Robert Lansing
| Robert Lansing | |
|---|---|
 |
|
| Yhdysvaltain 42. ulkoministeri | |
| Presidentti | Woodrow Wilson |
| Edeltäjä | William Jennings Bryan |
| Seuraaja | Bainbridge Colby |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. lokakuuta 1864 Watertown, New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 30. lokakuuta 1928 (64 vuotta) New York City, New York, Yhdysvallat |
| Ammatti | lakimies, poliitikko |
| Puoliso | Eleanor Foster |
| Tiedot | |
| Puolue | Demokraatit |
_-_DSC06681_(cropped).JPG){kind=small} Nimikirjoitus |
|
Robert Lansing (17. lokakuuta 1864 Watertown – 30. lokakuuta 1928 New York) oli Yhdysvaltain ulkoministeri presidentti Woodrow Wilsonin kabinetissa vuosina 1915–1920 ja sitä ennen ulkoministeriön lainopillinen neuvonantaja. Hän johti ulkoministerinä Yhdysvaltain valtuuskuntaa Pariisin rauhankonferensissa 1919. Pariisin rauhankongressiin osallistumisen lisäksi Lansing muistetaan ulkoministerinä muun muassa Tanskan Länsi-Intian (eli nykyisten Neitsytsaarten) ostamisesta Yhdysvalloille sekä Japanin kanssa solmitusta Lansing–Ishii-sopimuksesta. Lansingin ura ulkoministerinä päättyi ennenaikaisesti helmikuussa 1920, kun hän ajautui kiistoihin presidentti Wilsonin kanssa. Lansing oli Wilsonin kanssa eri mieltä Yhdysvaltain suhtautumisesta Kansainliittoon, minkä lisäksi Wilson ei Lansingin mielestä ollut heikentyneen terveytensä vuoksi kykenevä jatkamaan presidenttinä.[1]
Politiikan ohella Lansing työskenteli lakimiehenä ja oli erikoistunut kansainväliseen lainsäädäntöön. Kansainvälisen oikeuden tuntemisesta oli Lansingille merkittävää apua hänen työskennellessään ulkoministeriössä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Lansing Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
