Rainer Friman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rainer Friman
Rainer Friman vuonna 2008
Rainer Friman vuonna 2008
Henkilötiedot
Syntynyt23. elokuuta 1958 (ikä 62)
Pori
Kansalaisuus  Suomi
Lapset Sarita Friman-Korpela
Muusikko
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1975–
Tyylilajit iskelmä

Rainer Rikhard Friman (s. 23. elokuuta 1958 Pori)[1][2] on suomalainen romanitaustainen iskelmälaulaja, kirjailija ja toimittaja.[3]

Rainer Friman aloitti laulajanuransa vuonna 1975 ja voitti Syksyn Sävel -kilpailun 1990 kappaleella ”Se on salaisuus” ja uudestaan 1992 kappaleella ”Virta vie, virta tuo”. Hän tuli tunnetuksi vuoden 1986 Tangomarkkinoilta, jossa hänet kruunattiin ensimmäiseksi tangoprinssiksi. Kuninkaaksi valittiin Teuvo Oinas.[2]

Friman oli 1990-luvun vaihteen menestyneimpiä suomalaisia mieslaulajia. Hänen tuon ajan kuutta albumiaan ja kahta kokoelmalevyään on myyty lähes 400 000 kappaletta. Levyistä viisi ylsi platinamyyntiin ja kolme muuta saivat kultaa. Hänen menestysajan levy-yhtiönsä oli Ensio Music ja sen levymerkki Selecta.[4]

Frimanin talous romahti vuonna 1991 satojentuhansien markkojen veroveloista.[5] Friman kuitenkin onnistui maksamaan veronsa ja pääsemään uuteen alkuun.lähde?

Vuonna 2003 Rainer Friman pyrki eduskuntaan keskustan ehdokkaana, mutta ei tullut valituksi.[6]

Friman on levyttänyt paljon laulajanuransa aikana, muun muassa yhdessä Erno Enrothin, Kyösti Rothin ja Kicke Paanasen kanssa vuonna 2005 levyn Elämän estradilla, joka kertoo heidän elämästään, siitä kuinka Jumala on koskettanut heitä. Elämän estradilla -kirjakin on ilmestynyt. Hengellisen heräämisen kokeneena Rainer halusi antautua evankeliumin työlle. Tätä työtä hän teki helluntaiherätykseen kuuluvan Helsingin Saalem-seurakunnan välityksellä vuosina 2004-2006.lähde?

Syksyllä 2006 hän teki paluun iskelmämusiikkiin.lähde?

Friman on toiminut kolumnistina ja toimittajana keskustan Suomenmaa-lehdessä, Satakunnassa ilmestyvässä Lalli-lehdessä, Satakunnan Kansa -lehdessä ja useissa hengellisissä lehdissä. Hän on toimittanut omia radio-ohjelmia, viimeksi Radio Deissä Ihmisen ääni -nimistä ohjelmaa. Friman on kirjoittanut useita kirjoja sekä hengellisten kustantajien kautta kristillisistä aihepiireistä että kolumnikokoelmia. Lisäksi hänestä on julkaistu Juha Nummisen kirjoittama ja WSOY:n kustantama elämäkertakirja: Tähti etsii taivasta (1993.)lähde?

Henkilökohtainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friman on ollut kahdesti naimisissa ja hänellä on viisi lasta. Hänen tyttärensä[7] Sarita Friman-Korpela on Suomen ensimmäinen romanitaustainen tohtoriksi väitellyt henkilö.[8]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2][4]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rainer Friman Biografiasampo. Viitattu 21.6.2019.
  2. a b c Latva & Tuunainen, s. 83–84.
  3. Ruissalo, Pekka: Nyt puhuu Rainer Friman: ”Romanit osaavat keskustella sivistyneesti” Tamperelainen. 5.2.2017. Tampere: Etelä-Suomen Media. Viitattu 21.6.2019.
  4. a b Tilastot: Kulta- ja platinalevyt ÄKT. Viitattu 26.7.2009.
  5. Huippumenestys loi koko kansan Raikun (web.archive.org) Satakunnan Kansa. Viitattu 10.1.2012.
  6. Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja vertausluvut vaalipiireittäin ja puolueittain 2003 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 10.1.2012.
  7. Friman-Korpela, Sarita: Friman, Rainer (1958–). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  8. Suomen ensimmäinen romanitaustainen väitteli tohtoriksi (PDF) (docplayer.fi) ELämä ja valo. Viitattu 9.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.