Mustjärv (Tsolgo)
| Mustjärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Kariojan valuma-alue |
| Laskuoja | metsäoja Kariojaan [1] |
| Järvinumero | VEE2128000 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 80,5 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 0,964 km [1] |
| Pinta-ala | 6,1 ha [1] |
| Tilavuus | 0,00056 km³ [a] |
| Keskisyvyys | 9,1 m [1] |
| Suurin syvyys | 29,7 m [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Mustjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mustjärv (Tsolgo Mustjärv [2]) on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa Tsolgon kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu niin kutsuttuun Tsolgon järviketjuun.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soikea järvi on 350 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 6,1 hehtaaria. Se sijaitsee Tsolgon kylässä, jonka asutus on keskittynyt kolmen pikkujärven ympärille. Puolet Mustjärven rannoista on talojen pihoja, loput peltomaata tai metsää. Rannat ovat korkeahkot. Järven suurin syvyys on 29,7 metriä ja keskisyvyys 9,1 metriä. Siten järvi on Viron neljänneksi syvin. Syvänne sijaitsee keskikohdasta hieman luoteeseen. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00055 kuutiokilometriä eli 0,55 miljoonaa kuutiometriä [a]. Järvessä ei ole saaria. Järven rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä ja sen kaakoisrannan ohittaa kylätie. Rannoilla on asutuksen lisäksi meijeri.[1][2][3][b]
Järven luokittelu ja luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä pehmeävetiseksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. pehmeveeline miksotroofne tai pehmeveeline segatoiteline, PM). Silloin veden kalkkipitoisuus on pieni, ja sekä sen ravinnepitoisuudet että humuspitoisuudet ovat korkeat.[2]
Rantojen pohjat ovat pääasiassa hiekkaa tai soraa, mutta luoteessa on rannoilla mutapohja. Vedenväri on kellertävän ruskeaa ja näkösyvyys on 1,3–2,0 metriä. Kesäisin ja talvisin vesi lämpötilakerrostuu. Vuonna 1961 tutkittiin järven vesikasvillisuutta, jota löydettiin vain 9 lajia. Silloin havaittiin järvessä myös leväkukintaa. Järvessä elää ainakin ahven, allikkosalakka, särki, lahna, hauki, suutari ja made.[3]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustjärv kuuluu Kariojan valuma-alueeseen, jossa Karioja on Võhandu jõen sivu-uoma. Järveen laskee kaksi lyhyttä metsäojaa. Sen laskuoja alkaa järven lounaispäästä ja se virtaa suoraksi kaivettuna metsäojana yhtyen Kariojaan kolmen kilometrin päässä järvestä. Karioja puolesta yhtyy myöhemmin Võhandu jõgeen, joka laskee Kuumajärveen ja joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Mustjärv (Tsolgo) (vee2128000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 17.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Mustjärv (Tsolgo Mustjärv), kalapeedia.ee, viitattu 23.8.2020