Metelinkankaan jätinkirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tyrnävän Metelinkankaan jätinkirkosta. Oulun Yli-Iissä sijaitsee Metelinkirkko.
Metelinkankaan jätinkirkko
Sijainti

Metelinkankaan jätinkirkko
Koordinaatit 64.73165332°N, 25.8991616°E
Valtio Suomi
Paikkakunta Tyrnävä
Historia
Tyyppi Jätinkirkko
Ajanjakso esihistoria
Korkeus 55,0 [1] m
Pinta-ala 880 (40 × 22) [2]

Metelinkankaan jätinkirkko eli Metelinvaaran jätinkirkko on Pohjois-Pohjanmaalla Tyrnävällä sijaitseva jätinkirkko.[1][3]

Jätinkirkko sijaitsee Tyrnävän kirkosta noin 6,2 kilometriä itäkaakkoon, jossa se on Kukkolanvaaran laelta noin 700 metriä koilliseen sijaitsevan Metelinkankaan pohjoisreunalla. Kangas on hiekkakaartojen laikuttamien suoalueiden ympäröimää. Jätinkirkon reunalle ulottuu sorakuoppa.[1][3]

Jätinkirkko sijaitsee vaaran pohjoissivulla, johon muinaisen meren aallokko ja mereltä työntyneet jäät ovat muodostaneet vahvan puskuvallin, johon jätinkirkon sisäosa on raivattu. Kivirakka on kiistatta luonnonmuodostuma, mikä ilmenee pohjois- ja eteläpuolen reunoja tarkastelemalla [4][5]. Itä- ja länsipuolen vallit taas ovat selvästi ihmisen raivaamia. Jätinkirkon sisäosa on suorakaiteen muotoinen, ja itä- ja länsipäässä on raivattu aukot, joita kutsutaan porteiksi. Kivivalli on ulkoa mitattuna 40 metriä pitkä ja 22 metriä leveä. Ulkomitat ovat selvästi suuremmat kuin raivatun sisäalueen mitat, jotka ovat pituus 25 metriä ja leveys 10 metriä. Jätinkirkon pituusakseli osoittaa 70 astetta pohjoissuunnasta myötäpäivään eli itäkoilliseen. Keskiosa on hieman kivikkoinen. Viereinen sorakuoppa ulottuu jätinkirkon reunalle asti, mutta soranotto ei ole sitä vahingoittanut. Sen sijaan jätinkirkossa kiinni ollut kiviröykkiö on tuhoutunut.[1][2][3]

Marianna Ridderstad mittasi kohdetta paleoastronomisen tutkimuksensa aikana ja on havainnut siinä kaksi sisäkkäistä kivivallia. Toisesta kivivallista ei ole mainintaa muissa lähteissä.[2]

Jätinkirkko on ajoitettu jääkauden jälkeisen maankohoamisen aiheuttaneen rannansiirtymisen avulla noin vuosiin 3000–2500 eaa.[6]

Jätinkirkkoa ei ole tutkittu vielä, mutta Hjalmar Appelgren tutki sitä muinaislinnoja käsittelevien kenttätutkimuksiensa aikana ja julkaisi siitä pohjapiirroksen vuonna 1891[4][5]. Sen ovat käyneet tarkistamassa vuonna 1914 Aarne Europaeus ja vuonna 1979 Paula Purhonen. Vuonna 1997 Mika Sarkkinen sisällytti sen Limingan inventointiin, mutta ei yrityksistään huolimatta löytänyt alueelta asuinpaikkoja.[1]

Jätinkirkkoa ei hoideta millään tavalla. Sen liepeille on kuitenkin pystytetty kaksi muinaisjäännöksestä varoittavaa kylttiä.[1]

  1. a b c d e f Muinaisjäännösrekisteri: Metelinkangas Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 18.11.2013. Museovirasto. Viitattu 29.11.2016.
  2. a b c Ridderstad, Marianna: Orientations and other features of the Neolithic 'giants' churches' of Finland from on-site and lidar observations, Journal of Astronomical History and Heritage, s. 135–150, 2015
  3. a b c d e f Metelinkankaan jätinkirkko, Tyrnävä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
  4. a b Okkonen, Jari: Jätinkirkot – Pohjanmaan arvoitukselliset muinaisjäännökset (Arkistoitu – Internet Archive), Arkeologia NYT! 2–3/2008, s. 5–7
  5. a b Okkonen, Jari: Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä: Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa, s. 124–125. (Väitöskirja, Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis. Series B, Humaniora 52) Oulu: Oulun yliopisto, 2003. ISBN 951-42-7169-6 Teoksen verkkoversio (pdf).
  6. Okkonen, Jari: Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä: Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa, s. 149. (Väitöskirja, Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis. Series B, Humaniora 52) Oulu: Oulun yliopisto, 2003. ISBN 951-42-7169-6 Teoksen verkkoversio (pdf).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]