Juveniilivaihe
Juveniilivaihe on kasvien kehitysvaihe siemenen itämisen ja kukinnan välillä. Kukinta ei kuulu enää juveniilivaiheeseen, vaan se on jo osa kasvien aikuisvaihetta. Juveniilivaiheen pituus vaihtelee suuresti kasvilajista riippuen ja joillakin lajeilla ei ole selvää juveniilivaihetta lainkaan. Juveniilivaiheen pituus vaihtelee kasvilajista riippuen muutamista päivistä kymmeniin vuosiin. Esimerkiksi hentolituruoholla (Arabidopsis thaliana) juveniilivaihe kestää noin neljä päivää, viljariisillä (Oryza sativa) noin 14–45 päivää, omenapuilla (Malus) noin neljästä kahdeksaan vuotta ja euroopanpyökillä (Fagus sylvatica) noin 30–40 vuotta. Käytyään läpi juveniilivaiheen kasvi siirtyy aikuisvaiheeseen, joka on tavallisesti hyvin pysyvä vaihe, eivätkä kasvit yleensä palaa enää takaisin juveniilivaiheeseen. Kasvin siirtyminen juveniilivaiheesta aikuisvaiheeseen voi näkyä esimerkiksi lehtien muodon tai paksuuden, kasvin yleisvärityksen, piikkisyyden tai juuriston rakenteen muuttumisena. Tavallisesti muutokset näkyvät selvemmin puuvartisissa kuin ruohovartisissa kasveissa.
| Kasvi | Arvioitu juveniilivaiheen pituus |
|---|---|
| hentolituruoho (Arabidopsis thaliana) | 4 päivää |
| peltosoijapapu (Glycine max) | 11–32 päivää |
| tarhapetunia (Petunia × hybrida) | 12–36 päivää |
| viljariisi (Oryza sativa) | 14–45 päivää |
| kukkakaali (Brassica oleracea var. botrytis) | 2–8 viikkoa |
| parsakaali (Brassica oleracea var. italica) | 5 viikkoa |
| ruusukaali (Brassica oleracea var. gemmifera) | 7–11 viikkoa |
| viiniköynnökset (Vitis) | 1 vuosi |
| Prunus | 2–8 vuotta |
| omenapuut (Malus) | 4–8 vuotta |
| sitruspuut (Citrus) | 5–8 vuotta |
| euroopanmuratti (Hedera helix) | 5–10 vuotta |
| lehtosaarni (Fraxinus excelsior) | 15–20 vuotta |
| vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) | 15–20 vuotta |
| metsätammi (Quercus robur) | 25–30 vuotta |
| euroopanpyökki (Fagus sylvatica) | 30–40 vuotta |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Adams, S. R., 2003: Juvenility (Regulators of growth) — Encyclopedia of Applied Plant Sciences, s. 1051–1056 (englanniksi)