Eteläjukagiiri
Eteläjukagiiri | |
---|---|
Oma nimi | Одул |
Muu nimi | metsäjukagiiri, kolymajukagiiri |
Tiedot | |
Alue | Saha ja Magadanin alue, Siperia |
Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
Puhujia | 50 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | kyrillinen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | jukagiiriset kielet |
ISO 639-3 | yux |
Eteläjukagiiri eli metsäjukagiiri tai kolymajukagiiri on metsäjukagiirien puhuma kieli, joka on toinen kahdesta säilyneestä jukagiirikielestä. Kieli on lähes kuollut, ja sitä puhuu nykyäänmilloin? vain viisi ihmistä Venäjän Sahan tasavallan pohjoisosassa.[1] Toisen lähteen mukaan puhujia olisi alle 50 noin 400 metsäjukagiirista. Suurin osa puhujista on vanhuksia.[2]
Luokitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metsäjukagiiri on läheistä sukua noin 60 puhujan tundrajukagiirille eli pohjoisjukagiirille.[1] Toisinaan pohjois- ja eteläjukagiiria pidetään saman kielen kahtena, tosin toisistaan suuresti eroavana, murteena. Tällöin jukagiiri olisi isolaattikieli. 1800-luvun lopulta on mainintoja kahdesta jukagiirin sukuisesta kansasta ja kielestä: tšuvaneista ja omokeista. Molemmat ovat hävinneet vaikka esiintyvät yhä jopa Venäjän kansallisuusluokituksessa.[3] Myös jukagiiristen kielten sukulaisuudesta uralilaisiin kieliin on keskusteltu paljon.[1] Kielioppi ja sanasto eroavat kuitenkin niin paljon nykyisistä uralilaisista kielistä, että kielikunnat on todennäköisesti eronneet toisistaan jo yli 8 000 vuotta sitten. Huomattava osa jukagiirikielten sanastosta on alkuperältään tuntematonta.[4]
Jukagiirikielille on viime aikoina yritetty luoda yhteistä, kyrilliseen kirjaimistoon perustuvaa kirjakieltä.[2] Metsäjukagiirissa on aikoinaan ollut myös omaperäinen kuvakirjoitus, jota metsästäjät käyttivät kartoissaan.[4]
Puhuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eteläjukagiiria puhutaan nykyään pienellä alueella Venäjällä Kolymajoen lähteillä sijaitsevalla metsäalueella. Se jakautuu hallinnollisesti Sahan tasavallan ja Magadanin alueen kesken. Aiemmin kieltä on puhuttu huomattavasti laajemmalla alueella Kolyman yläjuoksulla.[2]
Aakkosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]А а | Б б | В в | Г г | Ҕ ҕ | Д д | Җ җ | Е е | Ә ә |
Ё ё | Ж ж | З з | И и | Й й | К к | Қ қ | Л л | Ль ль |
М м | Н н | Нь нь | Ң ң | О о | Ө ө | П п | Р р | С с |
Сь сь | Т т | У у | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ |
Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Ködeŋ ten - ñidite bandye parawaañereŋ tude čuŋden ñildyilek ennulŋiñ - medyuolnuni. Ködeŋ enmun čunde me lyey, taatlyer lukundyii ñinemdyiyilpe dite ennuyuol - morawñeŋi.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [6]
Lukusanat yhdestä kymmeneen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. irkēj
- 2. ataqlōj
- 3. jālōj
- 4. ileklōj
- 5. n'əɣanbōj
- 6. mālōj
- 7. purkījōj
- 8. malɣiləklōj
- 9. kunirkil'ǯōj
- 10. kunel'ōj
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Endangered Languages and Cultures of Siberia: Kolyma Yukaghir siberianlanguages.surrey.ac.uk. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Forest Yukagir endangeredlanguages.com. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Anhava 1998: 171.
- ↑ a b The Yukaghirs eki.ee. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Yukaghir (Юкагир йылме) omniglot.com. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
- ↑ Language name and locationː Southern Yukaghir, Russia mpi-lingweb.shh.mpg.de. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eteläjukagiirinkielinen Wikipedia hautomossa
- Online Documentation of Kolyma Yukaghir sgr.fi. (englanniksi)
|