Pohjoisjukagiirin kieli
Ulkoasu
| Pohjoisjukagiiri | |
|---|---|
| Muu nimi | tundrajukagiiri |
| Tiedot | |
| Alue | Siperia |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 30–150 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | jukagiiriset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | |
| ISO 639-2 | mis |
| ISO 639-3 | ykg |
Pohjoisjukagiiri eli tundrajukagiiri on toinen kahdesta jukagiirisesta kielestä. Sitä puhuu 30–150 ihmistä Siperian itäosissa, muun muassa Sahan tasavallassa. Jukagiiristen kielten on väitetty olevan sukua uralilaisille kielille[1].
Aakkosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| А а | Аа аа | Б б | В в | Г г | Ғ ғ | Д д | Дь дь |
| Е е | Ё ё | Ж ж | З з | И и | Ии ии | Иэ иэ | Й й |
| К к | Л л | Ль ль | М м | Н н | Нь нь | Ң ң | О о |
| Оо оо | Ӧ ӧ | П п | Р р | С с | Сь сь | Т т | У у |
| Уу уу | Уӧ уӧ | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ |
| Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Äänteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etuvokaalit | Takavokaalit | |
|---|---|---|
| Suppea | i, iː | u, uː |
| Välinen | e, eː ø, øː |
o, oː |
| Avoin | a, aː | |
Pitkät keskivokaalit /eː/, /øː/ ja /oː/ ääntyvät painollisissa tavuissa diftongeina [ie], [uø] ja [uo].
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaalinen | Alveolaarinen | Velaarinen | Uvulaarinen | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tavallinen | liudentunut | |||||
| Klusiilit | Soinniton | p | t | tʲ | k | q |
| Soinnillinen | b | d | dʲ | g | ||
| Frikatiivit | s | ʁ | ||||
| Nasaalit | m | n | nʲ | ŋ | ||
| Lateraalit | l | lʲ | ||||
| Tremulantit | r | |||||
| Puolivokaalit | w | j | ||||
Uvulaarinen frikatiivi /ʁ/ ääntyy klusiilina [ɢ] velaarisen nasaalin /ŋ/ jälkeen.
Tavut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavun rakenne on KVK, joten korkeintaan yksi konsonantti voi esiintyä sanan alussa ja lopussa ja korkeitaan kaksi konsonanttia voi olla peräkkäin sanan sisällä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Collinder, Björn (1940) Jukagirisch und Uralisch. Uppsala: Almqvist & Wiksell.