Toejoki
| Toejoki | |
|---|---|
 Pappilanpuistikkoa Toejoen itäosissa. |
|
| Kaupunki | Pori |
| Suuralue | Pohjoinen Maa-Pori |
| Kaupunginosa nro | 52 |
| Väkiluku | 3 197[1] (2013) |
| Postinumero(t) | 28200 |
.jpg)
Toejoki on 3 482 asukkaan kaupunginosa Porin keskustaajaman pohjoisosassa Kokemäenjoen pohjoispuolella. Sen lähimpiä naapurikaupunginosia ovat Lotskeri pohjoisessa, Ruosniemi ja Tuulikylä koillisessa, Murtosenmutka idässä, Isosanta etelässä ja Pormestarinluoto lännessä.[2] Nimensä Toejoki on saanut alueen läpi virranneesta lyhyestä ja matalasta Toejoesta, joka sittemmin on täytetty. Itse joen nimi viittaa pieniin patoihin eli tokeisiin, joita käytettiin kalastukseen.
Toejoen taajama syntyi 1800-luvun loppupuolella silloisen Porin kaupungin rajojen ulkopuolelle Harjunpään kylän länsiosaan, joka kuului Ulvilaan. Vastaavia spontaanisti, ilman asemakaavoitusta ja rakentamismääräyksiä syntyneitä taajamia kasvoi teollisuuden myötä monien muidenkin suurimpien suomalaiskaupunkien ulkopuolelle, tunnetuimpana näistä Tampereen Pispala. Tyypillistä näille työläisyhdyskunnille oli epäsäännöllinen rakenne, ahtaat ja usein monin tavoin ala-arvoiset asuintilat, huono hygienia sekä kunnallistekniikan täydellinen puuttuminen. Toejoen erityisongelmana oli vesi: tulvavettä oli joka paikassa, mutta juomavettä maaperästä ei löytynyt lainkaan; lähin juomavesikaivo sijaitsi Porin kaupungin alueella, Kokemäenjoen toisella puolella.
Ulvilalaisista työläisyhdyskunnista erityisesti Toejoella ruvettiin vaatimaan yhteiskunnan toimenpiteitä asuinolosuhteiden korjaamiseksi. Asetus taajaväkisistä yhdyskunnista annettiin 1898. Toejoesta muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1908. Sen uskottiin korjaavan taajamien asioita, mutta niin ei kuitenkaan tapahtunut; väen määrä Toejoella kasvoi ja epäkohdat kärjistyivät. Valtion viranomaisten mielestä ratkaisu ongelmaan olisi Toejoen liittäminen Porin kaupunkiin ja siten alueen saattaminen kaupungin palveluiden ja määräysten piiriin. Alueliitoksesta syntyi kahden vuosikymmenen taistelu: sekä rannan väki että Porin kaupunki vastustivat liitosta johdonmukaisesti.
Vuoden 1941 alussa pitkään suunniteltu alueliitos viimein toteutui ja Toejoesta tuli Porin 52. kaupunginosa. Ratkaistavana oli merkittäviä kysymyksiä, jotka lähtivät kaavoituksesta ja kunnallistekniikasta. Suurin kysymys kuitenkin oli, mitä olisi tehtävä joelle. Toisten mielestä joki oli säilytettävä ja pengerrettävä mutta vuoteen 1965 mennessä joki täytettiin. Nykyinen Toejoenrantakatu puistoineen kulkee aiemman joen uomaa pitkin. Lisäksi kaupunkikuvassa on säilynyt entisen Vaasan pikatien jokisilta, joka nykyisin toimii kadun alikulkukäytävänä. Toejoen luoteisosasta on edelleen jäljellä lyhyt täyttämätön osuus Kehäkujan ja Ristijuovantien lähellä.
Toejoen kaupunginosa laajeni merkittävästi 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin vanhan asuinalueen pohjoispuolelle rakennettiin laaja uusi asuinalue. Nykyinen Toejoki on omakotitalo- ja rivitalovaltainen ja Porissa hyvin suosittu asuinalue. Toejoella toimii jalkapalloseura Toejoen Veikot.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Konsernihallinto, Taloushallinto: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013 (PDF) (3.6 Väestö osa-alueittain ja kaupunginosittain vuosina 2004–2013, sivut 14–15) toukokuu 2013. Porin kaupunki. Arkistoitu 17.8.2013. Viitattu 29.11.2013.
- ↑ Porin kaupungin karttapalvelu Viitattu 15.3.2013
- ↑ Poritieto Viitattu 15.3.2013
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. Linna | 2. Teljä | 3. Malminpää | 4. Karhunpää | 5. Itätulli | 6. Päärnäinen | 7. Aittaluoto | 8. Isosanta | 9. Riihiketo | 10. Tiilinummi | 11. Tiilimäki | 12. Uusikoivisto | 13. Kuninkaanhaka | 14. Herralahti | 15. Tupala | 16. Koivula | 17. Kalaholma | 18. Isojoenranta | 19. Sunniemenranta | 20. Koivistonluoto | 21. Karjaranta | 22. Käppärä | 23. Musa | 24. Tikkula | 25. Vähärauma | 26. Liinaharja | 27. Liikastenmäki | 28. Tuorsniemi | 29. Pietniemi | 30. Ulasoori | 31. Leppäkorpi | 32. Isomäki | 33. Tiiliruukki | 34. Kyläsaari | 35. Uusiniitty | 36. Pihlava | 37. Rieskala | 38. Metsämaa | 39. Enäjärvi | 40. Harmaalinna | 41. Kartano | 42. Impola | 43. Vanhakoivisto | 44. Väinölä | 45. Metallinkylä | 46. Mikkola | 47. Sampola | 48. Paratiisinmäki | 49. Luotsinmäki | 50. Murtosenmutka | 51. Ruosniemi | 52. Toejoki | 53. Pormestarinluoto | 54. Hyvelänviiki | 55. Lotskeri | 56. Hyvelä | 57. Kirjurinluoto | 58. Hanhiluoto | 59. Hevosluoto | 60. Yyteri | 61. Kaanaa | 62. Uniluoto | 63. Karhuluoto | 64. Herrainpäivät | 65. Mäntyluoto | 66. Kirrinsanta | 67. Kaanaankorpi | 68. Huvilaranta | 69. Viikinäinen | 70. Raatimiehenluoto | 71. Reposaari | 72. Parkkiluoto | 73. Tahkoluoto | 74. Isokatava | 75. Vähäkatava | 76. Tyltty | 77. Lukkarinsanta | 78. Tuulikylä | 79. Paarnoori | 80. Honkaluoto | 81. Finpyy | 82. Lahdenmaa | 83. Hakalanvainio | 84. Länsimetsä | 85. Mäntylä | 86. Palstakallio | 87. Lehtola | 88. Kotometsä | 89. Klasipruuki | 90. Perko | 91. Susikoski | 92. Salaplakkari