Patrik Kleemola
| Patrik Kleemola | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. maaliskuuta 1981 Valkeakoski, Suomi |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | taidemusiikki |
| Soittimet | Kitarat Brian Cohen (2003) ja Rinaldo Vacca (2014) |
| Levy-yhtiöt | Pilfink Records (Suomi), Centro Musica Contemporanea (Italia), NEOS (Saksa), Toccata Classics (Britannia) |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Patrik Kleemola (s. 13. maaliskuuta 1981 Valkeakoski) on suomalainen kitarataiteilija. Hän aloitti kitaransoiton opiskelun Valkeakosken Musiikkipistossa 12-vuotiaana. Voitettuaan Toru Takemitsulle omistetun kansainvälisen II Guitaristival -kitarakilpailun vuonna 2004 Turussa[1] ja saavutettuaan palkintosijoja muun muassa Gargnanon kansainvälisessä kitarakilpailussa Italiassa hän on konsertoinut laajasti eri puolilla Eurooppaa ja Etelä-Amerikkaa.[2]
Kleemola on tunnettu aktiivisesta ja kansainvälisestä säveltäjäyhteistyöstään.[3] Hän on esittänyt Joaquin Rodrigon, Toru Takemitsun, Mauro Giulianin ja Francesco Maggion kitarakonserttoja Orquesta Sinfonica de la Juventud Venezuelana El Sisteman, San Remon sinfoniaorkesterin, Leccen sinfoniaorkesterin ja Turun filharmonisen orkesterin solistina. Kamarimusiikkia Kleemola on esittänyt yhteistyökumppaneinaan muun muassa Topi Lehtipuu, Se ensemble, Bobby Chen, Markku Lautjärvi ja Susanne Andersson.
Kleemolan ohjelmisto ulottuu 1500-luvun renessanssin musiikista Johann Sebastian Bachin teoksiin, Franz Schubertin Die schöne Müllerin -liedsarjan kitarasovituksesta Heitor Villa-Lobosin kitarateoksiin ja uusimpiin hänelle sävellettyihin teoksiin. Kleemolan yhteistyö kansainvälisten säveltäjien kanssa on tuottanut jo lähes 40 uutta teosta: kitarakonserttoja, sooloteoksia ja kamarimusiikkia. Säveltäjät kuten Sonia Bo, Daniele Bravi, Mario Cesa, Bruno Battisti D’Amario, Ada Gentile, Mikko Heiniö, Pertti Jalava, Markku Klami, Juha T. Koskinen, Francesco Maggio, Günay Mirzayeva, Kai Nieminen, Marcela Pavia, Mauro Porro, Biagio Putignano, Harri Suilamo, Andrea Talmelli ja Lorenzo Tomio ovat säveltäneet ja omistaneet teoksiaan Kleemolalle.
Ura lyhyesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kleemola aloitti kitaraopinnot Valkeakosken musiikkiopistossa Kimmo Roineen oppilaana. Ammattiopintoihin Kleemola opiskeli Turun musiikkiakatemiassa Timo Korhosen ja Ismo Eskelisen oppilaana sekä Accademia Musicale Chigianassa Sienassa Oscar Ghiglian kesäkursseilla, jossa hänelle myönnettiin kolmasti Diploma di Merito. Kitaransoiton diplomitutkinnon ja musiikin maisterin tutkinnon Kleemola suoritti erinomaisin arvosanoin Nino Rota -konservatoriossa Etelä-Italian Monopolissa opettajanaan Massimo Felici.[4][5]
Kleemola on ollut kutsuttuna solistina useilla merkittävillä musiikkifestivaaleilla kuten Bergamo Festival Internazionale della Cultura (Bergamo), sooloresitaali Queen Elisabeth Hallin Purcell Roomissa, Turun musiikkijuhlat, Nuovi Spazi Musicali (Rooma), Festival 5 Giornate (Milano), Limina Festival (Buenos Aires), Tallinnan kansainvälinen kitarafestivaali, Maria Callas -konserttisarja (Ateena), Feria del Libro (San José, Uruguay), ja Lidköping Music Festival (Lidköping, Ruotsi).[6]
Levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kleemolan debyyttilevy Perchitarrasola julkaistiin huhtikuussa 2012. Se sisältää hänelle sävellettyjä suomalaisia ja italialaisia kitarateoksia.[7] Syksyllä 2013 julkaistiin Kleemolan levytys Francesco Maggion kitarakonsertosta Eclipse. Centro Musica Contemporanean julkaisemalla levyllä orkesterina toimii milanolainen Orchestra I Pomeriggi Musicali kapellimestarinaan Alessandro Calcagnile. Kleemola on myös levyttänyt Neos-levymerkille Marcela Pavian musiikkia ja Kai Niemisen kitarasonaatin levytys julkaistaan pian Toccata Classics -levymerkillä. Marraskuussa 2015 julkaistiin toinen soololevy Through Green Glass , jossa on Kleemolalle sävellettyä uutta suomalaista kitaramusiikkia Mikko Heiniöltä, Pertti Jalavalta, Juha T. Koskiselta, Kai Niemiseltä ja Harri Suilamolta.
Opetustyö ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konsertoinnin ohella Kleemola opettaa kitaransoittoa Turun seudun musiikkiopistossa. Mestarikursseja ja seminaareja Kleemola on pitänyt Suomen lisäksi Argentiinassa, Englannissa, Italiassa ja Virossa. Kleemola on toiminut myös Brinkhallin kesäkonserttien taiteellisena johtajana ja toimii tällä hetkellä Turku Guitar Festivalin taiteellisena johtajana sekä Turun kitaraseuran puheenjohtajana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Patrik Kleemola konsertoi WAM:ssa, Turun Sanomat 13.4.2006. Viitattu 15.6.2014.
- ↑ http://patrikkleemola.com/
- ↑ Tatu Tamminen: Arvio: Muuntautumiskykyinen kitaristi löysi sisältään portin (Arkistoitu – Internet Archive), Rondo Classic 29.3.2014. Viitattu 15.6.2014.
- ↑ Kitaristi Patrik Kleemola konsertoi Italian kulttuuri-instituutissa (Arkistoitu – Internet Archive), Suomen Buenos Airesin suurlähetystö 26.9.2013. Viitattu 15.6.2014.
- ↑ Matti Lehtonen: Brinkhallin konserttisarja päättyy, Musiikkisilta Italia-Suomi, Turun Sanomat 13.8.2008. Viitattu 15.6.2014.
- ↑ Patrik Kleemola (Arkistoitu – Internet Archive), Pilfink Records. Viitattu 15.6.2014.
- ↑ Patrik Kleemola Perchitarrasola – Finnish and Italian music for guitar[vanhentunut linkki], Helvi Kangas 18.7.2012, Keskisuomalainen. Viitattu 15.6.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
