Aristarkhos Samoslainen

Aristarkus Samoslainen, veistos Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa, Kreikassa.

Aristarkhos Samoslainen (m.kreik. Ἀρίσταρχος ὁ Σάμιος, Aristarkhos ho Samios, lat. Aristarchus Samius; noin 310–230 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Samoksesta. Hän oli ensimmäinen tunnettu tähtitieteilijä tai filosofi, joka ehdotti heliosentristä eli aurinkokeskistä maailmankuvaa. Aristarkhoksen idea aurinkokeskisestä maailmankaikkeudesta on säilynyt selvimmin Arkhimedeen teoksessa Hiekanjyvien laskija (Psammitēs), jossa Arkhimedes käyttää Aristarkhoksen hypoteesia esimerkkinä maailmankaikkeudesta, joka olisi valtavasti oman aikansa arvioita suurempi. Aristarkhoksen mahdollinen oma teos ko. hypoteesistä ei ole säilynyt.

Aristarkhoksen ajatukset jäivät geosentristä eli maakeskistä aurinkokuntamallia kannattaneiden filosofien kuten Klaudios Ptolemaioksen (Almagest, n. 150 jaa.) ja Aristoteleen varjoon. Heliosentrisen mallin keksi uudelleen lähes 2000 vuotta myöhemmin Nikolaus Kopernikus, minkä vuoksi Aristarkhosta kutsutaan joskus nimellä ”Kreikkalainen Kopernikus”.

Lisäksi hän määritti tarkemman arvon aurinkovuodelle ja laski geometrian avulla Auringon ja Kuun koot, jotka ovat epätarkkoja puutteellisista havainnoista johtuen.

Aristarkhos on antanut nimensä Aristarkhos-kraatterille Kuussa sekä Sámoksen kansainväliselle lentoasemalle.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aristarkhos Samoslainen Wikimedia Commonsissa

• Spiros, Nicholas K.: Aristarchus of Samos: The Greek pioneer of the heliocentric system isamos.gr. (englanniksi)
• Cottrell, Russell W.: Aristarchus of Samos and the heliocentric universe RussellCottrell.com. (englanniksi) 
• Heath, Thomas Little: Aristarchus of Samos, the ancient Copernicus. Oxford: Clarendon Press, 1913. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)