Siperianjupikin kieli
| siperianjupik | |
|---|---|
 Jupikkien asuinalueet punaisella |
|
| Oma nimi | Yupigestun, Akuzipigestun, Юпик |
| Tiedot | |
| Alue |  Venäjä Yhdysvallat–  Alaska |
| Virallinen kieli | Alaska |
| Puhujia | alle 1 400 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset kyrilliset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | eskimo-aleuttilaiset kielet |
| Kieliryhmä | eskimokielet jupikkikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | ypk (jupikkikielet) |
| ISO 639-3 | ess |
Siperianjupik on eskimo-aleuttilainen kieli. Yhdessä naukaninjupikin ja sirenikin kanssa se muodostaa siperianjupikkikielten alaryhmän. Kieltä kutsutaan myös nimillä (englanniksi) St. Lawrence Island "Eskimo" ja Bering Strait Yupik. Kielen katsotaan olevan uhanalainen.[1] Vuonna 2014 kielellä katsottiin olevan noin 1300 puhujaa. Näistä noin tuhat asuu Yhdysvaltojen puolella.[2]
Kieli on yleisin jupikkikieli Siperiassa (noin 300 tuhannesta siperianjupikista, juiteista, puhuu kielen chaplino-murretta). Saint Lawrencen saarella lähes kaikki jupikit puhuvat kieltä, heitä oli vuonna 1995 1 050 (M. Krauss). Kieli on elinvoimainen Alaskassa, lapsia kasvatetaan puhumaan kieltä (1998).[3]
Vuodesta 2014 kieli on ollut yhdessä muiden Alaskan alkuperäiskielten kanssa osavaltion virallinen kieli.[4]
Kieltä kirjoitetaan sekä latinalaisin että kyrillisin kirjaimin.[5]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Lab. | Norm. | Lab. | ||||||
| Nasaali | m | n | ŋ̊ | ŋ̊ʷ | |||||
| Klusiili | p | t | k | q | qʷ | ||||
| Affrikaatta | Norm. | ts | ʧ | |||||||
| Lateraali | tɬ | ||||||||
| Nasaali | tn | ||||||||
| Frikatiivi | β | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | χ | ʁ | χʷ | ||
| Lateraali | l | ||||||||
| Approksimantti | j | ||||||||
Lähde:[6]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lähde:[6]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyödyllisiä ilmauksia siperianjupikiksi:[7]
| Siperianjupik | Suomi |
|---|---|
| Natesiin? | Kuinka voit? |
| Igamsiqanaghhalek! | Kiitos! |
| Esghaghlleqamken! | Näkemiin! |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Glottolog 4.4 - Central Siberian Yupik glottolog.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ Did you know Central Siberian Yupik is threatened? Endangered Languages. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Yupik, Saint Lawrence Island Ethnologue. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Bill Chappell: Alaska OKs Bill Making Native Languages Official NPR. 21.4.2014. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Yupik, Saint Lawrence Island scriptsource.org. Viitattu 15.11.2021.
- 1 2 Central Siberian Yupik language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ Languages - Siberian Yupik | Alaska Native Language Center www.uaf.edu. Viitattu 15.11.2021.