Museo Militaria

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Museo Militaria
Museo militaria logo 4v pysty pienennetty.jpg
Perustettu 2013
Sijainti Vanhankaupunginkatu 19
Hämeenlinna
Ylläpitäjä Suomen Tykistö,- Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys ry
Johtaja Miia-Leena Tiili
Kotisivut Museomilitaria.fi

Museo Militaria on Hämeenlinnassa sijaitseva erikoismuseo, johon ovat yhdistyneet Pioneerimuseo, Suomen Tykistömuseo ja Viestimuseo vuoden 2013 alussa. Museolla on yksi kolmeen kerrokseen jakautunut perusnäyttely ja vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Museota ylläpitää Suomen tykistö-, pioneeri- ja viestimuseoyhdistys, jonka jäseniä ovat Viestikiltojen liitto, Tykkimiehet ry ja Pioneeriaselajin Liitto.

Näyttelyn rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusnäyttely ensimmäisessä kerroksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerroksen näyttely alkaa ajallisesti keskiajasta ja jatkuu Suomen sisällissotaan. Ensimmäisessä kerroksessa on Pro Patria (suom. isänmaan puolesta) -sali, jossa on muun muassa jääkärikenraali Väinö Valveelle myönnettyjä kunniamerkkejä.[1]

Museo Militariassa on myös ajoittain käytetty Suomen valtakunnallisen viestimuseon entinen museoamatööriradioasema, jonka kutsutunnus on OH3SVM. Asemaa käytetään kesäisin sekä myös perinneradiotapahtumassa puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja Suomen itsenäisyyspäivänä.

Perusnäyttely toisessa kerroksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitys ensimmäisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa kerroksessa esitellään Suomen sotaväen kehitystä 1920-luvulla ja 1930-luvulla sekä pioneeri-, tykistö- ja viestiaselajin historiaa talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa.

Henkilöesittelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöistä esitellään erityisesti tykistökenraali Wilho Petter Nenonen, jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin pioneeriaselajista sekä jääkärieversti Arthur Saarmaa viestiaselajista.

Multimediasali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa kerroksessa on myös elokuvasali, noin viisikymmenpaikkainen multimediasali, jossa voidaan katsoa talvisodasta ja jatkosodasta kertovia dokumenttifilmejä 15–40 minuuttia pitkinä dvd-esityksinä museon aukioloaikoina. Museossa esitetään kuutta erilaista multimediaelokuvaa: Ihantalan ihme, Korpisodan suurvoitto, Taistelu Laatokan Karjalassa, Talvisota – ensimmäinen torjuntavoitto, Suomen tie jatkosotaan, jotka ovat Tykkimiehet ry:n tuottamia, sekä Viimeiseen mieheen (2010).[1]

Ihantalan Ihme on Tykkimiehet ry:n vuonna 2001 tuottama elokuva Ihantalan taisteluista ja pääasiassa Suomen kenttätykistön osuudesta siinä.[2]

Viimeiseen mieheen on Impilahti-Seura ry:n tuottama dokumenttielokuva, joka tapahtumakuvaukset suoritettiin Suomenlahden saaristossa, Hätilässä ja Niinisalossa sekä maasto- ja aluekuvaukset Laatokan saarilla. Elokuvan ensiesitys oli 14. maaliskuuta 2010.[2]

Salauslaitehuone Salauslaitehuoneessa esitellään erilaisia salausvälineitä ja tekniikoita. Nähtävillä on muun muassa Nokian valmistamia sanomalaitteita ja saksalainen Enigma-laite.

Perusnäyttely kolmannessa kerroksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannessa kerroksessa sijaitseva näyttelyn osa keskittyy sodanjäkeisestä ajasta nykyaikaan.

Henkilöistä esitellään erityisesti Suomen marsalkka C. G. Mannerheim. Omat kokonaisuutensa on myös Puolustusvoimien uudesta pioneeri- ja viestikalustosta, elämästä varuskunnissa sekä aselajien killoista ja perinnetoiminnasta. Myös Panssarisoittokunnalla on kolmannessa kerroksessa oma osionsa. Kerroksessa on myös Suomen kansainvälisistä operaatioista kertova huone.[1]

Tykkihalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tykkihallissa ovat museon historiallisesti arvokkaimmat tykit.[1] Tykkihallissa järjestetään myös yleisölle vapaita luentoja.[3]

Ulkonäyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa entisen Suomen Tykistömuseon aikaisista tykkipihan tykeistä.

Vanajanveden ranta-alueella on ulkonäyttely, jossa on tykkejä, sekä pioneeri- ja vesistökalustoa. 1870-luvulta aina 1960-luvulle.[1]

Erikoisnäyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusnäyttelyn lisäksi Museo Militariassa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tykistöaselajin julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museo Militariaa edeltänyt Suomen Tykistömuseo on julkaisusarjassaan julkaissut 11 teosta:

  • Nro 1 Jyri Paulaharju: Hämeenlinnan Tykistö vuosina 1445-1809
  • Nro 2 Jyri Paulaharju: Tykistötiedustelu iskee. Kuvatulkintaa ja tiedustelua sodissamme
  • Nro 3 Veli Kauranen: Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit
  • Nro 4 Urho Myllyniemi, Ilkka Korhonen, Esa Rahkonen: Tykkipoika ei peljätä saa... Kenttätykistökerho seitsemällä vuosikymmenellä
  • Nro 5 Jyri Paulaharju: Kanta-Hämeen jääkärit
  • Nro 6 Hannu Saraluoto: Tykki ravissa
  • Nro 7 Veli Kauranen: Teiss' on tulta, tapparaa - suomalaisten käymät sodat
  • Nro 8 Jouko Kivimäki: Tykkimiehet ry 1965-2005
  • Nro 9 Jyri Paulaharju: VP Nenonen Elämä Tykistölle
  • Nro 10: Tykkimiehen opas 2009
  • Nro 11: Jouko Kivimäki: Koulukeskuksesta kasarmille - Suomen Tykistömuseon perustaminen ja toiminta vuosina 1977-2007

Muuta Museo Militariassa olevaa kirjallisuutta:

  • Tykkimiehen opas 2009
  • Tykkimies 2012
  • Tykkimies 2014
  • Tykkimies vuodet 1970-2010
  • Tykistötiedustelu iskee
  • Tykkipoika ei peljätä saa
  • Tykki ravissa
  • Koulutuskeskuksesta kasarmille, Tykistömuseon historiikki
  • Vaikk`on sykeä yö tykki leimua lyö
  • V.P. Nenonen elämä tykistölle
  • Pietarsaaren Tykistökoulu
  • Tykistötiedustelu iskee
  • Suomen kenttätykistön historiaa osa 1
  • Suomen kenttätykistön historiaa osa 3

Viestiaselajin julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]