Margot Wallström

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Margot Wallström
Margot Wahlstrom Sveriges EU-kommissionar.jpg
Ruotsin ulkoministeri
Löfvenin I hallitus
3.10.2014–21.1.2019
Löfvenin II hallitus
21.1.2019–
Edeltäjä Carl Bildt
EU:n institutionaalisista suhteista ja viestintästrategiasta vastaava komissaari
Barroson komissio
22.11.2004–9.2.2010
Edeltäjä Loyola de Palacio
Seuraaja Maroš Šefčovič
EU:n ympäristöasioista vastaava komissaari
Prodin komissio
13.9.1999–11.11.2004
Edeltäjä Ritt Bjerregaard
Seuraaja Stavros Dimas
Henkilötiedot
Syntynyt 28. syyskuuta 1954 (ikä 64)
Kåge, Skellefteån kunta
Tiedot
Puolue Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue
Allekirjoitus
Allekirjoitus

Margot Elisabeth Wallström (s. 28. syyskuuta 1954) on ruotsalainen poliitikko sosiaalidemokraattisesta puolueesta, tällä hetkellä ulkoministeri Stefan Löfvenin hallituksessa. Wallström oli Euroopan komission institutionaalisista suhteista ja viestintästrategiasta vastaava komissaari 2004–2010. Hän oli myös komission varapuheenjohtaja.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallström valmistui ylioppilaaksi 1973. Valmistumisensa jälkeen Wallström aloitti työt Ruotsin sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton asiamiehenä vuonna 1974, josta hän siirtyi 1977 pankkivirkailijaksi Alfa-säästöpankin palvelukseen Karlstadiin.[1][2] Hänet valittiin valtiopäiville ensimmäisen kerran 25-vuotiaana vuoden 1979 vaaleissa. Vuoden 1985 valtiopäivävaalien jälkeen Wallström palasi takaisin Alfa-pankkiin, jossa hän työskenteli 1986–1988.[3]

Ministeriksi ja Ruotsin EU-komissaariksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallströmin ensimmäinen ministerintehtävä oli kuluttaja-, tasa-arvo- ja nuorisoasioista vastaavan ministerin paikka Ingvar Carlssonin hallituksessa vuosina 1988–1991.[2] Vuoden 1994 vaalien jälkeen Carlsson palasi pääministeriksi kolmen vuoden tauon jälkeen ja Wallströmistä tuli uuden hallituksen kulttuuriministeri vuosiksi 1994–1996. Göran Perssonin ensimmäisessä hallituksessa Wallström toimi sosiaaliministerinä 1996–1998.[2]

Vuonna 1999 Wallström nimettiin Prodin komission ympäristökomissaariksi. Vuonna 2002 European Voice -lehti nimesi hänet vuoden komissaariksi[2] ja vuonna 2004 hän sai IAIA-järjestön (International Association for Impact Assessment) luovuttaman ympäristöpalkinnon.[1] Wallström oli Ruotsin hallituksen komissaariehdokas myös vuonna 2004 ja hän sai lopulta Barroson komission varapuheenjohtajan tehtävän vastuualueenaan institutionaaliset suhteet ja viestintästrategia.[2]

Ulkoministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 valtiopäivävaalien jälkeen Wallström nimitettiin Stefan Löfvenin johtaman hallituksen ulkoministeriksi 3. lokakuuta 2014.[4] Wallström ilmoitti noudattavansa ”feminististä ulkopolitiikkaa”. Hänen mukaansa konflikteja on tarkasteltava sukupuolten näkökulmasta. Esimerkiksi Ukrainan kriisissä olisi hänen mukaansa kiinnitettävä paljon enemmän huomiota naisten ja lasten tilanteeseen; samoin olisi kyseenalaistettava valtarakenteita ja resurssien jakamista.[5]

Ruotsi tunnusti 30. lokakuuta 2014 Palestiinan valtion. Wallströmin mukaan päätöksellä haluttiin vauhdittaa rauhanprosessia ja ns. kahden valtion ratkaisun syntymistä. Protestina päätökselle Israel kutsui suurlähettiläänsä kotiin Ruotsista. Haastattelussa maaliskuussa 2018 Wallström myönsi, ettei Palestiinan tunnustaminen ollut tuonut kahden valtion ratkaisua lähemmäksi toivotulla tavalla.[6][7][8]

Arabiliiton pääsihteeri Nabil Elaraby kutsui Wallströmin kunniavieraaksi järjestön kokoukseen maaliskuussa 2015. Wallströmin oli määrä pitää kokouksessa puhe, joka kuitenkin peruutettiin Saudi-Arabian vaatimuksesta. Puheessaan hänen oli tarkoitus puhua ihmisoikeusasioista, kuten naisten aseman parantamisesta ja uskonnonvapauden takaamisesta.[9] Saudi-Arabia veti 11. maaliskuuta lähettiläänsä Ruotsista syyttäen maata sekaantumisesta sisäisiin asioihinsa. Islamilainen yhteistyöjärjestö syytti puolestaan Ruotsia Saudi-Arabian sosiaalisten normien, oikeus- ja poliittisen järjestelmän halventamisesta. Myös Arabiemiraatit veti lähettiläänsä Ruotsista.[10][11][12] Saudi-Arabia ilmoitti maaliskuussa myös ettei se enää myönnä viisumeja ruotsalaisille liikematkailijoille.[13]

Pakolaiskriisin aikana lokakuussa 2015 Wallström totesi Dagens Nyheterin haastattelussa, että Ruotsin kantokyvyllä on rajansa: "Uskon, että useimmat katsovat, ettemme voi ylläpitää järjestelmää, jossa 190 000 ihmistä saattaa saapua Ruotsiin vuosittain."[14] Samassa haastattelussa hän myös piti ruotsidemokraattien retoriikkaa vaikuttavana tekijänä vastaanottokeskuksien tuhopoltoissa Ruotsissa.[15]

Ruotsin korruption vastainen syyttäjä asetti tammikuussa 2016 Wallströmin esitutkintaan tämän otettua ammattiliitto Kommunalilta vastaan hyvin halvan vuokra-asunnon ohi 10–20 vuoden asuntojonon. Wallströmin mukaan hän oli toiminut tuolloin hyvässä uskossa ja saanut takuun siitä, että Kommunal oli toiminut asiassa oikein. Oikeustieteen professori Dennis Töllborg piti asiaa selvänä lahjuksena ja korkean tason korruptiona,[16][17] mutta syyttäjä ei löytänyt asiasta viitteitä rikoksesta ja kertoi esitutkinnan päättymisestä toukokuussa.[18]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallström on naimisissa Håkan Wallströmin kanssa. Heillä on kaksi lasta, Viktor ja Erik.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Margot Wallström, CV (PDF) 2004. Euroopan parlamentti. Viitattu 14.10.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Margot Wallström – henkilöhistoria (PDF) ec.europa.eu. Euroopan komissio. Viitattu 14.10.2014.
  3. a b Barkman, Clas: Margot Wallström: Jag gillar inte att vara ensam dn.se. 5.3.2012. Dagens Nyheter. Viitattu 14.10.2014. (ruotsiksi)
  4. Thurfjell, Karin: 24 ministrar i den nya regeringen svd.se. 3.10.2014. Svenska Dagbladet. Viitattu 14.10.2014. (ruotsiksi)
  5. Karlsson, Sanna: ”Se också på Ukraina med feministglasögon”. Hufvudstadsbladet, 4.3.2015, s. 8. Artikkelin verkkoversio.
  6. Kerola, Päivi: Ruotsi päätti tunnustaa Palestiinan valtion – "Asetumme rauhanprosessin puolelle" yle.fi. 30.10.2014. Yle Uutiset. Viitattu 2.2.2019.
  7. Israel kutsui suurlähettiläänsä kotiin Sisu-uutiset. 31.10.2014. Sveriges Radio. Viitattu 2.2.2019.
  8. Grossman, David: Intervju: ”Att kallas antisemit känns fruktansvärt och är direkt felaktigt” Judisk Kronika. 19.3.2018. Arkistoitu 21.3.2018. Viitattu 2.2.2019. (ruotsiksi)
  9. Nurminen, Jussi: Ihmisoikeuspuhetta pelännyt Saudi-Arabia tukki Ruotsin ulkoministerin suun yle.fi. 9.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2019.
  10. Saudi Arabia blocks Sweden minister’s speech to Arab League ft.com. 9.3.2015. Financial Times.
  11. Saudi Arabia halts Sweden visas as tension rises over human rights criticism 19.3.2015. IB Times. (englanniksi)
  12. UAE Recalls Envoy to Sweden Over Criticism of Saudi Arabia nytimes.com. 18.3.2015. The New York Times. (englanniksi)
  13. Saudi-Arabia ei enää myönnä viisumeja ruot­sa­lai­sil­le lii­ke­mat­kai­li­joil­le 19.3.2015. Kaleva.
  14. Ruotsin ulkoministeri Wallström pakolaiskriisistä: ”Ajan myötä järjestelmämme romahtaa” hs.fi. 30.10.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.2.2019.
  15. Vakava syytös ruotsidemokraateille: ”Laukaiseva vaikutus” Uusi Suomi. 30.10.2015. Viitattu 1.2.2019.
  16. Ruotsin ulkoministerin asuntoasiasta esitutkinta yle.fi. 19.1.2016. Yle Uutiset.
  17. Ruotsin ulkoministerin asunnosta lahjustutkinta hs.fi. 20.1.2016. Helsingin Sanomat.
  18. Sweden's foreign minister cleared in corruption inquiry The Straits Times. 24.5.2016. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Margot Wallström.