Lukuma
| Lukuma | |
|---|---|
 Lukuman hedelmä |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Sapotillakasvit Sapotaceae |
| Alaheimo: | Chrysophylloideae |
| Suku: | Poutapuut Pouteria |
| Laji: | lucuma |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Lukuma (Pouteria lucuma) on poutapuihin (Pouteria) kuuluva laji. Laji on kotoisin Andien laaksoista ja sitä viljellään Perussa ja Ecuadorissa. Hedelmää markkinoidaan superruokana.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukuma on ainavihanta, 8–15 metriä korkeaksi kasvava puulaji, jolla on tiivis latvus. Lajilla on pitkä juveniilivaihe, joka kestää noin 15 vuotta. Hedelmät ovat 7,5–10 cm kokoisia ja kypsinä vihertävänkeltaisia. Niiden muoto vaihtelee munamaisesta soikeaan ja niissä on painunut tai nipukallinen kärki. Hedelmän malto on kuivaa sekä väriltään keltaisenoranssia ja siinä on makea kurpitsamainen aromi. Hedelmän sisällä on yhdestä viiteen siementä, tavallisesti kaksi.[2]
Elinympäristö ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukuma on kotoisin Ecuadorin, Perun ja Chilen vuoristojen kuivilta alueilta, joiden ilmasto-olosuhteet vastaavat temperaattisten alueiden ilmastoa. Niinpä lukuma ei siis ole trooppinen puulaji. Kasvatettuna lukuma kasvaa muun muassa Meksikossa ja Havaijilla, joskaan ei ole siellä kovin suosittu. Lukumapuut ovat hyvin herkkiä pakkasille.[2]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukuman tavallisimpia viljelylajikkeita ovat 'Seda' ja 'Palo'. Maailman suurimmat lukuman tuottajamaat ovat Peru ja Chile, joista Perussa tuotetaan noin 88% ja Chilessä 12%, mutta tuotanto Chilessä on kuitenkin kasvamassa. Vuonna 2010 74% Perussa tuotetusta lukumasadosta vietiin Chileen. Tavallisesti lukuman hedelmät kuljetetaan kuitenkin kuivattuna tai pakastettuna massana, sillä muuten hedelmien pehmeä hedelmäliha vaurioituisi helposti kuljetuksissa.[2]
Lukuman hedelmiä voi syödä raakana, vaikka raa'assa hedelmässä onkin erikoinen jälkimaku. Lukumaa käytetään etenkin jäätelön, mutta myös muun muassa jogurtin maustamiseen. Lisäksi sitä voidaan käyttää muihinkin jälkiruokiin ja leivonnaisiin, esimerkiksi keksien täytteisiin. Lukumalla maustettu jäätelö on Perussa hyvin suosittua. Lukuma onkin terveellinen ja luontainen vaihtoehto keinotekoisille makeutusaineille.[2]
Lukuman hedelmä sisältää erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita sekä kuituja, jotka ovat suurimmaksi osaksi liukenemattomassa muodossa. Hedelmässä on korkeita pitoisuuksia β-karoteenia, niasiinia ja rautaa. Hedelmissä olevia sokereita ovat määrienmukaisessa suuruusjärjestyksessä glukoosi (8,4 g), fruktoosi (4,7 g) ja sakkaroosi (1,7 g).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yahia, E. M. & Guttierrez-Orozco, F., 2011: Lucuma (Pouteria lucuma (Ruiz and Pav.) Kuntze) — Postharvest biology and technology of tropical and subtropical fruits, s. 443–449 (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Pouteria lucuma IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Yahia, E. M. & Guttierrez-Orozco, F., 2011