Allikkosalakka
| Allikkosalakka | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Alalahko: | Särkikalat Cyprinoidei |
| Heimo: | Särjet Leuciscidae |
| Suku: | Leucaspius Heckel & Kner, 1858 |
| Laji: | delineatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leucaspius delineatus |
|
| Katso myös | |
Allikkosalakka (Leucaspius delineatus) on särkien heimoon kuuluva pienikokoinen karppikalalaji. Allikkosalakka on sukunsa (Leucaspius) ainoa laji. Se elää niin makeissa kuin suolaisissa vesissä. Suomessa se on vieraslaji.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkonäöltään allikkosalakka muistuttaa salakkaa. Väritys on harmaa, myös evät. Selkäevä on vatsaeviä taaempana. Suu on ylöspäin aukeava. Toisin kuin salakalla, allikkosalakan kylkiviiva on vajavainen eikä ulotu juurikaan rintaeviä pidemmälle.[2] Allikkosalakka on yleensä 4-6 cm:n pituinen, korkeintaan 9-senttinen.[3][4]
Ravinto ja lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Allikkosalakat syövät pääasiassa planktonia ja lisäksi hyönteisiä.[2][3] Naaras munii mätimunat vesikasvin, yleensä lumpeen tai ulpukan, alapinnalle. Koiras huolehtii munien vartioinnista.[3] Jälkeläisiä voi syntyä kesän aikana jopa tuhat.[2]
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Allikkosalakkaa tavataan Euroopassa ja Aasiassa.[3] Suomen kanta sai alkunsa Kotkassa Jumalniemessä sijainneesta lammikosta, jonne allikkosalakoita oli tuotu Pietarista. Lammikosta kalat löydettiin vuonna 1992, kun lampea alettiin täyttää. Kaloja siirrettiin muihin lähistön lampiin ja myös muualle.[2]
Uhat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaakkois-Aasiasta Eurooppaan 1960-luvulla tuotu ja viljelylaitoksilta luontoon levinnyt särkikala saharasbora kantaa loista, joka aiheuttaa allikkosalakoille lisääntymiskyvyttömyyttä ja erittäin vakavan, kuolemaan johtavan tulehduksen.[5] Loinen ei aiheuta saharasboralle ongelmia, mutta allikkosalakkakanta kuolee nopeasti.[6] Koeoloissa kolmen vuoden jälkeen allikkosalakkakanta oli pienentynyt 96 prosenttia alkuperäisestä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Freyhof, J. & Kottelat, M.: Leucaspius delineatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.08.2013. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Jari Raitaniemi, Markku Ahonen: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. (Sarja: Suomen luonto: Eläimet) Espoo: Weilin + Göös, 1998. ISBN 951-35-6371-5
- 1 2 3 4 Leucaspius delineatus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 20.3.2007. (englanniksi)
- ↑ Luontoportti: Allikkosalakka (Leucaspius delineatus)
- 1 2 Tulokaslaji uhkaa Euroopan kaloja Yle Teema. Viitattu 20.4.2007. [vanhentunut linkki]
- ↑ Uudet kalalajit uhka Euroopan kalastolle Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Viitattu 20.4.2007.[vanhentunut linkki]