Inuittikielet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartta inuiittikielten murteiden levinneisyydestä

Inuittikielet on kieliryhmä, joka kuuluu eskimo-aleuttilaisen kielikunnan eskimokielten ryhmään. Puhujat ovat pääosin inuitteja.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inuittikielet muodostavat nauhamaisen murrejatkumon, joka alkaa Alaskan länsirannikolta ja jatkuu pitkin Pohjois-Amerikan mannermaan pohjoisreunaa aina Newfoundlandiin asti ja edelleen Baffininsaaren kautta Grönlannin länsi- ja itärannikolle. Kielet ovat hyvin läheistä sukua keskenään ja usein käytetäänkin koko kieliryhmästä nimeä inuiitti, inuit, inuiitin kieli tai inuitin kieli.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inuittikielet jaetaan neljään tai viiteen kieleen, jotka edelleen jakautuvat useiksi murteiksi (suluissa SIL:n käyttämä kielikoodi). [1]

  • inupiatun – SIL International jakaa tämän kahteen eri kieleen, jota usein pidetään inupiatunin murteina
    • Pohjois-Alaskan murre eli Pohjois-Alaskan inupiatun (SIL:esi)
    • Sewardin niemimaan murre eli Luoteis-Alaskan inupiatun (SIL:esk)
  • inuvialuktun eli läntisen Kanadan inuktitut (SIL:ikt)
    • uummarmiutun
    • siglitun
    • inuinnaqtun
  • inuktitut eli itäisen Kanadan inuktitut (SIL:ike)
    • Keewatinin murre
    • Labradorin murre
    • Baffinin murre
  • grönlanti eli kalaallisut (SIL:kal)
    • pohjoisgrönlanti eli inuktun
    • länsigrönlanti eli kalaallisut
    • itägrönlanti

Kirjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inuiittikieliä kirjoitetaan kielestä riippuen joko latinalaista kirjaimistoa tai tavumerkkejä käyttäen (esim. Inuktitutin tavumerkit).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]