Kerekin kieli
| Kerekki | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue | Tšukotka |
| Puhujia | 10 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrilliset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet |
| Kieliryhmä | tšuktšilaiset kielet |
| ISO 639-3 | krk |
Kerekin kieli eli kerekki on Venäjällä Tšuktšien niemimaalla asuvien kerekkien puhuma tšuktšilais-kamtšatkalainen kieli. Nykyään sitä voidaan pitää lähes kuolleena.[1][2]
Kerekki kuuluu kamtšatkalaisten kielten tšuktšilaiseen ryhmään. Aikaisemmin sitä pidettiin korjakin murteena. Kielessä on paljon myös tšuktšilaisia piirteitä.[3] Nykyään kerekki jaetaan neljän päämurteeseen.[2]
Historia ja puhujamäärät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoaikana kerekit luettiin tšuktšeiksi, joiden keskuudessa he asuivat Tšukotkan autonomisen piirikunnan entisen Beringovskin piirin Meinypilgynon ja Hatyrkan kylissä. 1960–1980-luvuilla kerekkejä arvioitiin olleen korkeintaan sata henkeä ja kerekin kielen puhujia 25–30. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä he olivat lähes täysin sulautuneet tšuktšeihin. Aleksandr Volodin löysi vuonna 1991 Meinypilgynosta kaksi kerekin puhujaa ja Hatyrkasta yhden. Australialaisen tutkijan Michael Dunnin mukaan vuonna 2000 kerekkiä osasi vain yksi vanhus.[4] Tästä huolimatta vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 8 kerekkiä[5] ja peräti 15 kerekin puhujaa.[6] Tilaston löytämistä kerekeistä kolme asui Tšukotkalla ja heistä kaksi ilmoitti osaavansa kerekin kieltä.[7]
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on kymmenen kerekin puhujaa[8]. Puhujat edustavat vanhempaa ikäpolvea.[9]
Kerekille ei ole kehitetty virallista kirjallista muotoa.[10] Kieltä kirjoitetaan kyrillisin aakkosin.[11]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Välinen | ə | ||
| Avoin | a |
Lähde:[12]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Dentaali | Postaleolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Faryngaali | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||||
| Klusiili | p | t | k | q | ʔ | |||
| Afftikaatta | t͡ʃ | |||||||
| Frikatiivi | v | ħ | ||||||
| Lateraali | l | |||||||
| Puolivokaali | j |
Lähde:[12]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kieliopiltaan kerekki on agglutivoivaa ja siinä käytetään paljon erilaisia suffikseja. Sijamuotoja on seitsemän ja perussanajärjestys SOV.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kerek Language (KRK) – L1 & L2 Speakers, Status, Map, Endangered Level & Official Use Ethnologue. Arkistoitu 19.10.2025. Viitattu 16.3.2026. (englanniksi)
- 1 2 Kerek 2026. Glottolog. Viitattu 16.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 94.
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 228–229, 237. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 31.5.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 31.5.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Arkistoitu 20.12.2007. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Context 18771: Kerek (Source: Red Book on Endangered Languages: Northeast Asia) 2026. Endangered Languages Project. Viitattu 16.3.2026. (englanniksi)
- ↑ The Kerek Language atlaskmns.ru. Viitattu 16.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Kerek defaulting to Cyrillic script 2026. ScriptSource. Viitattu 16.3.2026. (englanniksi)
- 1 2 Расширенная грамматика керекского языка 2026. Малые языки России. Viitattu 16.3.2026. (venäjäksi)
- ↑ The Kerek Language 2005. Endangered Languages of Indigenous Peoples of Siberia. Viitattu 16.3.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Endangered Languages of Indigenous Peoples of Siberia: The Kerek Language (englanniksi)
- Ethnologue: Kerek (englanniksi)
- Volodin, A.P.: Jazyki mira: paleoaziatskije jazyki: kerekskij jazyk, s. 169–177. Moskva: Indrik, 1997. Teoksen verkkoversio. (venäjäksi)
| Tšuktšilais-kamtšatkalaiset |
| .svg) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jeniseiläiset |
| ||||||||
| Jukagiiriset | |||||||||
| Amurilaiset | |||||||||
| Ainulaiset | |||||||||
| Eskimo-aleuttilaiset |
| ||||||||
Kieliryhmillä ei välttämättä ole keskinäistä sukulaisuutta. | |||||||||