Andy Scott

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Andy Scott

2015 The Sweet - Andy Scott - by 2eight - DSC0927.jpg
Andy Scott vuonna 2015.

Syntynyt 30. kesäkuuta 1949 (ikä 68) [1]
Kotoisin Wrexham, Wales[1]
Aktiivisena 1960–luvulta lähtien
Tyylilajit hard rock, glam rock
kitara mm. Fender Stratocaster ja Gibson ES-335
Yhtyeet SilverStone (myöhemmin Elastic Band), Mayfield’s Mule, Scaffolds, Sweet, Paddy Goes to Holyhead
Levy-yhtiöt mm. RCA ja Polydor
MusicBrainz

Andrew David ”Andy” Scott (s. 30. kesäkuuta 1949 Wrexham, Wales)[1] on brittiläinen muusikko, joka tunnetaan parhaiten Sweet-yhtyeen kitaristina.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scott innostui musiikista jo varhain. Noin 15-vuotiaana hän aloitti muusikon uransa basistina SilverStone-nimisessä yhtyeessä. Myöhemmin se vaihtoi nimensä Elastic Bandiksi ja sai vuonna 1968 levytyssopimuksen Decca Recordsilta. Kitaraan siirtyneen Andy Scottin lisäksi yhtyeeseen kuuluivat vuosina 1968–1969 hänen veljensä Dave Scott (basso, saksofoni), Sean Jenkins (rummut) ja Ted Yeadon (laulu, kosketinsoittimet, puhallinsoittimet, lyömäsoittimet). Yhtye levytti kaksi heikosti menestynyttä singleä ja albumin Expansions on Life. Elastic Band hajosi, kun solisti Ted Yeadon siirtyi Love Affair -yhtyeeseen Steve Ellisin tilalle.[2]

Elastic Bandin hajottua Andy ja Mike Scott liittyivät bluesmuusikko Chris Mayfieldin Mayfield’s Mule -yhtyeeseen, joka julkaisi Parlophone-yhtiön kautta kolme singleä vuosina 1969–1970. Andy Scottin tehtävä yhtyeessä oli lähinnä toimia taustamuusikkona, eikä hän soittanut kuin kahdella singlellä. Scott lähti Mayfield’s Mulesta ja muutti Walesista Lontooseen. Siellä hän soitti lyhyen aikaa Scaffolds-nimisessä yhtyeessä.[3]

Sweet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1970 purukimipopyhtye Sweet haki kitaristia Mick Stewartin lähdettyä, ja Andy Scott meni koesoittotilaisuuteen. Hän on kertonut menneensä paikalle naamioituneena, koska hänellä oli heavy rock -kitaristin maine. Scott oli kuitenkin työn puutteessa, ja kitaransoitto- ja laulutaitonsa ansiosta hän sai paikan, vaikka yhtyeen toinen manageri Mike Chapman oli Scottin valintaa vastaan väittäen tämän haluavan yhtyeeseen pelkästään rahan vuoksi.[4]

Sweetin ura lähti Nicky Chinnin ja Mike Chapmanin kirjoittamien singlehittien myötä nousuun. Andy Scott on kertonut, että Chinn/Chapman-tiimi piti häntä uhkana, koska yhdessä samanlaisen musiikkimaun omaavan rumpali Mick Tuckerin kanssa hän vähensi yhtyeen riippuvuutta kyseisiin laulunkirjoittajiin.[5] Andy Scottista tuli myöhemmin yhtyeen musiikillinen voimahahmo säveltämiskykyjensä ansiosta. Vuonna 1978 Andy Scott sai Ivor Novello -palkinnon parhaasta sävellyksestä kappaleesta "Love Is Like Oxygen", jolla Sweet palasi Britannian top 10:een muutaman vuoden tauon jälkeen. Vielä tänäkin päivänämilloin? hän tekee kiertueita Sweetin kanssa. Hän on toinen elossa oleva 1970-luvun Sweetin jäsen. Toinen on basisti Steve Priest, joka johtaa nykyisin omaa Pohjois-Amerikassa kiertävää Sweet-yhtyettään.

Muut projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scott julkaisi ensimmäisen soolosinglensä "Lady Starlight" jo vuonna 1975. 1980-luvulla hän on myös julkaissut muutamia soolosinglejä. Samalla vuosikymmenellä hänellä oli myös sivuprojektina yhtye nimeltä Paddy Goes to Holyhead.[6]

Scott on työskennellyt myös tuottajana. 1980-luvun alussa hän tuotti Sussex-yhtyeen albumin Ends and Means (1981) ja singlen ”With a Girl Like You” (1980). Lisäksi hän toimi tuottajana Iron MaideninRunning Free” -kappaleen varhaisella versiolla.[7]

2010-luvun puolivälistä lähtien Scott on ollut mukana QSP-kokoonpanossa (Quatro, Scott, Powell) yhdessä Suzi Quatron ja Slade-rumpali Don Powellin kanssa. Keikkailun lisäksi yhtye on julkaissut nimeään kantavan albumin.[8]

Soolosinglet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lady Starlight (1975)
  • Gotta See Jane (salanimellä "Ladders", 1983)
  • Krugerrands (1983)
  • Let Her Dance (1984)
  • Invisible (1984)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väistö, Keijo & Perttunen, Jukka: The Sweet – Purkkaa, jytää, glamouria ja hysteriaa. Tampere: POP-lehti, 2003. ISBN 952-99007-1-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c The Sweet - Andy Scott The Sweet. Viitattu 25.12.2017.
  2. Väistö & Perttunen 2003, s. 18–19.
  3. Väistö & Perttunen 2003, s. 19.
  4. Väistö & Perttunen 2003, s. 19–20.
  5. Väistö & Perttunen 2003, s. 21.
  6. Paddy goes to Holyhead Viitattu 25.12.2017.
  7. Väistö & Perttunen 2003, s. 77.
  8. Cashmere, Paul: QSP (Suzi Quatro, Andy Scott of Sweet, Don Powell of Slade) Kick Off Australian Tour Vintagevinylnews.com. 3.2.2017. Viitattu 31.12.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]