt Marialle (Panagía Sarantaskaliótissa). Se on rakennettu bysanttilaisella kaudella 1000-luvulla , kun alueella asui sinne turvaan vetäytyneitä munkkeja.[1] Kappelin takana on kaksi luolaa, Panagía Sarantaskaliótissan luolat, joista vasemmanpuoleinen on pienempi ja oikeanpuoleinen suurempi. Luolat laskeutuvat jopa 90 metriä syvemmälle ja niissä on stalaktiitteja ja stalagmiitteja. Useimmat kävijät vierailevat näillä luolilla, koska ne ovat polun päässä ja helpommin saavutettavissa, ja siksi juuri ne esiintyvät usein ”Pythagoraan luolana”.

Neitsyt Marian kappeli.
Pienempi luola.
Suurempi luola.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Psimenos, Stephanos: Samos Hiking Guide, s. 118–119. Terrain, 2016. ISBN 978-618-5160-04-3.
  2. a b c d Pythagoras Caves Samos A Greek Adventure. Viitattu 12.9.2016.
  3. a b c Cave of Pythagoras Greeka.com. Viitattu 12.9.2016.
  4. Σπηλαιοβάραθρο Σαραντασκαλιώτισσα και Σπήλαιο Πυθαγόρα iSamos. Viitattu 12.9.2016.
  5. Holme, Audun: Geometry: Our Cultural Heritage, s. 35. Springer Science & Business Media, 2013. ISBN 3662047209. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]