Siirry sisältöön

Elihu B. Washburne

Wikipediasta
Elihu B. Washburne

Elihu Benjamin Washburne (23. syyskuuta 181623. lokakuuta 1887) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja yksi seitsemästä veljeksestä, joilla oli keskeinen rooli Yhdysvaltain republikaanisen puolueen perustamisessa.

Washburne istui Yhdysvaltain edustajainhuoneessa Illinoisin osavaltion edustajana vuosina 1853–1869. Hän toimi ulkoministerinä Ulysses S. Grantin hallinnossa kahdentoista päivän ajan vuonna 1869 ja sen jälkeen suurlähettiläänä Ranskassa. Hän pyrki mutta ei päässyt puolueensa presidenttiehdokkaaksi 1876 ja 1880, ja vetäytyi sen jälkeen politiikasta.[1]

  1. Elihu Benjamin Washburne (1816–1887) Biographies of the Secretaries of State. The Office of the Historian, Department of State, USA. Viitattu 25.1.2025.


Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.