Pajut
| Pajut | |
|---|---|
_Thom%C3%A9_1904,_2nd_ed.,_vol_2,_plate_159,_cropped,_clean,_no_caption.jpg) Valkosalava (Salix alba) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Alaheimo: | Salicoideae |
| Tribus: | Saliceae[1] |
| Suku: |
Pajut Salix L. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Pajut (Salix) on puuvartisten kasvien suku pajukasvien (Salicaceae) heimossa. Pajujen suvussa on noin 470 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Pajujen luokittelu lajeiksi ja muiksi taksoneiksi vaihtelee jonkin verran eri lähteissä. Suomessa alkuperäisiä pajulajeja kasvaa noin 20. Niitä kasvaa varsinkin purojen, ojien ja pienten jokien varsilla.
Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna (vesipaju). Pajun kuoressa on salisylaatteja, minkä vuoksi sitä on käytetty lääkekasvina. Salisylaatit imeytyvät ruoansulatuskanavasta elimistöön ja hajoavat siellä salisyylihapoksi, joka on tulehduskipulääke. Rohdosten raaka-aineeksi tarkoitettua salisylaattipajua voidaan myös viljellä. Pajut ovat notkeita ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinki tai bambukin. Useimmista pajuista voidaan valmistaa pajupilli. Joitakin pajulajeja sekä niistä jalostettuja risteymiä tai lajikkeita käytetään myös yleisesti koristepuina tai -pensaina esimerkiksi pihoilla, puistoissa ja katujen varsilla. Tällaisia pajuja ovat esimerkiksi terijoensalava, jokisalava ja hopeasalava.
Paju versoo uinuvista silmuista sekä juurivesoista ja on siksi vaikea hävitettävä. Pelto-ojien varsilla kasvavat pajut ovat usein haitallisia rikkakasveja. Perimätiedon mukaan pajukot saadaan katoamaan lopullisesti siten, että katkaistaan ne 7–8 päivää ennen mustaa- eli uuttakuuta[2].
Useimmat pajut kukkivat varhain keväällä, ennen kuin niihin on kasvanut lehtiä. Niiden kukintoja sanotaan pajunkissoiksi.
Pajulajeja ja -lajikkeita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pajulajeista erotetaan usein alalajeja ja muunnoksia. Pajut myös risteytyvät helposti ja risteymät muistuttavat vaihtelevasti kantalajejaan. Niinpä pajujen tarkka tunnistaminen lajilleen voi olla hankalaa. Pajujen luokittelu lajeiksi, alalajeiksi, muunnoksiksi ja lajikkeiksi vaihtelee myös hieman eri lähteissä.
Suomessa kasvavia lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa luonnonvaraisena kasvavia pajulajeja, -alalajeja ja -muunnoksia:[3][4]
- ahopaju (Salix starkeana)
- halava eli viitahalava (Salix pentandra)
- härmäpaju (Salix daphnoides) – viljelykarkulainen
- idänhärmäpaju eli huurrepaju (Salix daphnoides subsp. acutifolia) – viljelykarkulainen
- jokipaju (Salix triandra)
- juolukkapaju (Salix myrtilloides)
- kalvaspaju (Salix hastata)
- tunturikalvaspaju (Salix hastata subsp. hastata)
- idänkalvaspaju (Salix hastata subsp. subintegrifolia)
- kangaspaju (Salix bebbiana, aiemmin Salix starkeana subsp. cinerascens)
- kiiltopaju (Salix phylicifolia)
- koripaju (Salix viminalis) – viljelykarkulainen
- kääpiöpaju (Salix arbuscula)
- lettopaju (Salix myrsinites)
- mustuvapaju (Salix myrsinifolia)
- oudanmustuvapaju eli outapaju (Salix myrsinifolia subsp. borealis, aiemmin Salix borealis)
- kuolanmustuvapaju eli kuolanpaju (Salix myrsinifolia subsp. kolaënsis)
- etelänmustuvapaju eli mustuvapaju (Salix myrsinifolia subsp. myrsinifolia)
- napapaju (Salix polaris)
- pohjanpaju (Salix lapponum)
- punapaju (Salix purpurea) – viljelykarkulainen
- raita (Salix caprea)
- metsäraita (Salix caprea subsp. caprea)
- vuonoraita (Salix caprea subsp. sphacelata)
- silosalava eli salava eli piilipuu (Salix euxina, syn. Salix fragilis) – viljelykarkulainen
- siropaju eli hanhenpaju (Salix repens)
- hanhensiropaju (Salix repens subsp. repens)
- hietikkosiropaju eli hietikkopaju (Salix repens subsp. repens var. argentea)
- tihkusiropaju (Salix repens subsp. repens var. repens)
- kaitasiropaju eli kapealehtipaju (Salix repens subsp. rosmarinifolia, aiemmin Salix rosmarinifolia)
- hanhensiropaju (Salix repens subsp. repens)
- talvikkipaju (Salix pyrolifolia)
- tuhkapaju (Salix cinerea)
- tunturipaju (Salix glauca)
- norotunturipaju eli tunturipaju (Salix glauca subsp. glauca)
- korvaketunturipaju eli korvakepaju (Salix glauca subsp. stipulifera)
- vaivaispaju (Salix herbacea)
- valkosalava (valkopaju) (Salix alba) – viljelykarkulainen
- vannepaju (Salix dasyclados) – viljelykarkulainen
- verkkolehtipaju (Salix reticulata)
- villapaju (Salix lanata)
- nystyvillapaju eli nystypaju (Salix lanata var. glandulosa, aiemmin subsp. glandulifera)
- lumivillapaju eli villapaju (Salix lanata var. lanata, aiemmin subsp. lanata)
- virpapaju (Salix aurita)
Suomessa luonnonvaraisena tai viljelykarkulaisena havaittuja pajujen risteymälajeja ja lajikkeita:[3]
- hopeasalava eli hopeapaju (Salix alba ’Sibirica’) – viljelykarkulainen (Myös Salix alba var. sericea, Salix ’Sibirica’. Aiemmin pidetty myös kujasalavaan kuuluvana lajikkeena.[5])
- jokisalava eli kujasalava (Salix × fragilis = Salix alba × euxina, aiempi nimi kujapaju Salix × rubens[4]) – viljelykarkulainen
- kiiltosalava (Salix × meyeriana = Salix euxina × pentandra) – viljelykarkulainen
- mesipaju (Salix × smithiana = Salix caprea × viminalis) – viljelykarkulainen
- puistohalava (Salix × ehrhartiana = Salix alba × pentandra) – viljelykarkulainen
- riippasalava eli kyynelsalava (kyynelpaju) (Salix × pendulina = Salix alba × babylonica × euxina) – viljelykarkulainen
- isoriippasalava eli isokyynelsalava (Salix × pendulina ’Lasipalatsi’) – viljelykarkulainen
- sopulinpaju (Salix × arctogena) – Skandinavian tunturiseudulla luonnonvarainen risteymäsyntyinen laji, esiintyminen Suomessa epävarmaa.[4][6]
- terijoensalava (Salix euxina ’Bullata’) – viljelykarkulainen
- vakkapaju (Salix × mollissima = Salix triandra × viminalis) – viljelykarkulainen
- vanajansalava (Salix × speciosa tai Salix × alopecuroides = S. euxina × triandra) – viljelykarkulainen
- vesipaju (Salix dasyclados ’Aquatica’) (tai ’Aquatica Gigantea’) – viljelykarkulainen
Muita lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muita Pohjoismaissa kasvavia pajuja:
- Etelänkalvaspaju (Salix hastata subsp. vegeta) [4]
- Itkusalava eli itkupaju (Salix babylonica) [4] – viljelykasvi
- Lännenhärmäpaju eli härmäpaju (Salix daphnoides subsp. daphnoides)
- Siperianpaju (Salix schwerinii) – viljelykasvi
- Tundrapaju (Salix arctica) [4]
Muualla kasvavia pajulajeja:
- Alaskanpaju (Salix alaxensis)
- Kaarnapaju (Salix arbutifolia, syn. Chosenia arbutifolia)
- Sinipaju (Salix caesia)
- Herttapaju (Salix cardiophylla, syn. Toisusu cardiophylla)
- Kaukasianpaju (Salix caspica)
- Alaskanhärmäpaju (Salix drummondiana)
- Huopapaju eli laventelipaju (Salix elaeagnos)
- Kanadanpaju (Salix eriocephala)
- Aropaju (Salix gmelinii)
- Puuteripaju (Salix gracilistyla)
- Alppipaju (Salix helvetica)
- Kaartopaju (Salix integra)
- Amerikanhärmäpaju (Salix irrorata)
- Amerikanhalava (Salix lucida)
- Hokkaidonpaju (Salix miyabeana)
- Mustikkapaju (Salix myrtillifolia)
- Suikeropaju (Salix nummularia)
- Kiinanhalava (Salix paraplesia)
- Koreansalava (Salix pierotii, syn. S. koreensis)
- Altainpaju (Salix rectijulis)
- Jäätikköpaju (Salix retusa)
- Vuotapaju (Salix scouleriana)
- Suohalava (Salix serissima)
- Mattopaju (Salix serpillifolia)
- Samettipaju (Salix sitchensis)
- Sahalininpaju (Salix udensis)
- Toisusupaju (Salix urbaniana)
- Japaninpaju (Salix yezoalpina)[7][8]
- Kanarianpaju (Salix canariensis)
- Kastepaju (Salix rorida)
- Suippupaju eli eteläntuhkapaju (Salix appendiculata)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevens, P. F.: Salicaceae Angiosperm Phylogeny Website. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 22.3.2021. (englanniksi)
- ↑ http://www.pirkka.fi/koti/kysy-maijalta/arkisto/puutarha/musta-kuu-ja.aspx (Toimimaton linkki, 14. heinäkuuta 2007)
- ↑ a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P.: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206., s. 68–69. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, 2019. ISBN 978-951-51-5363-0
- ↑ a b c d e f Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 68–81. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21: 41–85.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Sopulinpaju – Salix ×arctogena Viitattu 28.11.2022.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Pajut – Salix Viitattu 28.11.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Salix
- Eliaksen yrittitarha (Internet Archive)
- Savela, Markku: Lepidoptera and some other life forms: Salix
- Pherobase: Floral volatiles of Genus Salix (englanniksi)
- Viherä-Aarnio Anneli, Jyske Tuula, Beuker Egbert, Luonnonvarakeskus (LUKE), 11/2022, Pajut biokiertotaloudessa : Materiaaleja, arvoaineita, ympäristöhyötyjä ISBN 978-952-380-367-1 (pdf)
- euroopanpähkinäpensas
- halava
- harmaaleppä
- hieskoivu
- jokipaju
- korpipaatsama
- kotipihlaja
- kynäjalava
- metsähaapa
- metsälehmus
- metsäomenapuu
- metsätammi
- metsävaahtera
- mustuvapaju
- orapaatsama
- outapaju
- raita
- rauduskoivu
- ruotsinpihlaja
- saarni
- suippuorapihlaja
- suomenpihlaja
- talvikkipaju
- tervaleppä
- tunturikoivu
- tuomi
- tylppöorapihlaja
- vuorijalava