Marseille

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Marseilles)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Marseille
(Ville de Marseille)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Marseille

Koordinaatit: 43°17′51″N, 05°22′52″E

Valtio Ranska
Alue Provence-Alpit-Riviera
Departementti Bouches-du-Rhône
Perustettu 600 eaa.
Hallinto
 – Pormestari Benoît Payan (DVG)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 240,6[1] km²
Korkeus 0–640 m
Väkiluku (2021) 873 076[1]
 – Väestötiheys 3 629 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 13001–13016
Suuntanumero(t) 0491 ja 0496
Motto: Actibus immensis urbs fulget Massiliensis







Marseille [maʁsɛj] on kaupunki Rhônejoen suulla Etelä-Ranskassa Välimeren rannalla. Sen asukasluku on noin 873 000 (2021)[1] ja esikaupunkialueet mukaan luettuina noin 1,6 miljoonaa. Marseille on Ranskan toiseksi suurin kaupunki ja sen metropolialue Ranskan kolmanneksi suurin. Marseille on myös Bouches-du-Rhônen departementin ja Provence-Alpit-Rivieran alueen (région) pääkaupunki. Kaupunki on huomattava turistikohde ja toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2013.[2]

Marseillessa on yli 50 km rantaviivaa. Se koostuu 16 kunnallishallintoalueesta ja 111 kaupunginosasta (quartiers). Kaupungin Le Panier -kukkulan päällä on Ranskan vanhin ja samanniminen kortteli. Kaupungin itäosassa sijaitsevat calanquet eli jyrkät kalkkikivikalliot, jotka ovat rauhoitettua aluetta ja kaupungin tärkeimpiä turistikohteita. Marseillessa sijaitsee vuonna 1893 valmistunut La Major -katedraali sekä pyhiinvaelluskirkko Notre-Dame de la Garde vuodelta 1864. Marignanessa sijaitsee Marseille-Provencen kansainvälinen lentoasema.

Pääartikkeli: Antiikin Massalia

Marseille on yksi Ranskan vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin kreikkalaisena siirtokuntana nimeltä Massalia noin vuonna 600 eaa. Perustajat tulivat Joonian Fokaiasta. Kaupungin seutu oli alun perin liguurien aluetta. Antiikin aikainen kaupunki sijaitsi Marseillen nykyisen vanhankaupungin paikalla luonnonsatamalahden eli nykyisen Marseillen vanhan sataman (Vieux Port) lahden pohjoispuolella. Siitä on säilynyt suhteellisen vähän jäänteitä, sillä myöhempi kaupunki on aina sijainnut samalla paikalla.[3][4] Tärkein arkeologinen alue tunnetaan nimellä Jardin des Vestiges.[5]

Antiikin Massalian raunioita nykyisessä Jardin des Vestiges -puistossa.

Massalia oli pitkään Gallian kreikkalaisen kulttuurin pääkaupunki. Se oli merkittävä kauppa- ja merenkulkukaupunki, joka perusti lukuisia omia siirtokuntia Gallian etelärannikolle ja Iberiaan. Sieltä oli kotoisin myös kuuluisa tutkimusretkeilijä Pytheas. Massalia liittoutui 200-luvulla eaa. Rooman kanssa liguureja ja Karthagoa vastaan. Julius Caesarin joukot valtasivat sisällissodassa Pompeiuksen puolella olleen kaupungin vuonna 49 eaa. pitkän Massalian piirityksen jälkeen. Ajan kuluessa kaupunki kehittyi tavalliseksi roomalaiseksi kaupungiksi. Roomalaiset tunsivat sen nimellä Massilia.[3][4]

Château d’If.

Myöhempi historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen kaupungin nimi Marseille perustuu kaupungin latinankielisen nimen myöhäis-/kansanlatinalaiseen muotoon Marsilia.[6] Keskiajalla Marseille oli ajoittain itsenäinen, mutta Ranska valloitti kaupungin vuonna 1481. Ensimmäinen yliopisto perustettiin vuonna 1409.

Marseillessa on konepaja- ja koneteollisuutta, telakoita, öljynjalostamo sekä Ranskan tärkein ja Välimeren suurin satama, Marseillen satama. Satama oli vuonna 2011 rahtimäärältään Euroopan kuudenneksi suurin kauppasatama.[7]

1970- ja 1980-luvun kriisivuosien jälkeen, jolloin kaupungin asukasluku väheni miljoonasta 800 000:een, Ranskan valtio, Marseillen kaupunki, Provence-Alpit-Rivieran alue sekä Bouches-du-Rhônen departementti päättivät vuonna 1995 aloittaa Euroméditerranée-projektin. Sen päämäärä on yhdistää Eurooppa ja Välimeri sekä tehdä Marseillesta Välimeren pääkaupunki. Projekti perustuu kaupungin kunnostamiseen ja sen taloudelliseen kehitykseen. Rakennustyöt käsittävät alueita Saint-Charles, La Joliette, Belle de Mai, Saint-Jean ja Arenc ja jatkuvat aina vuoteen 2050 asti.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palais Longchamp.

Marseillen satama on kaupungin tunnetuin nähtävyys. Sen eteläpuolella 150 m:n korkeudella sijaitsee pyhiinvaelluskirkko Notre-Dame-de-la-Garde. Sataman vastakkaisella puolella levittäytyy Le Panier’n vanhakaupunki. Satamasta alkaa myös kaupungin pääkatu, La Canebière, jonka toisessa päässä kohoaa uusgoottilaistyylinen kirkko Saint-Vincent-De-Paul. Kirkko sijaitsee Stalingradin aukiolla, josta alkaa upea Longchampin bulevardi. Katu päättyy samannimiseen 1800-luvulla rakennettuun Le Palais de Longchamp -palatsiin, joka nykyään toimii kuvataidemuseona. Muita tunnettuja katuja ovat Rue de Paradis, Rue de Rome sekä Avenue du Prado, joka johtaa kaupungin suosituimmille rannoille.

Notre-Dame de la Garde

Kaupungin itäosassa sijaitsevat calanquet eli jyrkät merenlahdet. Yli 500 m korkeat valkoiset kalliorotkot päätyvät äkkijyrkästi mereen muodostaen merenlahtia, joihin voi tutustua parhaiten veneellä. Marseillesta itään kohti Cassis’n kaupunkia alkaa noin 20 km pitkä ja karu rantaviiva. Ensimmäisinä ovat vuorossa merenlahdet Sormiou ja Morgiou, joiden pienet kalastajakylät ovat vailla sähköä tai juoksevaa vettä. Seuraavaksi tulevat Sugiton, Cassis ja lopuksi En-Vau, joka on merenlahdista kaunein ja vaikuttavin.

Calanquenäkymä Callelonguen satamassa

Muita nähtävyyksiä ovat pittoreski satamakylä L’Estaque Länsi-Marseillessa luonnonvaraisine rantoineen sekä saaret If ja Frioul noin 15 minuutin venematkan päässä pääsatamasta. Ifin saarella sijaitsee Monte Criston tarinasta tuttu linna Château d’If, joka rakennettiin vuonna 1531. Laivoja saarille lähtee pääsatamasta päivittäin.

Marseille’ta on teoksissaan käsitellyt paljon muun muassa kaupungista kotoisin oleva kirjailija ja elokuvaohjaaja Marcel Pagnol niin Marseille-trilogiassaan, kolmen Vieux port -satamaan sijoittuvan elokuvan sarjassaan kuin omaelämäkerrallisissa kirjoissaan.

Alexandre Dumas vanhemman kirjoittamassa historiallisessa seikkailuromaanissa Monte-Criston kreivissä kirjan päähenkilö seikkailee Marseillessa.

Vuonna 2013 Marseille oli Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Slovakian Košicen kanssa.[8]

Jalkapallojoukkue Olympique de Marseille pelaa Ranskan pääsarjassa. Helmikuussa kaupungissa järjestetään Open 13 -niminen miesten tennisturnaus.

  1. a b c Commune de Marseille (13055) Insee. Viitattu 28.7.2024. (ranskaksi)
  2. Tällaisia ovat Euroopan uudet kulttuuripääkaupungit (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat matkailu 24.1.2013, tallennettu 24.1.2013
  3. a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”3. Massalia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  4. a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MASSALIA or Massilia (Marseille) Bouches-du-Rhône, France”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. The Jardin des Vestiges Marseille Tourisme. Viitattu 13.12.2021.
  6. Smith, William: ”Massilia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. Port of Rotterdam: Port statistics 2009 - 2010 - 2011 Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Arkistoitu 3.1.2013. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  8. Vesalainen, Suvi: Vuosituhantinen Marseille avautuu 25.10.2012. Yle Uutiset. Viitattu 25.10.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]