Tämä on hyvä artikkeli.

Level Headed

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Level Headed
Sweet
Studioalbumin Level Headed kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  1977
 Studio  Château d’Hérouville, Ranska & Kingsway Recorders Studio, Lontoo
 Julkaistu tammikuu 1978
 Formaatti LP, MC, 8-raita, CD
 Tuottaja(t) Sweet
 Tyylilaji AOR, soft rock, taiderock, neo-progressiivinen rock
 Kesto 40.31 (Eurooppa)[1]
38.54 (Yhdysvallat)[1]
 Levy-yhtiö Yhdistynyt kuningaskunta Polydor Records
Yhdysvallat Capitol Records
Muut kannet

Yhdysvaltain-painoksen kansikuva
Listasijoitukset

 Yhdysvallat: 52.
Ks. lisää listasijoituksia

Sweetin muut studioalbumit
Off the Record
1977 		Level Headed
1978 		Cut Above the Rest
1979
Singlet albumilta Level Headed
  1. ”Love Is Like Oxygen”
    Julkaistu: tammikuu 1978
  2. ”California Nights”
    Julkaistu: heinäkuu 1978

Level Headed on brittiläisen Sweet-yhtyeen tammikuussa 1978 julkaistu kuudes studioalbumi. Se on samalla yhtyeen ensimmäinen albumi, jonka julkaisi Polydor Records sekä viimeinen, jolla on mukana alkuperäissolisti Brian Connolly. Connolly erosi Sweetistä helmikuussa 1979.

Sweet oli esittänyt pitkään hard rockia, mutta siirtyi nyt AOR-tyyliseen rockiin. Level Headed on tyylillisesti hyvin monipuolinen albumi; sillä on vaikutteita AOR:n lisäksi muun muassa funkista ja klassisesta musiikista. Albumin tyyliin antoi inspiraatiota Clearwellin linna, jossa yhtye oleskeli ennen levytystä lähes kuukauden ajan. Level Headed eroaakin selvästi Sweetin aiemmista julkaisuista, ja se on jakanut yhtyeen fanien mielipiteet voimakkaasti. Tyylinmuutoksen seurauksena Sweet menetti suuren osan etenkin eurooppalaisesta yleisöstään.

Level Headed nousi ilmestyessään Yhdysvaltain Billboard 200 -listan sijalle 52 sekä top 20:een Länsi-Saksassa ja Itävallassa. Levyltä julkaistu single ”Love Is Like Oxygen” nousi muun muassa Britannian ja Yhdysvaltain kärkikymmenikköön. Albumin toinen single oli basisti Steve Priestin laulama ”California Nights”.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RCA Recordsille levyttänyt Sweet solmi loppuvuonna 1976 uuden levytyssopimuksen RCA:ta suuremman levy-yhtiön Polydor Recordsin kanssa. Sopimuksen tavoitteena olivat näyttävämmät mainoskampanjat ja laajemmat markkina-alueet. Yhdysvalloissa jatkui vanha sopimus Capitol Recordsin kanssa. RCA julkaisi vielä yhden Sweet-albumin, Off the Record, joka ilmestyi huhtikuussa 1977.[2]

Työstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sweet asettui toukokuussa 1977 Clearwellin linnaan säveltämään, harjoittelemaan ja äänittämään demoja tulevaa albumia varten. Aiemmin samassa linnassa oli oleskellut muun muassa Deep Purple, jonka jäsenten kanssa Sweetin muusikot olivat ystäviä. Clearwellin linnassa Sweet sai elää täysin eristyksissä ulkomaailmalta, ja ensimmäistä kertaa yhtye pääsi irtautumaan single–albumi–kiertue-oravanpyörästä. Se johti kokonaan uuteen Sweet-soundiin. Kyseinen AOR-tyyli oli seurausta pitkistä Yhdysvaltain-kiertueista ja Clearwellin linnan surrealistisesta ympäristöstä.[3] Albumin tekijätiedoissa yhtye antoi linnalle erityiskiitokset ”kalliista mutta inspiroivista 28 päivästä”.[4]

Clearwellin linnasta Sweet matkusti Ranskaan, Pariisin lähelle Château d’Hérouvilleen äänittämään Level Headed -albumin masternauhoja. Miksaus ja jälkituotanto tehtiin Lontoon Kingsway Recording Studiosissa. Kaikkiaan Level Headedin tekeminen kesti yli neljä kuukautta. Levy-yhtiö Polydor ilahtui lopputuloksesta. Se esitteli uudistuneen Sweetin syyskuussa 1977 pääkonttorillaan Saksassa, jonne kutsuttiin yhtiön johtohenkilöitä ympäri maailmaa.[3]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyyli ja sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Ultimate Sweet Site -sivusto kuvaa Level Headedia epäilemättä Sweetin persoonallisimmaksi albumiksi. Se on hyvin monipuolinen ja eroaa myös huomattavasti Sweetin aiemmista äänitteistä. Sivuston mukaan sen musiikki on soft rockiakin pehmeämpää – ei teinipoppia, mutta ei rokkaavaakaan. Level Headed esittelee yhtyeestä paljon sellaisia puolia, jotka puuttuivat edellisiltä albumeilta. Albumi on jakanut Sweetin fanien mielipiteet voimakkaasti.[5]

Level Headedilla Sweet luopui hard rockista, ja tilalle tuli balladeja, funk-vaikutteita sekä Yhdysvaltain länsirannikolta vaikutteita saaneita lauluja. Albumia on verrattu Eagles-, Fleetwood Mac- ja 10cc-yhtyeisiin.[6] Sillä on mukana myös pieniä psykedeelisiä vaikutteita.[7] Pianon ja muiden kosketinsoitinten osuus on paljon edellisalbumeja runsaampi.[3] Jo levyn julkaisun aikoihin kitaristi Andy Scott sanoi haastattelussa: ”Vanha Sweet on kuollut. Uusi musiikkimme on aivan erilaista kuin mihin olette tottuneet, painopisteen ollessa enempi melodioissa kuin rytmityksissä.”[6] Jukka Perttusen ja Keijo Väistön The Sweet – Purkkaa, jytää, glamouria ja hysteriaa -kirjan mukaan albumilla ei ole yhtäkään täyteraitaa.[8]

Albumilla avustavina muusikkoina toimivat Geoff Westley (kosketinsoittimet), Ronnie Asprey (puhaltimet) ja Richard Harvey (traverso). Lisäksi Stevie Lange vieraili taustalaulajana yhdessä kappaleessa.[4] Kaikki albumin kappaleet ovat yhtyeen itse tekemiä lukuun ottamatta laulua ”Love Is Like Oxygen”, jonka on kirjoittanut Sweetin kitaristi Andy Scott ja Trevor Griffin,[6] joka oli työskennellyt yhtyeen PA-vastaavana viimeisen kahdeksan vuoden ajan.[9] Level Headedin jousisovituksista vastasi Geoff Westley.[4]

Tietoa kappaleista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkinäytteet
”Love Is Like Oxygen” nousi singlelistan kärkikymmenikköön muun muassa Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Kitaristi Andy Scott laulaa kappaleen ”Fountain”.
B-puolen avauskappale ”Anthem No. 1 (Lady of the Lake)” on klassisvaikutteinen balladi.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Albumin ensimmäinen kappale on balladi ”Dream On”, jonka laulaa sen kirjoittaja Andy Scott pelkän pianon ja jousisoitinten säestämänä. Kappaletta on verrattu muihin Scottin säveltämiin Sweet-balladeihin, kuten ”Lady Starlight”- ja ”You’re Not Wrong for Lovin Me” -kappaleisiin. ”Dream On” sai inspiraationsa Scottin uudesta tyttöystävästä.[6] Levyn toinen raita, suureksi hitiksi muodostunut ”Love Is Like Oxygen”, pohjautuu heavyriffiin, mutta se on kuitenkin sekoitus useita musiikkityylejä. Kappaleen ovat tehneet yhteistyössä Andy Scott ja Trevor Griffin, ja sen sanoitus kuvaa rakkautta elämän lähteenä ja kuoleman torjujana. Kappaleen albumiversiossa on mukana Griffinin säveltämä, erilaisia melodioita sisältävä väliosa.[10] Kolmas kappale on basisti Steve Priestin laulama ”California Nights”.[11] Classic Rockin Geoff Bartonin mukaan se muistuttaa tyylillisesti Eagles-, Fleetwood Mac- ja Poco-yhtyeitä.[7] Siinä on myös takaumia yhtyeen purukumipop-ajoilta.[11] ”Strong Love” on puhallinvoittoinen diskokappale.[7] A-puolen päättää yhtyeen yhteiseksi merkitty, mutta todellisuudessa enimmäkseen Andy Scottin työstämä ”Fountain”, jonka hän myös laulaa. Monien mielestä ”Fountainin” olisi pitänyt olla Level Headedin ensimmäinen singlejulkaisu.[11] Geoff Bartonin mukaan kappale on esimerkki yhtyeen jatkuvasti kehittyneestä lauluntekotaidosta.[7]

B-puolen aloittaa klassisvaikutteinen balladi ”Anthem No. 1 (Lady of the Lake)”,[11] jossa on vahvasti esillä cembalo.[7] Sitä seuraa popmainen ja Yhdysvaltain länsirannikolta vaikutteita saanut ”Silverbird”, jonka sanoitus kertoo kaukana kotoaan olevasta muusikosta, joka kaipaa naistaan.[11] Geoff Barton kirjoittaa, että ”Silverbirdin” riffi muistuttaa vanhasta Sweetistä, mutta muuten kappale on yhtyeelle epätyypillinen.[7] Se on albumin harvoja kappaleita, joissa Andy Scottin kitara on esillä.[5] ”Lettres D’Amour” on puolestaan saanut vaikutteensa Ranskan maisemista sekä keskiajan ritarillisuudesta. Kappaleessa vierailee australialainen naislaulaja Stevie Lange, joka duetoi kertosäkeen Brian Connollyn kanssa. Ainoastaan jousisoittimia sisältävä, klassista musiikkia edustava instrumentaali ”Anthem No. 2” on jatkoa B-puolen avauskappaleelle ”Anthem No. 1 (Lady of the Lake)”. Albumin päättää ”Air on ’A’ Tape Loop”. Kappaleen sanoitukset muodostuvat ainoastaan kreikkalaisten aakkosten toistamisesta (alpha, beta, gamma, delta).[11] Steve Priest on kertonut kappaleen synnystä:

»Pistimme Mickin [Tucker] kanssa parikymmentä sekuntia taustaraitaa ja Louie Austin (äänittäjä) laittoi sen ”luuppaamaan” eli toistamaan itseään, mutta meillä ei ollut inspiraatiota pistää siihen mitään melodiaa. [...] Yhtenä iltana kuunnellessani ”Solveigin laulua” Peer Gynt -oopperasta, tajusin, että raidanhan voi sittenkin täyttää...»
(Steve Priest kappaleesta ”Air on ’A’ Tape Loop”[12])

Level Headedin Yhdysvaltain-painoksessa kappaleet ovat samat mutta eri järjestyksessä. Esimerkiksi avauskappale on ”California Nights”, ja sen versio on hieman erilainen. ”Fountain” on kestoltaan yli puoli minuuttia lyhyempi kuin Euroopan-painoksella.[13][14]

Kansitaide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumin Euroopan-painoksen kannessa on kuva yhtyeestä valkoisissa t-paidoissa. Ylälaidassa on yhtyeen ja albumin nimi, ja takakansi sisältää kappaleet sekä muut tiedot. Avattavakantisen levyn sisäaukeamalla on Norman Goodmanin ja Terry Pastorin tekemä kuva. Sisäpussissa on kuva kitarasta, jonka mikrofonin ja kaulan välissä on kasettisoitin. Levyn mukana tuli myös liite, jossa on kappaleiden sanat sekä eri kulmasta otettu kuva sisäkannen kuvasta.[13]

Yhdysvaltain-painoksen kansi on peilikuva Euroopan-painoksen sisäkannen kuvasta.[13]

Julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myynti ja julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sweetin jäsenten itse tuottama studioalbumi Level Headed ilmestyi tammikuussa 1978.[8][15][16] Pohjois-Amerikassa albumin julkaisi Capitol Records[16] ja Japanissa Toshiba.[17]

Yhtyeen kotimaassa Britanniassa Level Headed ei saavuttanut listasijoitusta,[18] mutta Yhdysvalloissa se ylsi sijalle 52, kun edellislevy Off the Record oli päässyt 151:nneksi.[19] Euroopassa levy nousi listalle ainakin Länsi-Saksassa (15.),[20] Itävallassa (17.),[21] Alankomaissa (26.)[22] ja Ruotsissa (26.)[23]

Albumi ilmestyi alun perin vinyylilevynä, C-kasettina ja 8-raitana. Ensimmäisen CD-version julkaisi Repertoire Records vuonna 1991. Kyseisessä painoksessa on neljä bonuskappaletta.[24] Lemon Records julkaisi vuonna 2005 CD-painoksen, jossa on yksi bonuskappale.[25] Yhdysvaltain-painoksen julkaisi CD:nä ensimmäisen kerran One Way Records vuonna 2001.[26] Lisäksi Level Headedin Euroopan-painos kuuluu vuonna 2018 julkaistuun neljän CD-levyn The Polydor Albums -boksiin, jonka muut levyt ovat Polydor Recordsin julkaisemat muut Sweet-albumit: Cut Above the Rest (1979), Waters Edge (1980) ja Identity Crisis (1982).[27]

Kriitikoiden arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriitikoiden vastaanotto
Arvostelupisteet
JulkaisuPisteet
AllMusic[28]3.5/5 tähteä

Yhdysvaltalainen musiikkilehti Rolling Stone arvioi Level Headedin 21. tammikuuta 1978 ilmestyneessä numerossaan. Lehti kirjoittaa, että Level Headed voi hyvin olla albumi, joka lyö Sweetin läpi Yhdysvalloissa. Albumi on alusta loppuun hyvin rakennettua, energistä ja rullaavaa rockia. Monien kappaleiden pahaenteiset sanoitukset ja eteeriset rock-soundit tuovat arvioijan mieleen Pink Floydin. Syntetisaattorien runsas vuorovaikutus kitaroiden, basson, torvien ja jousien kanssa pitää soiton yhtä energisenä kuin laulun. Parhaiksi kappaleiksi lehti nostaa raidat ”California Nights”, ”Love Is Like Oxygen”, ”Dream On” ja ”Air on ’A’ Tape Loop”.[29]

AllMusicin Stephen Thomas Erlewine kuvaa Level Headedia kunnianhimoiseksi albumiksi, jolla Sweet kokeili hieman kaikkea verhoten sen neo-progressiiviseen estetiikkaan. Erlewinen mukaan albumi ei ole klassisen kauden Sweetiä, mikä nimenomaan on sen hyvä puoli. Erlewinen mukaan Level Headed on Sweetin kiehtovimpia albumeja. Vaikka ”The Ballroom Blitz”, ”Fox on the Run” ja muut yhtyeen varhaiset hitit olivat niitä, jotka vaikuttivat pop metaliin 1970- ja 80-lukujen vaihteessa, Sweetin kovimmille faneille Level Headed on aarre. Erlewine antaa Level Headedille 3,5 arvostelutähteä viidestä mahdollisesta.[28]

Louder Soundin Chris Robertsin mukaan Level Headedilla Sweet tekee inspiroituneita kokeiluja jousisoittimien ja taiderockin kanssa.[27]

Listasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Nousu listalle Lähde
 Länsi-Saksa 15. 1 1978 [20]
 Itävalta 17. 4 15.3.1978 [21]
 Alankomaat 26. 4 25.2.1978 [22]
 Ruotsi 26. 1 24.2.1978 [23]
 Yhdysvallat 52. 1978 [19]
 Kanada 52. 9 24.6.1978 [30]

Julkaisun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sweet promotoi uutta albumiaan kiertämällä vuoden 1978 alussa Euroopassa ja aloitti maaliskuussa parikymmentä konserttia sisältäneelle Yhdysvaltain-kiertueelle. Yhdysvalloissa Sweet toimi pääasiassa Bob Segerin lämmittelijänä, ja yhtyettä vahvistivat sen ulkopuoliset kitaristi-kosketinsoittajat Nico Ramsden ja Gary Moberley. Moberleysta tuli pian Sweetin ulkojäsen, jona hän pysyi pidempäänkin.[31] Sweetin konsertit kestivät kaksi ja puoli tuntia, ja yhtye esitti kaikki uuden albumin kappaleet, mikä oli sille uutta.[3]

Solisti Brian Connollyn suoritustaso kiertueen aikana oli runsaasta alkoholinkäytöstä johtuen hyvin ailahteleva. Alabaman Birminghamissa järjestetyssä konsertissa Connolly hoiperteli humaltuneena 20 000 ihmisen edessä, jolloin hänet raahattiin pois lavalta jo ensimmäisen kappaleen jälkeen. Tapauksen seurauksena Connollyn asema yhtyeessä heikkeni.[7] Alkoholiongelma sekä musiikilliset erimielisyydet johtivat lopulta Connollyn eroamiseen Sweetistä 23. helmikuuta 1979, kesken seuraavan albumin äänitysten.[32]

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan-painos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli

  1. Dream On – 2.52 (säv. Andy Scott)
  2. Love Is Like Oxygen – 6.57 (säv. Scott, Trevor Griffin)
  3. California Nights – 3.42
  4. Strong Love – 3.27
  5. Fountain – 4.44

B-puoli

  2. Anthem No. 1 (Lady of the Lake) – 4.12
  3. Silverbird – 3.27
  4. Lettres D'Amour – 3.28
  5. Anthem No. 2 – 1.00
  6. Air on ’A’ Tape Loop – 6.04 (säv. Steve Priest, Scott, Mick Tucker)

[33]

Vuoden 1991 CD-version bonuskappaleet

  2. Love Is Like Oxygen – 3.48 (singleversio, säv. Scott, Griffin)
  3. Cover Girl – 3.34 (singlen B-puoli)
  4. California Nights – 3.22 (singleversio)
  5. Show Me the Way – 3.22 (singlen B-puoli)

[34]

Vuoden 2005 CD-version bonuskappale

  2. Love Is Like Oxygen – 3.48 (singleversio)

[25]

Yhdysvaltain-painos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli

  1. California Nights – 3.39
  2. Silverbird – 3.24
  3. Dream On – 2.50
  4. Fountain – 4.12
  5. Love Is Like Oxygen – 6.49

B-puoli

  2. Anthem No. I (Lady of the Lake) – 4.08
  3. Strong Love – 3.28
  4. Lettres D’Amour – 3.27
  5. Anthem No. II – 0.58
  6. Air on ’A’ Tape Loop – 5.59

[14]

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Love Is Like Oxygen” (tammikuu 1978, Polydor, Capitol)
  1. Love Is Like Oxygen
  3. Cover Girl

Level Headedin ensimmäinen single ”Love Is Like Oxygen” ilmestyi tammikuussa 1978, kaksi viikkoa ennen itse albumia.[3] Single palautti Sweetin takaisin suosioon, kun se nousi listan kärkikymmenikköön esimerkiksi Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa.[9]

B-puolen ”Cover Girl” on lähellä hard rockia ja musiikillisesti aiempaa Sweetiä. Yhtyeen yhdessä kirjoittaman ”Cover Girlin” sanoitus käsittelee miehen ihastumista lehden kansikuvatyttöön.[6]

”California Nights” (heinäkuu 1978, Polydor, Capitol)
  1. California Nights
  3. Show Me the Way

Toinen single ”California Nights” julkaistiin heinäkuussa 1978, ja se nousi Länsi-Saksassa sijalle 23 ja Yhdysvalloissa sijalle 76[35]. Britanniassa single ei saavuttanut sijoitusta. Level Headedin aiempaa taiteellisemman musiikin vuoksi Sweet oli menettänyt suuren osan etenkin eurooppalaisesta yleisöstään.[36]

B-puolen ”Show Me the Way” oli alun perin Off the Record -albumin ”Laura Lee” -kappaleeseen tehty jatko-osa. Musiikillisesti se on hard rockia, vaikka yhtye olikin jo ilmoittanut siitä luopuneensa.[36]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sweet

[1]

Vierailijat

  • Geoff Westley – kosketinsoittimet
  • Ronnie Asprey – puhaltimet
  • Richard Harvey – traverso
  • Stevie Lange – taustalaulu kappaleessa ”Lettres D’Amour”

[4]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Louie Austin – äänitys
  • Norman Goodman – kannen suunnittelu
  • Terry Pastor – kuvitus
  • Dick Barnatt – valokuva

[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väistö, Keijo & Perttunen, Jukka: The Sweet – Purkkaa, jytää, glamouria ja hysteriaa. Tampere: POP-lehti, 2003. ISBN 952-99007-1-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Sweet Level Headed Reviews MetalMusicArchives.com. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Väistö & Perttunen 2003, s. 57.
  3. ↑ a b c d e Sweet: Level Headed Tour Rehearsals 1977 -albumin kansilehden esittelyteksti (Angel Air Records SJPCD444, 2014).
  4. ↑ a b c d e Sweet: Level Headed -vinyylialbumin takakannen tiedot (Polydor 2302.077).
  5. ↑ a b Van Rental, Hertz: Level Headed – The Ultimate Sweet Site 23.12.2018. The Ultimate Sweet Site. Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e Väistö & Perttunen 2003, s. 63.
  7. ↑ a b c d e f g Sweet: Level Headed -albumin CD-version kansilehden esittelyteksti, kirjoittanut Geoff Barton (Lemon Records CD LEM 59).
  8. ↑ a b Väistö & Perttunen 2003, s. 128.
  9. ↑ a b Väistö & Perttunen 2003, s. 62.
  10. ↑ Väistö & Perttunen 2003, s. 62–63.
  11. ↑ a b c d e f Väistö & Perttunen 2003, s. 64.
  12. ↑ Väistö & Perttunen 2003, s. 64–65.
  13. ↑ a b c Väistö & Perttunen 2003, s. 65.
  14. ↑ a b Sweet: Level Headed -vinyylialbumin Yhdysvaltain-painoksen etiketin tiedot (Capitol SKAO-11744).
  15. ↑ Väistö & Perttunen 2003, s. 145.
  16. ↑ a b Väistö & Perttunen 2003, s. 57.
  17. ↑ Väistö & Perttunen 2003, s. 146.
  18. ↑ Chart Stats - The Sweet Chartstats.com. Arkistoitu . Viitattu 3.6.2011. (englanniksi)
  19. ↑ a b Sweet Allmusic Billboard Albums Allmusic.com. Arkistoitu . Viitattu 3.6.2011. (englanniksi)
  20. ↑ a b charts.de - Album, The Sweet - Level Headed Charts.de. Arkistoitu . Viitattu 6.6.2010. (englanniksi)
  21. ↑ a b The Sweet - Level Headed - austriancharts.at Austriancharts.at. Viitattu 6.6.2010. (saksaksi)
  22. ↑ a b dutchcharts.nl - The Sweet - Level Headed Dutchcharts.nl. Viitattu 6.6.2010. (hollanniksi)
  23. ↑ a b swedishcharts.com - The Sweet - Level Headed Swedishcharts.com. Viitattu 6.6.2010. (englanniksi)
  24. ↑ Level Headed by Sweet (Album; Repertoire; REP 4234-WP): Reviews... Rateyourmusic.com. Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)
  25. ↑ a b Level Headed by Sweet (Album; Lemon; CD LEM 59): Reviews, ... Rateyourmusic.com. Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)
  26. ↑ Level Headed by Sweet (Album, One Way; 31954): Reviews, Ratings, ... Rateyourmusic.com. Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)
  27. ↑ a b Roberts, Chris: Sweet - The Polydor Albums album review Loudersound.com. 8.3.2018. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
  28. ↑ a b Erlewine, Stephen Thomas: Level Headed - Sweet - Review Allmusic. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
  29. ↑ Billboard's Top Album Picks. Billboard, 21.1.1978, s. 132. Billboard. (englanniksi)
  30. ↑ Results - RPM - Library and Archives Canada collectionscanada.gc.ca. Viitattu 6.6.2011. (englanniksi)
  31. ↑ Väistö & Perttunen 2003, s. 66–67.
  32. ↑ Väistö & Perttunen 2003, s. 67–68.
  33. ↑ Sweet: Level Headed -vinyylialbumin Saksan painoksen etiketin tiedot (Polydor 2344 100).
  34. ↑ Sweet CD - Level Headed (Repertoire REP 4234-WP, Germany) Give Us A Link - Sweet webzine. Arkistoitu . Viitattu 8.5.2020. (englanniksi)
  35. ↑ California Nights - Sweet - Billboard Billboard.com. Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)
  36. ↑ a b Väistö & Perttunen 2003, s. 66.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Level_Headed&oldid=20585815”