Magnus Carlsen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Magnus Carlsen
Magnus Carlsen vuonna 2019.
Magnus Carlsen vuonna 2019.
Henkilötiedot
Koko nimi Sven Magnus Øen Carlsen
Syntynyt30. marraskuuta 1990 (ikä 33)
Kansalaisuus  Norja
Shakinpelaaja
Titteli suurmestari
Maailmanmestari 2013–2023
Elo-luku 2 829 (marraskuussa 2023)
FIDE:n listan sijoitus 1.[1]
Korkein Elo 2 882 (toukokuussa 2014)
Aiheesta muualla
magnuscarlsen.com

Sven Magnus Øen Carlsen (s. 30. marraskuuta 1990) on norjalainen shakin suurmestari, joka on entinen shakin maailmanmestari ja sijoitettu maailman ykköseksi. Hänen korkein vahvuuslukunsa on 2 882, joka on myös korkein shakin historiassa.

Carlsenia on kutsuttu "shakin Mozartiksi". Hän aloitti shakin pelaamisen Suomessa, jossa hän asui isänsä työn vuoksi jonkin aikaa.[2].

Carlsen saavutti 13-vuotiaana suurmestarin arvon kautta aikojen toiseksi nuorimpana 26. huhtikuuta 2004. Nykyisinmilloin? hän on kolmanneksi nuorimpana suurmestariksi tullut.

Vuonna 2009 Carlsenista tuli viides pelaaja (Kasparovin, Kramnikin, Anandin ja Topalovin jälkeen), joka on ylittänyt 2 800 ELO-pisteen rajan FIDE:n listalla. Tammikuussa 2010 19-vuotias Carlsen nousi kaikkien aikojen nuorimpana pelaajana maailmanlistan kärkeen, pitäen kärkipaikkaa loppusyksyyn asti. Hän ja vuodesta 2007 maailmanmestarina hallinnut intialainen Viswanathan Anand kamppailivat kaksin listaykkösen paikasta heinäkuuhun 2011, josta lähtien Carlsen on pitänyt maailmanlistan ykköstilaa hallussaan yhtäjaksoisesti 2014 kesäkuuhun asti.

Marraskuussa 2013 Carlsen kukisti maailmanmestaruusottelussa Viswanathan Anandin[2] pistein 6½–3½[3]. Siten hänestä tuli 22-vuotiaana kuudestoista kiistaton shakin maailmanmestari. Kesäkuussa 2014 hän voitti myös sekä nopean shakin että pikashakin maailmanmestaruudet, minkä jälkeen hänellä oli kaikki kolme maailmanmestarin arvoa. Carlsen puolusti mestaruuttaan menestyksellisesti ottelussa Anandia vastaan vuoden 2014 marraskuussa. Vuonna 2016 hän jälleen puolusti titteliään voitokkaasti, tällä kertaa venäläistä Sergei Karjakinia vastaan. Marraskuussa 2018 hän puolusti mestaruutta amerikkalaista Fabiano Caruanaa vastaan ja voitti.[4] Vuonna 2021 Carlsen puolusti mestaruuttaan menestyksellisesti venäläistä Jan Nepomnjaštšia vastaan.[5] Carlsen ilmoitti 20. heinäkuuta 2022 luopuvansa maailmanmestaruudesta ilman ottelua, joten vuoden 2023 loppuottelu käytiin Nepomnjaštšin js Ding Lirenin välillä. Se päättyi Ding Lirenin voittoon tiebreakin jälkeen ja hänet kruunataan uudeksi maailmanmestariksi.[6][7]

Shakkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carlsenista tuli kautta aikojen toiseksi nuorin suurmestari 26. huhtikuuta 2004, jolloin hän oli vasta 13-vuotias (nykyään kolmanneksi nuorimpana suurmestariksi tullut). Jo hieman aiemmin, tammikuussa 2004, Carlsen tuli tunnetuksi voitettuaan Corus-turnauksen C-ryhmän. Saman turnauksen B-ryhmässä hän sijoittui kaksi vuotta myöhemmin toiseksi voittajan kanssa tasapistein.[8]

Carlsen sijoittui vuonna 2007 jaetulle toiselle sijalle arvostetussa Linaresin turnauksessa.[9] Hän voitti samana vuonna Bielin shakkifestivaalien pääryhmän. Voitto oli hänen ensimmäinen korkean tason turnausvoittonsa.[10] Hän eteni välieriin FIDE:n maailmancupissa Hanti-Mansijskissa.[11]

Vuonna 2008 Carlsen saavutti jaetun ensimmäisen sijan (Levon Aronianin kanssa) kovatasoisessa Corus-turnauksessa Hollannin Wijk aan Zeessä.[12] Mukana olivat muiden muassa hallitseva maailmanmestari Viswanathan Anand sekä huippunimet Veselin Topalov ja Vladimir Kramnik, joista jälkimmäisen Carlsen voitti mustilla nappuloilla. Hänestä tuli historian nuorin näin korkeatasoisen turnauksen (FIDE:n kategoria 20) voittanut pelaaja. Carlsen vei ylivoimaisesti nimiinsä myös Ukrainassa pelatun Aerosvit-turnauksen, joka kuului 19. kategoriaan.

Carlsen nousi 5. syyskuuta 2008 hetkellisesti epävirallisella Live Top List -vahvuuslistalla maailman ykköseksi.[13][14] FIDE ilmoittaa viralliset Elo-vahvuusluvut vain joka toinen kuukausi (aiemmin joka kolmas kuukausi), mutta Live Top -listalla huippupelaajien suoritukset huomioidaan lähes päivittäin.

FIDE:n päätettyä muuttaa MM-valintaperusteita kesken GP-sarjan vuonna 2008 Carlsen ja englantilainen Michael Adams keskeyttivät yhtenä valintakilpailuna toimineen FIDE Grand Prix 2008–2010 -turnaussarjan kahden osakilpailun jälkeen.[15]

Syyskuussa 2009 Carlsen ilmoitti Garri Kasparovin toimivan hänen henkilökohtaisena valmentajanaan. Carlsen ja Kasparov olivat työskennelleet yhdessä jo puoli vuotta, ja yhteistyön oli tarkoitus jatkua ainakin koko vuoden 2010.[16] Saman vuoden lokakuussa Carlsen voitti turnauksen Nanjingissa tuloksella 8/10, ja hänen Elo-suoritustasonsa oli 3 002. Tuloksen ansiosta hänestä tuli kautta aikojen viides pelaaja (Kasparovin, Kramnikin, Anandin ja Topalovin jälkeen), joka on ylittänyt FIDE:n listalla 2 800 ELO-pisteen rajan.[17] Marraskuussa 2009 Carlsen voitti Moskovassa pikashakin maailmanmestaruuden.[18] 19-vuotias Carlsen nousi tammikuussa 2010 kaikkien aikojen nuorimpana maailmanlistan kärkeen ja piti paikkaa hallussaan marraskuuhun asti, jolloin Anand syrjäytti hänet toiseksi.[19][20] Maaliskuussa 2010 Carlsen ilmoitti, että tiivis yhteistyö Kasparovin kanssa päättyy.[21]

Carlsen voitti vuoden 2009,[22] 2010 ja vuoden 2011[23] shakin Oscarin.

Carlsen vetäytyi 2010 Maailman shakkiliiton FIDE:n ehdokasotteluista 2011, joihin hän oli saanut paikan vahvuuslukunsa perusteella. Syyksi hän sanoi nykyisen karsintajärjestelmän. Hän piti sitä epäreilusti hallitsevaa mestaria suosivana ja yleensäkin epätyydyttävänä.[24]

»Hallitsevan mestarin etuoikeudet, pitkä (5 vuoden) karsintakierros, kierroksen aikana tehdyt muutokset, jotka johtivat uuteen valintamenettelyyn (ehdokasottelut), jota yhdenkään maailmanmestarin Kasparovin jälkeen ei ole tarvinnut käydä läpi. Omituiset valintaperusteet, kuten myös pinnallinen, toisiaan perä perää seuraavien otteluiden konsepti. Mikään edelläolevasta ei ole mielestäni tyydyttävää.»

Tammikuussa 2013 Carlsen saavutti vahvuusluvun 2 861, jolla hän ohitti Kasparovin maailmanennätyksen (2 851).[25] Toukokuussa 2014 Carlsen ylsi vahvuuslukuun 2 882, joka on hänen uransa toistaiseksi korkein luku.[1]

Maailmanmestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carlsen pelaamassa Fabiano Caruanaa vastaan vuoden 2018 MM-ottelussa.

Carlsen voitti maailmanmestaruusottelussa marraskuussa 2013 Viswanathan Anandin pistein 6½–3½.[3] Siten hänestä tuli 22-vuotiaana 22. marraskuuta 2013 kuudestoista kiistaton shakin maailmanmestari.[26] Carlsen säilytti maailmanmestaruuden vuonna 2014 ottelussa haastaja Anandia vastaan.[27] Marraskuussa 2016 Carlsen puolusti menestyksekkäästi maailmanmestaruuttaan haastaja Sergei Karjakinia vastaan. Kamppailu oli tiukka, sillä Carlsen voitti vasta tie-breakin jälkeen ottelun ollessa tilanteessa 6–6.[28] Kaksi vuotta myöhemmin Carlsen pelasi marraskuussa 2018 MM-ottelussa Fabiano Caruanaa vastaan. Kaikki 12 klassisilla aikarajoilla pelattua peliä päättyivät tasan, mutta Carlsen voitti lopulta ratkaisevat nopeammat pelit säilyen maailmanmestarina.[29] Vuonna 2021 Carlsen puolusti mestaruuttaan menestyksellisesti venäläistä Jan Nepomnjaštšia vastaan. Carlsen ilmoitti 20. heinäkuuta 2022 luopuvansa maailmanmestaruudesta ilman ottelua, joten vuoden 2023 loppuottelu käytiin Jan Nepomnijastshin ja Ding Lirenin välillä. Se päättyi Ding Lirenin voittoon tiebreakin jälkeen ja hänet kruunataan uudeksi maailmanmestariksi.[7]

Turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carlsen Bilbaossa 2008. Takana Teymur Rəcəbov.
Vuosi Turnaus Sijoitus Tulos Huomautuksia Lähde
2007 Morelia/Linares 2.–3.
2007 Biel 1.
2008 Wijk aan Zee 1.–2. +3 8/13
2008 Morelia/Linares 2. +2 8/14 [30]
2008 Baku 1. +3 8/13 FIDE Grand Prix, Jaettu 1. sija Vugar Gashimovin ja Wang Yuen kanssa. [31]
2008 Foros 1. +5 8/11 Carlsen varmisti Aerosvit-turnauksen voittonsa kierrosta ennen loppua. [32]
2008 Biel 3. +2 6/10 Leinier Dominguez Perez ja Jevgeni Aleksejev sijoittuivat puoli pistettä Carlsenin edellä. Aleksejev voitti koko tapahtuman blitz-pelissä [33]
2008 Mainz 2. Nopean shakin epävirallinen maailmanmestaruusturnaus. Viswanathan Anand voitti Carlsenin finaalissa pistein 3–1. [34]
2009 León 1. Nopean shakin turnaus. Carlsen voitti finaalissa Ivantšukin. Armageddon-peli ratkaisi tasatilanteen Carlsenin eduksi. [35]
2009 Sofia 2. +2 6/10 Širov voitti. [36]
2009 Dortmund 2.–4. +1 5,5/9 Kramnik voitti
2009 Nanjing 1. +6 8/10 Carlsen varmisti voittonsa kierrosta ennen loppua. [17]
2009 Moskova 2.–3. +2 5,5/9 Kramnik voitti. Carlsen nousi epävirallisella maailmanlistalla ykköseksi. [37]
2009 Lontoo, Chess Classic 1. +3 13/7 Carlsen voitti Kramnikin edellä. Turnauksessa käytettiin pistelaskua, jossa voitosta sai kolme ja tasapelistä yhden pisteen. [38]
2010 Wijk aan Zee 1. +4 8,5/13 [39]
2010 Monaco 1.–2. +7 14,5/22 Sokko- ja nopean shakin turnaus. Carlsen jakoi ensimmäisen sijan Vasyl Ivantšukin kanssa, joka voitti molemmat pelinsä Carlsenia vastaan. Carlsen ja Ivantšuk jakoivat ensimmäisen sijan myös nopean shakin osuudessa. Sokkoshakin vei nimiinsä Aleksandr Grištšuk. [40]
2010 Bazna 1. +5 7,5/10 [41]
2010 Kristiansund 1. Nopean shakin turnaus. Anand voitti esiturnauksen, mutta Carlsen kukisti tämän finaalissa. [42]
2010 Nanjing 1. +4 7/10 Carlsen varmisti voittonsa kierrosta ennen loppua. [43]
2010 Lontoo, Chess Classic 1. +2 13/21 Turnauksessa käytettiin pistelaskua, jossa voitosta sai kolme ja tasapelistä yhden pisteen. [44]
2011 Monaco, Amber-turnaus 2. +7 14,5/22 Nopean ja sokkoshakin turnaus. Aronian voitti sokko-osuuden ja turnauksen. Carlsen oli paras nopeassa shakissa tuloksella 9,5/11. [45]
2011 Bazna 1. +3 6,5/10 Carlsen ja Karjakin saivat saman verran pisteitä, mutta Carlsenilla oli parempi Sonneborn-Berger-vertailuluku. [46]
2011 Biel 1. +2 7/10 [47]
2011 São Paulo ja Bilbao, Grand Slam -finaali 1. +2 6/10 (15/30) Turnauksessa käytettiin pistelaskua, jossa voitosta sai kolme ja tasapelistä yhden pisteen. Carlsen oli lopussa tasapisteissä Ivantšukin kanssa, mutta otti turnausvoiton katkaisupelinä pelatussa pikashakissa pistein 1½-½. [48]
2011 Moskova, Talin muistoturnaus 1. +2 5,5/9 Carlsen saavutti saman pistemäärän Aronianin kanssa, mutta voitti tiebreak-säännön mukaan, koska hänellä oli enemmän mustilla pelattuja pelejä. [49]
2011 London Chess Classic 3. +3 5,5/8 (14/8) Vladimir Kramnik voitti ja Hikaru Nakamura oli toinen kahdeksan pelaajan turnauksessa. [50]
2012 Wijk aan Zee 2. +3 8/13 Levon Aronian voitti. [51]
2012 London Chess Classic 1. +5 6,5/8 (18/8) Tuloksellaan Carlsen saavutti FIDE:n tammikuun listalla vahvuusluvun 2 861, jolla hän rikkoi Kasparovin ennätyksen (2 851).[25] [52]
2013 Wijk aan Zee 1. +7 10/13 Carlsenin tulos 10/13 sivusi Kasparovin ennätystä vuodelta 1999. [53]
2013 Lontoo 1. +3 8,5/14 MM-ehdokasturnaus. Kramnik ja Carlsen olivat tasapisteissä, mutta Carlsen pääsi MM-otteluun useampien voittojensa ansiosta. [54]
2013 Stavanger 2. +2 5,5/9 Karjakin voitti. [55]
2013 Moskova, Talin muistoturnaus 2. +2 5,5/9 Gelfand voitti. [56]
2013 Sinquefield Cup, Saint Louis 1. +3 4,5/6 [57]
2014 Zürich 1. Carlsen voitti turnauksen klassisen osuuden ja koko tapahtuman. Nopean shakin osuuden voitti Fabiano Caruana. [58]
2014 Şəmkir 1. +2 6,5/10 Həşimovin muistoturnaus [59]
2014 Stavanger 2. +2 5,5/9 Karjakin voitti. [60]
2014 Dubai 1. Nopean shakin maailmanmestaruus. [61]
2014 Dubai 1. Pikashakin maailmanmestaruus. [61]
2014 Sinquefield Cup, Saint Louis 2. +1 5,5/10 Fabiano Caruana voitti tuloksella +7. [62]
2015 Wijk aan Zee 1. +5 9/13 [63]
2015 Grenke Chess Classic, Baden-Baden 1. +2 4,5/7 Carlsen päätyi turnauksessa tasapisteisiin Arkadij Naiditschin kanssa ja kukisti tämän pikashakkiottelun armageddon-pelissä. [64]
2015 Şəmkir 1. +5 7/9 Həşimovin muistoturnaus [65]
2015 Stavanger 7. -2 3,5/9 Topalov voitti. Carlsen hävisi neljä peliä ja menetti 23 Elo-pistettä. [66]
2015 Sinquefield Cup, Saint Louis 1. +1 5/9 Levon Aronian voitti. [67]
2015 London Chess Classic 1. +2 5,5/9 Carlsen, Anish Giri ja Maxime Vachier-Lagrave olivat tasapisteissä turnauksen päättyessä. Carlsenilla oli paras Sonneborn-Berger -vertailuluku, minkä ansiosta hän pelasi nopean shakin finaalin Vachier-Lagravea vastaan, joka oli voittanut Girin semifinaalissa. Carlsen voitti finaalin ja sijoittui siten ensimmäiseksi turnauksessa ja vuoden 2015 Grand Chess Tour -kokonaiskilpailussa. [68]

Ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vuosi vastustaja tulos pelipaikka pisteet huomautuksia
2008 Péter Lékó voitto Miskolc 5−3 +2−0=6 Nopean shakin ottelu
2013 Borki Predojević voitto Lillehammer 2½–1½ +1-0=3[69] Nopean shakin ottelu
2013 Viswanathan Anand voitto Chennai 6½–3½ +3−0=7 Shakin maailmanmestaruusottelu 2013
2014 Viswanathan Anand voitto Sotši 6½–4½ +3-1=7[70] Shakin maailmanmestaruusottelu 2014

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b FIDE Chess Profile FIDE. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 2015 s. 59. Otava 2014 ISBN 978-951-1-28187-0
  3. ↑ a b Magnus Carlsen is World Champion 16.11.2013. FIDE. Arkistoitu 22.11.2013. Viitattu 22.11.2013. (englanniksi)
  4. ↑ 27-vuotias supertähti Magnus Carlsen voitti jälleen shakin maailmanmestaruuden - murskasi jenkkien unelman ja sai palkkioksi 550 000 euroa iltalehti.fi. 28.11.2018. Viitattu 29.11.2018.
  5. ↑ Magnus Carlsen wins his fifth consecutive world title match - FIDE fideworldchampionship.com. Arkistoitu 18.1.2022. Viitattu 18.1.2022. (englanniksi)
  6. ↑ chess24 | It’s official! Magnus Carlsen will NOT defend his title chess24. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  7. ↑ a b Magnus Carlsen luopuu shakin maailmanmestaruudesta motivaation loppumisen vuoksi Aamulehti. 20.7.2022. Viitattu 20.7.2022.
  8. ↑ Corus R13: Anand and Topalov win Wijk 30.1.2006. Chess Base. Viitattu 23.11.2013.
  9. ↑ Linares R14: Anand wins Morelia/Linares by a full point 10.3.2007. Chessbase. Viitattu 22.1.2008. (englanniksi)
  10. ↑ Carlsen: 'This victory is a milestone for my career' 5.8.2007. Chessbase. Viitattu 22.1.2008. (englanniksi)
  11. ↑ FIDE announces its Grand Prix Circuit 2008/09 6.2.2008. Chessbase. Viitattu 6.2.2008. (englanniksi)
  12. ↑ Corus Chess 2008 - Crosstable grandmaster group A 27.1.2008. Corus Chess. Arkistoitu 11.2.2008. Viitattu 27.1.2008. (englanniksi)
  13. ↑ Bilbao R4: Topalov topples Anand, Carlsen #1 in the world 5.9.2008. ChessBase. Viitattu 8.9.2008. (englanniksi)
  14. ↑ Hans Arild Runde: Live Top List chess.liverating.org. Arkistoitu 24.7.2013. Viitattu 8.9.2008. (englanniksi)
  15. ↑ Grand Prix: Adams also out; Akopian, Alekseev, Eljanov & Kasimdzhanov in (Arkistoitu – Internet Archive) ChessVibes 11.12.2008
  16. ↑ Breaking news: Carlsen and Kasparov join forces 7.9.2009. Chessbase. Viitattu 8.9.2009. (englanniksi)
  17. ↑ a b Nanjing: Carlsen wins Pearl Spring with 3002 performance 10.10.2009. Chessbase. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
  18. ↑ World Blitz Championship: Carlsen wins by three-point margin 18.11.2009. Chessbase. Viitattu 20.11.2009. (englanniksi)
  19. ↑ It's official: Magnus Carlsen is number one! Chessbase. Viitattu 31.12.2009. (englanniksi)
  20. ↑ Top list records: Magnus Carlsen FIDE 11/2010
  21. ↑ Barden, Leonard: World No1 Magnus Carlsen parts company with mentor Garry Kasparov 13.3.2010. guardian.co.uk. Viitattu 1.4.2011. (englanniksi)
  22. ↑ Doggers, Peter: And the 2009 Chess Oscar went to… Magnus Carlsen 17.11.2010. ChessVibes. Arkistoitu 10.7.2012. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  23. ↑ Doggers, Peter: And the 2010 Chess Oscar goes… to Magnus Carlsen 30.7.2011. ChessVibes. Arkistoitu 1.4.2012. Viitattu 4.8.2011. (englanniksi)
  24. ↑ Magnus Carlsen steps out of World Championship cycle (Reigning champion privileges, the long (5 yr) span of the cycle, changes made during the cycle resulting in a new format (Candidates) that no World Champion has had to go through since Kasparov, puzzling ranking criteria as well as the shallow ceaseless match-after-match concept are all less than satisfactory in my opinion.) 5.11.2010. ChessVibes. Arkistoitu 8.11.2010. Viitattu 7.11.2010.
  25. ↑ a b Doggers, Peter: Carlsen's highest ever rating now official 2.1.2013. ChessVibes. Arkistoitu 5.1.2013. Viitattu 5.1.2013. (englanniksi)
  26. ↑ Doggers, Peter: Magnus Carlsen 16th Undisputed World Champion 22.11.2013. ChessVibes. Arkistoitu 4.2.2014. Viitattu 22.11.2013. (englanniksi)
  27. ↑ Norjan ihmelapsi jatkaa shakin maailmanmestarina Keskipohjanmaa. 23.11.2014. Arkistoitu 24.11.2014. Viitattu 24.11.2014.
  28. ↑ Lehtonen, Samu: Magnus Carlsen, 26, säilytti shakin maailmanmestaruuden iltasanomat.fi. 1.12.2016. Arkistoitu 1.12.2016. Viitattu 1.12.2016.
  29. ↑ Crowther, Mark: Carlsen-Caruana World Chess Championship 2018 The Week in Chess. 28.11.2018. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
  30. ↑ Linares R14: All games drawn, Anand wins Super-GM 7.3.2008. Chessbase. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
  31. ↑ Baku R13: Gashimov, Wang and Carlsen win Grand Prix 5.5.2008. Chessbase. Viitattu 5.5.2008. (englanniksi)
  32. ↑ Aerosvit 2008: Carlsen wins with a round to spare 18.6.2008. Chessbase. Viitattu 18.6.2008. (englanniksi)
  33. ↑ 41st Biel International Chess Festival Tournament ChessGames.com. Viitattu 31.7.2008. (englanniksi)
  34. ↑ Mainz 2008: Anand punishes Carlsen in Grenkeleasing final 4.8.2008. Chessbase. Viitattu 5.8.2008. (englanniksi)
  35. ↑ Armageddon win yields Carlsen victory in León 8.6.2009. ChessVibes. Arkistoitu 11.6.2009. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
  36. ↑ Doggers, Peter: Shirov wins 5th M-Tel Masters 23.5.2009. Chessvibes. Arkistoitu 27.5.2009. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
  37. ↑ Kramnik wins Tal Memorial 2009, Carlsen number one 14.11.2009. Chessbase. Viitattu 20.11.2009. (englanniksi)
  38. ↑ Crowther, Mark: London Chess Classic 2009 15.12.2009. The Week in Chess. Arkistoitu 28.7.2011. Viitattu 15.12.2009. (englanniksi)
  39. ↑ Moll, Arne: Carlsen wins 72nd Corus Chess Tournament 31.1.2010. chessvibes.com. Arkistoitu 3.2.2010. Viitattu 1.2.2010. (englanniksi)
  40. ↑ Doggers, Peter: Carlsen & Ivanchuk joint winners Amber 25.3.2010. chessvibes.com. Arkistoitu 29.3.2010. Viitattu 27.3.2010. (englanniksi)
  41. ↑ Medias R10: Magnus Carlsen wins with two-point lead 25.6.2010. Chessbase. Viitattu 8.7.2010. (englanniksi)
  42. ↑ Carlsen beats Anand, wins Arctic Securities Rapid 31.8.2010. Chessbase. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  43. ↑ Nanjing R10: Magnus wins with 2900+ performance 30.10.2010. ChessBase. Viitattu 30.10.2010. (englanniksi)
  44. ↑ Doggers, Peter: Carlsen wins again in London 15.12.2010. ChessVibes. Arkistoitu 18.12.2010. Viitattu 15.12.2009. (englanniksi)
  45. ↑ Doggers, Peter: Aronian wins 20th and last Amber 24.3.2011. ChessVibes. Arkistoitu 27.3.2011. Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)
  46. ↑ Doggers, Peter: Carlsen wins Kings’ Tournament on tie-break 21.6.2011. ChessVibes. Arkistoitu 24.6.2011. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  47. ↑ Biel Rd.10: statistics and Playchess analysis 30.7.2011. ChessBase. Viitattu 4.8.2011. (englanniksi)
  48. ↑ Doggers, Peter: Carlsen beats Ivanchuk in blitz play-off, wins 4th Masters Final 11.11.2011. ChessVibes. Arkistoitu 24.11.2011. Viitattu 12.11.2011. (englanniksi)
  49. ↑ Tal Memorial R9 – Aronian, Carlsen tie for first; Carlsen wins on tiebreak 25.11.2011. ChessBase. Viitattu 30.11.2011. (englanniksi)
  50. ↑ London R9: Vlad All Over 13.12.2011. ChessBase. Viitattu 13.12.2011. (englanniksi)
  51. ↑ Doggers, Peter: Aronian draws with Radjabov in 12 moves, wins Tata Steel 29.1.2012. ChessVibes. Arkistoitu 31.1.2012. Viitattu 29.1.2012. (englanniksi)
  52. ↑ LCC R9: Carlsen first, Kramnik second, both with big wins 10.12.2012. ChessBase. Viitattu 10.12.2012. (englanniksi)
  53. ↑ Doggers, Peter: Tata R13: Carlsen wins by 1.5 points, Naiditsch first on tie-break in B, Brunello clear first in C 27.1.2013. ChessVibes. Arkistoitu 27.3.2014. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)
  54. ↑ Ramirez, Alejandro: Candidates R14 – leaders lose, Carlsen qualifies 1.4.2014. ChessBase. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  55. ↑ Sergey Karjakin wins Norway Chess 2013 18.5.2014. ChessBase. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  56. ↑ Tal Final: Gelfand wins, Carlsen clear second 23.6.2013. ChessBase. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  57. ↑ Ramirez, Alejandro: Sinquefield 06: Magic Magnus wins againt 15.9.2013. ChessBase. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  58. ↑ Doggers, Peter: Zurich: Caruana Wins The Rapid, Carlsen Overall Winner 4.2.2014. ChessVibes. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  59. ↑ Ramirez, Alejandro: Gashimov R10: From Fool to King 30.4.2014. ChessBase. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  60. ↑ Ramirez, Alejandro: Norway Final: Karjakin repeat winner 13.6.2014. ChessBase. Viitattu 22.6.2014. (englanniksi)
  61. ↑ a b Ramirez, Alejandro: World Blitz: Triple Crown Achieved! 20.6.2014. ChessBase. Viitattu 22.6.2014. (englanniksi)
  62. ↑ Ramirez, Alejandro: Sinquefield 10: Draws end magnificent event 7.9.2014. ChessBase. Viitattu 15.12.2014. (englanniksi)
  63. ↑ Carlsen wins Wijk masters, Wei Yi wins B 25.1.2015. ChessBase. Viitattu 27.1.2015. (englanniksi)
  64. ↑ Ramirez, Alejandro: Grenke Final: Carlsen wins in Armageddon! 10.2.2015. ChessBase. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
  65. ↑ Doggers, Peter: Second Shamkir Victory For Magnus Carlsen 26.4.2015. chess.com. Viitattu 27.4.2015. (englanniksi)
  66. ↑ Ramirez, Alejandro: Norway Rd9: Topalov wins event, Carlsen loses 25.6.2015. ChessBase. Viitattu 26.6.2015. (englanniksi)
  67. ↑ Ramirez, Alejandro: Sinquefield 09: Aronian wins tournament 2.9.2015. ChessBase. Viitattu 2.9.2015. (englanniksi)
  68. ↑ Doggers, Peter: Magnus Carlsen Wins London Chess Classic, Grand Chess Tour 13.12.2015. Chess.com. Viitattu 16.12.2015. (englanniksi)
  69. ↑ Carlsen beats Predojevic with (only) 2.5-1.5 29.6.2013. ChessVibes. Arkistoitu 2.7.2013. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  70. ↑ Sochi G11: In dramatic finale, Carlsen retains title 23.11.2014. ChessBase. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magnus Carlsen.
Shakin maailmanmestarit
Kiistattomat (1886–1993):
FIDE:n maailmanmestarit 1993–2006:
PCA:n maailmanmestarit 1993–2006:
Yhdistymisen jälkeen 2006 alkaen:
Kansainväliset
Kansalliset
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Magnus_Carlsen&oldid=22210582”