Ylipaino

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Liikalihavuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ylipainoa. Lisäksi on olemassa artikkeli, joka käsittelee lihavuutta. Koska aihe on sama molemmissa artikkeleissa, ne pitäisi yhdistää.
Ylipainoisen miehen keskivartalo.

Ylipaino on tila, jossa kehon rasvakudoksen määrä ylittää normaalin rajan. Ylipainon raja on yleensä painoindeksillä mitattuna 25 ja lihavuuden raja 30.[1] Lääketieteessä ”ylipaino“ tarkoittaa nykyään painoindeksiä 25–30, mutta mediassa sillä usein tarkoitetaan kaikkia yli 25:n painoindeksejä. Tällöin menevät sekaisin käsitteet ”ylipaino“ ja “lihavuus” (30+).[2] Painoindeksi saadaan kaavasta painokilot jaettuna pituuden neliöllä (kg/m²). Normaalipainon ylärajaksi on sovittu on 25 kg/m², ylipaino on alueella 25–30 kg/m² ja lihavuus tarkoittaa yli 30 kg/m²:n painoindeksiä. Alueen 35–40 painoindeksi tarkoittaa vaikeaa lihavuutta ja yli 40:n painoindeksi sairaalloista lihavuutta. Edellä mainittuja lukuja ei voida käyttää alle 18-vuotiaiden lihavuuden määrittelyyn.[3]

Merkittävään lihavuuteen eli obesiteettiin[4] liittyy usein monia terveysriskejä, mutta lievän ylipainon suhteen tilanne on epäselvä. Tämä saattaa liittyä siihen, että painoindeksi ei korreloi kovin hyvin rasvasolujen määrän ja koon kanssa, koska myös lihasten koko vaihtelee yksilöllisesti ja lihaksilla on suurempi ominaispaino kuin rasvakudoksella. Suurempi painoindeksi tarkoittaa siten joko suurempaa rasvakudoksen määrää tai isompaa lihasmassaa tai molempia.[5] Toinen tuloksia vääristävä tekijä on se, että sairaus ennen kuolemaa voi laihduttaa ihmisen normaalipainoiseksi[6].

Jos tarkastellaan vain tietynhetkistä ylipainoa, se ei ole yhteydessä korkeampaan kuolinriskiin juuri sillä hetkellä, ehkä jopa päinvastoin painoindeksiin 27 asti. Toisaalta, jos henkilö oli tuoreimpien 16 vuoden aikana ollut ylipainoinen, hänen kuolinriskinsä oli korkeampi. Meta-analyysi 239 tutkimuksesta osoittaa, että lievä ylipaino (painoindeksi 25-30) lyhensi elämää vain vuodella, lievä lihavuus kolmella vuodella.[6]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WHO:n arvion mukaan maailmassa on jo yli miljardi ylipainoista, joista 300 miljoonaa on kliinisesti lihavia.[7]

Merkittävästi lihavien (painoindeksi yli 30) osuus väestöstä OECD-maissa

Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosina. OECD-maista kymmenessä yli puolet aikuisista on ylipainoisia tai lihavia. Eniten ylipainoisia suurista maista on Meksikossa, jossa 70 prosenttia on ylipainoisia ja 33 prosenttia lihavia. Myös Yhdysvalloissa lähes kolmasosa väestöstä on lihavia. Pienistä maista eniten ylipainoisia on Amerikan Samoalla, noin 95 prosenttia väestöstä.[8]

WHO on nostanut lihavuuden ehkäisyn yhdeksi tärkeimmäksi painopistealueekseen maailmanlaatuisesti kroonisten tautien ehkäisemisessä. Kehittyneissä maissa arvioidaan ylipainoisuuden aiheuttavan 2–6 % kaikista terveydenhuollon kustannuksista.[9] WHO:n mukaan lihomisen merkittävin syy on runsaskalorinen paljon tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria sisältävä ravinto ja vähentynyt liikunta.[10]

Vuonna 2003 noin 45 prosenttia suomalaisista aikuisista oli painoindeksillä mitattuna ylipainoisia.[11]. Merkittävästi ylipainoisia oli kuitenkin vain noin 13 prosenttia[12]. Vuoden 2007 Finriski-tutkimuksen mukaan suomalaismiehistä normaalipainoisia on enää 33 prosenttia ja naisista 48 prosenttia.[13] Suomalaisista kouluikäisistä lapsista vuonna 2005 oli ylipainoisia 10–20 prosenttia.[14]

Ylipainon määritelmä ja mittaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihava mies

Aikuinen määritellään ylipainoiseksi, jos kehon rasvakudoksen määrä ylittää normaalin rajan. Kehon rasvakuksen osuus voidaan mitata monella tavalla, josta yleisimmin käytetty painoindeksin laskeminen on kaikkein epäluotettavin tapa.

Rasvakudoksen osuus kyetään mittaamaan niin sanotulla bioimpedanssimittarilla, jonka toiminta perustuu siihen, että rasvakudos johtaa vain heikosti sähköä[15]. Toinen tapa on vedenalaispunnitus, jossa ihminen punnitaan sekä kuivana että veden alla[16]. Rasvakudoksen määrää voidaan arvioida myös mittaamalla ihonalaisen rasvakudoksen paksuutta eri kohdissa kehoa, mutta se ei paljasta sisäelinten ympärille kertynyttä rasvaa[17].

Ylipainoa arvioidaan kuitenkin yleisesti myös painoindeksillä (BMI, Body Mass Index), joka ei anna aina oikeaa kuvaa ihmisen rasvakudosten määrästä. Ylipainon raja on painoindeksillä 25 ja lihavuuden 30. [18] Painoindeksilla ei voida kuitenkaan arvioida tarkkaan rasvakudoksen määrää, koska painoindeksi ei kerro, muodostuuko ylipaino tavallista suuremmasta rasvakudoksesta, jolla on pieni ominaispaino vai tavallista isommasta lihasmassasta, jolla on suuri ominaispaino. Painoindeksi ei havainnollista myöskään tilannetta, jossa lihavan ihmisen normaali paino aiheutuu siitä, että hänellä on tavallista pienemmät lihakset.

Lihavuudessa on kaksi päätyyppiä: omena- eli keskivartalolihavuus, jossa rasva kertyy enimmäkseen vatsaan, ja päärynälihavuus, jossa rasva kertyy enimmäkseen lantioon, reisiin ja pakaroihin. Keskivartalolihavuutta voidaan arvioida arvioitavan vyötärö-lantio-suhteesta tai vyötärönympäryksen mittauksella. Jos miehen vyötärönympärys ylittää 100 cm tai naisen 90 cm, kyseessä on vyötärölihavuus. Vyötärön ympärysmitan kasvamiseen viitataan myös termillä omenalihavuus.[3] Miehillä on yleisempää omenalihavuus eli vatsan alueelle kertynyt lihavuus, naisilla päärynälihavuus eli rintoihin ja pakaroihin kertynyt selluliitti. Omenalihavuus on terveydelle haitallisempaa.[19]

Ylipainon syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihominen voi liittyä sekä geneettiseen alttiuteen että suoliston bakteerikantaan, sillä on havaittu, että tietyt muutokset suolistomikrobeissa saattavat lisätä ylipainoa. [20] Lihominen johtuu siitä, että kaloreiden saanti ravinnosta eli ruoasta ja juomasta on pitkään suurempi kuin energiankulutus. Lihavuus on yleistynyt väestötasolla viime vuosikymmeninä yhtäältä ravinnosta saatavan kalorimäärän lisääntymisen ja toisaalta liikunnan ja ruumiillisen työn vähentymisen myötä. Myös muun muassa yksilöllinen perimä, stressi, erilaiset psyyken häiriöt ja vähentynyt yöuni voivat edistää lihomista.[21] Jotkin lääkkeet, kuten psyykenlääkkeet ja insuliini, voivat aiheuttaa lihomista.[22]

Ensimmäisen elinvuoden aikana sairastetut infektiot voivat suurentaa lapsen lihavuusriskiä[23]. Myös vähärasvainen ruokavalio vauvaikäisenä voi aiheuttaa ylipainoa aikuisiällä. Ranskalaisessa 20-vuotisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että vähärasvaisesti 1–2-vuotiaana syöneillä lapsilla oli 20-vuotiaina enemmän rasvaa etenkin keskikehossaan kuin enemmän rasvaa syöneillä.[24]

Terveysriskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievän ylipainon riskeistä kiistellään. Ne näyttävät enintään pieniltä suhteessa lihavuuden riskeihin,[6] kuten alempana kerrotaan.

Painoindeksin 30 yläpuolella (lihavuus) monien sairauksien riski kohoaa selvästi, joten sitä voidaan pitää lääketieteellisenä tavoitteena laihduttamisessa. Myös lievästi ylipainoisten kannattaa laihduttaa, jos heillä on kohonnut verenpaine, kohonnut veren kolesteroli tai kohonnut verensokeri.[25]

Lihavuus voi aiheuttaa esimerkiksi nivelvikoja, selkävaivoja, sydän- ja verisuonisairauksia, kohonnutta verenpainetta ja aikuistyypin diabetesta.[26] Liika ylipaino voi aiheuttaa sydänkohtauksen, mutta lievällä ylipainolla ei ole samanlaista vaikutusta.[27]

Liikalihavuus on merkittävä syövän aiheuttaja. Sillä on yhteys ainakin paksusuolen, rinnan, kohdun limakalvon, munuaisen ja ruokatorven syöpiin. Eräiden tutkimusten mukaan se liittyy myös sappirakko-, munasarja- ja haimasyöpiin.[28]

Ylipaino rasittaa niveliä, aiheuttaa nivelrikkoa ja lisää loukkaantumisten vaaraa.[29]

Ylipaino voi myös vähentää testosteronin tuotantoa, joten testosteronivajeen eräs hoitomuoto on laihduttaminen. Kuitenkin liiallinen laihduttaminenkin voi vähentää tuotantoa.[30]

Terveenkin lihavan ihmisen riskit ovat korkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksikymmenvuotinen 3,5 miljoonan britin tutkimus (2017) osoitti, että vaikka lihavalla ihmisellä ei olisi mitään muita riskitekijöitä, kuten merkkejä sydäntaudista, diabeteksesta tai korkeasta kolesterolista, hänen riskinsä sairastua niihin on silti aina korkeampi. Ruotsalaistutkimuksessa tulokset olivat samansuuntaisia.[31] Lihavalla tarkoitettiin tässäkin painoindeksiä yli 30.[32]

Ylipainoinen muttei lihava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievän ylipainon (painoindeksi 25–30) on useissa tutkimuksissa todettu olevan vaaratonta.[33][34][35] Harvardin Walter Willettin mukaan tällaisissa tutkimuksissa ongelmana on se, että kun ylipainoinen sairastuu, hän usein laihtuu normaalipainoiseksi ennen kuin kuolee. Tämä saa tutkimuksissa normaalipainon näyttämään todellista huonommalta. Hänen 239 tutkimusta ja miljoonia ihmisiä kattanut meta-analyysinsä osoitti, että ylipaino vie vuoden elämästä ja lievä lihavuus kolme vuotta. Demografi Andrew Stokesin ym. tutkimus osoitti, että jos katsotaan 16 vuoden maksimipainoa, "tervettä ylipainoa" ei ole, vaan ylipaino lisää kuolleisuutta. Stanfordin Katherine Flegal arvostelee itse raportoidun painon käyttämistä tällaisissa tutkimuksissa. Børge G. Nordestgaard arvelee, että lääkärit osaavat hoitaa ylipainoa nykyään niin hyvin, että se ei enää ole niin haitallista.[6]

Toisaalta yli 90 000 naisen amerikkalaistutkimuksessa jo ylipaino (painoindeksi 25–30) oli yhteydessä 20 % korkeampaan sydän- ja verisuonitautien riskiin, lihavuus 39 % suurempaan.[36]

Tutkimuksia kuolleisuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurodiet 2000 -selvityksen mukaan väestötasolla ihanteellinen painoindeksin keskiarvo on BMI 21–22 ja terveyden kannalta edullisin yksilön painoindeksi on 20.[37]

Journal of the American Medical Association -lehdessä vuonna 2012 julkaistun, 97 tutkimusta ja 2,9 miljoonaa ihmistä käsittävän meta-analyysin mukaan liikalihavuus (BMI > 30) korreloi kasvaneen kokonaiskuolleisuusriskin kanssa. Sen sijaan lievä ylipaino (BMI 25–30) yhdistyy 6 prosenttia pienempään kokonaiskuolleisuusriskiin verrattuna normaalipainoisiin (BMI 18,5–25).[33]

Vuonna 2005 julkaistu amerikkalaistutkimus ei löytänyt yhteyttä lievän ylipainon (painoindeksi 25–30) ja lisääntyneen kuolleisuuden välillä.[34] Tutkimusta on arvosteltu siitä, että normaalipainoisiin laskettiin ylipainon vuoksi sairastuneet ja siksi laihtuneet, ja ilman näitä yhteys löytyi.[6]

Useiden tutkimusten mukaan ylipainoiset yli 70-vuotiaat elävät pidempään kuin normaali- tai alipainoiset, etenkin jos heidän painonsa ei vaihtele. Huomattavakaan lihavuus ei lyhennä vanhusten elinikää.[35]

Pienikin laihdutus auttaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo 5–10 prosentin painonpudotus tuottaa huomattavia terveyshyötyjä monien sairauksien suhteen. Eniten näet vähenevät kehon haitallisimmat rasvat, kuten maksan rasva ja ihonalainen rasva. Siis 80-kiloiselle jo 4-8 kilon painonpudotus auttaa paljon. Tavoitteen ei välttämättä tarvitse olla normaalipaino.[3]

Viranomaisten toimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2015 pyrkii ehkäisemään ja vähentämään suomalaisten lihavuutta terveellistä ravitsemusta ja liikuntaa edistävin toimin.[38]

Ylipainosta puhuminen ja kehopositiivisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkäri Pippa Laukan mukaan kehopositiivisuusaatteessa on paljon hyvää, mutta ylipaino pitää silti voida ottaa puheeksi selkeästi, ainakin terveydenhuollossa. Olennaista on, että puhumisen syynä ei ole ulkonäkö vaan terveysseikat, hyvinvointi. Ylipainosta puhuminen tulee tehdä oikein muttei myöskään hyssytellen, ja ennen ongelmien ilmaantumista.[39]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Lihavuus 28.1.2013. Duodecim. Viitattu 19.8.2013.
  2. ↑ https://www.perttimustajoki.fi/ylipaino-ja-lihavuus-sanat-sekaisin/
  3. ↑ a b c Lihavuus Terveyskirjasto. 20.9.2017. Duodecim.
  4. ↑ obesiteetti Tieteen termipankki. Viitattu 19.8.2013.
  5. ↑ Romero-Corral, Abel et al.: Accuracy of body mass index in diagnosing obesity in the adult general population. International Journal of Obesity, 2008, 32. vsk, nro 6, s. 959–66. PubMed:18283284. doi:10.1038/ijo.2008.11.
  6. ↑ a b c d e Why Scientists Can’t Agree on Whether It’s Unhealthy to Be Overweight The Atlantic. 14.8.2017.
  7. ↑ WHO: Obesity and overweight Lihavuus ja liikapaino
  8. ↑ Yhdysvallat ei ole enää maailman lihavin kansa 9.7.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.8.2013.
  9. ↑ WHO: Obesity and overweight
  10. ↑ Obesity and overweightWHO
  11. ↑ OECD Factabook 2006, Health, Obesity
  12. ↑ https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ylipaino&stable=0#/media/Tiedosto:Bmi30chart.png
  13. ↑ Iltasanomat.fi
  14. ↑ Käypähoito.fi
  15. ↑ Rasvasolut eivät johda sähkövirtaa. Tieteen Kuvalehti. https://tieku.fi/teknologia/rasvasolut-eivat-johda-sahkovirtaa
  16. ↑ Mia Laakso: Kehon koostumuksen mittaaminen eri menetelmillä. 23.10.2014. https://lihastohtori.wordpress.com/2014/10/23/kehon-koostumuksen-mittaaminen-laakso/
  17. ↑ Rasvasolut eivät johda sähkövirtaa. Tieteen Kuvalehti. https://tieku.fi/teknologia/rasvasolut-eivat-johda-sahkovirtaa
  18. ↑ Mitä lihavuus on: vyötärön ympärysmitta Käypä hoito. Viitattu 19.8.2013.
  19. ↑ Lihava Suomi Kansanterveyslaitos. Viitattu 18.7.2007.
  20. ↑ Tutkijat pohtivat tosissaan: Voiko lihavuus olla tarttuva tauti? 5.5.2016. http://yle.fi/uutiset/tutkijat_pohtivat_tosissaan_voiko_lihavuus_olla_tarttuva_tauti/8861439
  21. ↑ Lihavuus 28.1.2013. Terveyskirjasto. Viitattu 19.8.2013.
  22. ↑ Koivula, Liisa: Lääke voi tehdä lihavaksi 26.3.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.8.2013.
  23. ↑ Liikakilojen kertyminen yhteydessä vauvaiän infektioihin. 9.11.2016. http://www.iltalehti.fi/terveys/20161109200024991_tr.shtml
  24. ↑ M F Rolland-Cachera, M Maillot, M Deheeger, J C Souberbielle, S Péneau ja S Hercberg: Association of nutrition in early life with body fat and serum leptin at adult age 13.11.2012. International Journal of Obesity. Viitattu 7.8.2013.
  25. ↑ http://www.tohtori.fi/?page=7990455&id=2313443
  26. ↑ Terveyskirjasto
  27. ↑ Mediuutiset
  28. ↑ Obesity and Cancer: Questions and Answers
  29. ↑ Ylipaino rasittaa niveliä Terve.fi. Viitattu 19.8.2013.
  30. ↑ Hyvä hormonitoiminta pitää pirteänä ja seksuaalisesti halukkaana, Helsingin Sanomat 6.8.2015.
  31. ↑ Uusi tutkimus murtaa lihavuus­myyttiä: Terveellistä lihavuutta ei ole olemassakaan, yli­paino vaikuttaa aina heikentävästi terveyteen Helsingin Sanomat. 19.5.2017.
  32. ↑ Study shows so-called 'healthy obesity' is harmful to cardiovascular heath Birmingham University News. 11.9.2017.
  33. ↑ a b Katherine M. Flegal, PhD; Brian K. Kit, MD; Heather Orpana, PhD; Barry I. Graubard, PhD: Association of All-Cause Mortality With Overweight and Obesity Using Standard Body Mass Index Categories: A Systematic Review and Meta-analysis 2.1.2013. Journal of the American Medical Association. Viitattu 3.1.2013.
  34. ↑ a b http://jama.ama-assn.org/cgi/content/abstract/293/15/1861
  35. ↑ a b Ylipaino ei ole vaarallista iäkkäille 8.3.2013. Duodecim. Viitattu 8.3.2013.
  36. ↑ Study casts doubt on 'healthy obesity' BBC News. 31.5.2018.
  37. ↑ EuroDiet 2000, Nutrition & Diet for Healthy Lifestyles in EuropeEuropean Commission, Health & Consumer Protection
  38. ↑ Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta THL. Viitattu 19.8.2013.
  39. ↑ Pippa Laukka: Kehopositiivisuus­ilmiössä on paljon samaa ehdottomuutta kuin aikanaan kielto­laissa Helsingin Sanomat. 25.7.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustajoki, Pertti: Painonhallinta : painavaa tietoa kohti kevyempää oloa. Helsinki : Duodecim, 2010.
  • Popkin, Barry: Läski maailma: Villitykset, trendit, suositukset ja tuotteet, jotka tekevät ihmisestä lihavan. (The world is fatt: The fads, trends, policies, and products that are fattening the human race, 2007.) Suomennos: Petri Stenman. Helsinki: Like, 2011. ISBN 978-952-01-0394-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylipaino.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ylipaino&oldid=18727960”