Aikuisrock

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aikuisrockiksi kutsutaan tyypillisesti rockia, joka on suunnattu varttuneemmalle yleisölle. Yhtyeet ovat muodostuneet sekä kokeneemmista muusikoista [1] että nuoremman polven soittajista.

Tyyli mielletään pääasiallisesti yhdysvaltalaiseksi,[2] jossa käytetään nimitysta AOR.[1] Termi viittasi alun perin radioasemien Album Oriented Rock -ilmaisuun, jolla haluttiin painottaa albumien kappaleiden merkitystä kaupallisemman singlekeskeisen ajattelun sijaan.

Erityisesti FM-radiot painottivat 1960-luvun lopulta juontuvaa hard- ja heavyrockia, joka pohjautui esimerkiksi Creamin, Jimi Hendrix Experiencen ja Blue Cheerin kaltaisten yhtyeiden työhön, kun taas AM-radiot olivat soittovalinnoissaan vapaampia.[3] Tälle markkina-alueelle tuli kokoonpanoja, jotka esittivät helposti omaksuttavaa, mutta selvästi viihteellisemmästä popista erottuvaa musiikkia, joka tavoitti laajan, jakaumiltaan vaihtelevan yleisön. AOR-nimikkeen ovat etenkin musiikkiteollisena ilmaisuna korvanneet termit ”classic rock”[3] ja ”adult contemporary”. Tyylillisesti molemmat nimitykset kattavat hyvin erilaisia yhtyeitä.

Tyylilajin edustajiksi katsotaan esimerkiksi Boston, Journey, Foreigner, brittiläistä alkuperää oleva Supertramp, nuorien studiomuusikoiden perustama Toto, Styx,[4] REO Speedwagon sekä Night Ranger. Tyylin vahvinta aikaa olivat noin vuodet 1976–1985.[2] Tyyli vaikutti osaltaan pop- ja hair metal -tyylien syntyyn. Joskus tyyliä nimitetään myös keskitien rockiksi (mainstream rock = ”valtavirta-rock”), mutta sitä ei pidä sekoittaa ns. MOR- eli Middle of the Road -tyyliin, jolla tarkoitetaan erityisesti Yhdysvalloissa viihteellisempää popmusiikkia, jota edustavat kokoonpanot kuten Carpenters, Bread tai Seals and Crofts.

Tyyliä edustavia albumeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisuvuosi on alkuperäisille LP-formaatin julkaisuille

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Luotola, Tapani: Rock on tullut jäädäkseen Keskisuomalainen. 16.7.2009. Viitattu 19.6.2010.
  2. a b Paul Evans, Steve Futterman ym. Rolling Stone Encyclopedia of Rock'n Roll ISBN 0-684-81044-1
  3. a b Rolling Stone Encyclopedia of Rock 1995, ISBN 0 684-8-1044-1 s.95
  4. Rock Handbook Salmander books ISBN 0 86 101 248 8
Rockin suuntauksia
Aikuisrock | Blues rock | Brittipop | Country rock | Folk rock | Funk rock | Garage rock | Glam rock | Goottirock | Grunge | Hard rock | Instrumentaalirock | J-rock | Katurock | Klassinen rock | Kristillinen rock
Metallimusiikki |Pop rock | Post-grunge | Post-rock | Progressiivinen rock | Punk | Psykedeelinen rock | Psychobilly | Rock and roll | Rockabilly | Sinfoninen rock | Southern rock | Space rock | Stadion-rock | Suomirock | Taiderock | Vaihtoehtorock
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.