Sakari Kuusi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Onni Sakari Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 10. kesäkuuta 1884 Helsinki18. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän sai professorin arvonimen 1954.[1]

Sakari Kuusen vanhemmat olivat lääketieteen lisensiaatti Aksel August Granfelt ja Amanda (Mandi) Lydia Cantell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908, lisensiaatiksi 1914 sekä maisteriksi ja tohtoriksi 1923. [2]

Kuusi oli K. J. Gummeruksen toimitusjohtaja ja kirjallinen johtaja vuosina 1915–1924, Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtori 1924–1938 ja historian lehtori 1938–1954.[1] Hänen julkaisunsa kattavat varsinkin talous- ja paikallishistoriaa.[3] Hänen veljiään olivat muun muassa taloustieteen professori Eino Kuusi ja vakuutusneuvos Aarne Kuusi.[4][5]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Isonjaon alkuvaiheet Pohjanmaalla, väitöskirja. Historiallinen arkisto 24, 2. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1914
  • Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa ; toimittanut Sakari Kuusi. Gummerus 1918
  • Suuria suomalaisia. 1, Mikael Agrikola, Erik Sorolainen, Gezeliukset, Daniel Juslenius. Gummerus 1927
  • Suuria suomalaisia. 2, Arvid Horn, Antti Chydenius, Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko, Henrik Gabriel Porthan. Gummerus 1928
  • Suuria suomalaisia. 3, Yrjö Maunu Sprengtporten, Kaarle Juhana Adlercreutz, Jaakko Tengström, Mattias Calonius, Robert Henrik Rehbinder. Gummerus 1928
  • Suuria suomalaisia. 4, Aadolf Iivar Arwidsson, Jaakko Juteini, Kaarle Aksel Gottlund, Elias Lönnrot. Gummerus 1929
  • Suuria suomalaisia. 5, Johan Ludvig Runeberg, Johan Vilhelm Snellman, Fredrik Cygnaeus. Gummerus 1930
  • Vaivaishoito Hollolan emäseurakunnassa vuosina 1721-1866. Eripainos Juhlajulkaisusta J. Gummerukselle ja M. Ruuthille. Helsinki 1930
  • Metsästyksestä vanhassa Hollolassa satakunta vuotta sitten. Hämeenmaa 2. Hämeenlinna 1931
  • Historian oppikirja : maalaiskansakouluja varten. Gummerus 1932, 6. painos 1947
  • Hollolan seudun vaiheet Hämeen heimon itsenäisyyden aikana : tekeillä olevasta Hollolan pitäjän historiasta. Tekijä, Helsinki 1933
  • Isojako Suomessa vuosina 1757-1809. Eripainos Suomen maanmittauksen historiasta. 1933
  • Maataloudelliset uudistusvirtaukset ja maanmittauslaitos Suomessa vuosina 1725 - 56. Eripainos Suomen maanmittauksen historiasta. 1933
  • Hollolan pitäjän historia : muinaisuuden hämärästä kunnallisen elämän alkuun 1860-luvulle. 1-2. WSOY 1935, 1937, 2. yhd. ja korj. painos Hollolan kunta, Hollola 1980
  • Kalevala : kansakouluja varten. Gummerus 1937, 4. painos 1960
  • Jyväskylän säästöpankin historia 1841-1941. Jyväskylän säästöpankki, Jyväskylä 1942
  • Kun Mäntyharjun kirkossa rukoiltiin Venäjän keisarin ja Ruotsin kuninkaan puolesta. Helsinki 1942
  • Aksel August Granfelt : elämä ja toiminta. Otava 1946
  • Toiminimi Joh. Parviainen 1856-1947 : muistojulkaisu Säynätsalon tehtaitten 50-vuotisen toiminnan johdosta. Enso-Gutzeit oy. Parviaisen tehtaat, Jyväskylä 1949
  • Kansakoulun historian oppikirja ; kirj. Sakari Kuusi, Lauri Elimäki. 7. täydellisesti uudistettu painos Sakari Kuusen aikaisemmasta oppikirjasta Gummerus 1951, 4. painos 1960
  • Historian opetusoppi. Gummerus 1954
  • Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama 1910-1960 ; kirj. Aarne Kuusi, Sakari Kuusi. Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama, Jyväskylä 1960
  • Wolmar Styrbjörn Schildt-Kilpinen : elämä ja toiminta. Gummerus 1962
  • Suomen rahapaja 1864-1964 : suomen rahapajan vaiheet : rahat ja mitalit : metalliraha ja sen valmistus ; kirj. Sakari Kuusi, Jouko Voionmaa ja Allan Soiniemi. Suomen rahapaja, Helsinki 1964
  • Miten Jyväskylän yliopisto syntyi? : Jyväskylän yliopistokysymyksen ja yliopistoyhdistyksen historia - Wie entstand die Universität Jyväskylä : Eine Geschichte der Universitätsfrage und der Universitätsgesellschaft. Studia historica Jyväskyläensia 6. Jyväskylän yliopisto : Jyväskylän yliopistoyhdistys, Jyväskylä 1967

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.