Lefkas
Λευκάδα
Lefkaksen saari satelliittikuvassa.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta |
Eláti eli Stavrotá, 1 158 m |
| Pinta-ala |
325 km² |
| Asukasluku |
22 076 |
|---|---|
| Suurin kaupunki | |
| Kieli |
Lefkas (kreik. Λευκάδα, Lefkáda, kath.kreik. Λευκάς, Lefkás, antiikin Leukas, m.kreik. Λευκάς) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 325 neliökilometriä ja asukasluku 22 076 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Lefkas kuuluu Lefkaksen kuntaan, Lefkaksen alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Lefkaksen kaupunki.[1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lefkas sijaitsee Välimereen kuuluvassa Joonianmeressä aivan Aitolia-Akarnanian rannikon edustalla. Se on Jooniansaarista neljänneksi suurin ja Kreikan saarista 14. suurin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Ithaka ja Kefaloniá eteläpuolella sekä Paxós, Antípaxos ja Korfu kauempana pohjoisessa.
Lefkaksen erottaa mantereesta salmi, joka on kapeimmillaan vain noin 250 metriä leveä. Salmen yli kulkee Lefkaksen kaupungin kohdalla noin 2,5 kilometriä pitkä pengertie. Saaren eteläisin kärki on Lefkátaksen eli Doukáton niemi, joka työntyy kohti Kefaloniáa.
Lefkaksen sisäosassa on vuoristoa, jonka korkein huippu on Eláti eli Stavrotá (1 158 metriä).
Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Lefkaksen kunta
Lefkas kuuluu hallinnollisesti Lefkaksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1] Vuoteen 2011 saakka saari jakautui seitsemään kuntaan.
Saaren suurimmat asutukset ovat Lefkaksen kaupunki (8 673 asukasta), joka sijaitsee saaren pohjoisrannikolla; sekä Nydrí (971 asukasta), Lygiá (930), Apólpaina (819), Nikiána (724) ja Karyá (589).[1] (Katso myös: Luettelo Lefkaksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Antiikin Leukas
Antiikin Leukaksen kaupunkivaltio eli polis perustettiin 600-luvulla eaa. Korintin siirtokuntana. Saari oli alun perin yhteydessä mantereeseen kapean kannaksen kautta, mutta korinttilaiset kaivoivat kannaksen poikki kanavan noin vuonna 650 eaa. Näin Leukaksesta tuli saari. Legendan mukaan runoilijatar Sapfo teki itsemurhan Lefkaksella hyppäämällä alas jyrkänteeltä saaren eteläkärjessä Leukataksen (nyk. Lefkátas) niemellä.[2][3]
Persialaissodissa Leukas lähetti laivoja Salamiin meritaisteluun kreikkalaisten puolella ja osallistui myös Plataiain taisteluun. Peloponnesolaissodassa saari oli emäkaupunkinsa Korintin ja Spartan puolella. Vuonna 343 eaa. Leukas liittoutui ateenalaisten kanssa Makedonian uhkaa vastaan. Saari päätyi muun Kreikan tavoin Makedonian vallan alle, mutta sai itsenäisyyden vuonna 312 eaa. Saari taisteli makedonialaisten puolella roomalaisia vastaan. Rooma kuitenkin valloitti saaren vuonna 198 eaa.[3]
Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lefkas joutui frankkivallan alle vuonna 1204 ja sisilialaisten haltuun vuonna 1294. Sitä hallitsivat eri suvut, kunnes se joutui turkkilaisvallan alle vuosiksi 1479–1684. Tämän jälkeen se oli venetsialaisvallan alla vuodet 1684–1797. Vuosina 1797–1810 oli Napoleonin sotien seurauksena Ranskan hallussa ja vuosina 1810–1864 brittivallan alla. Vuosina 1815–1864 saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Lefkaksesta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864.[3]
1800-luvulla saksalainen arkeologi Wilhelm Dörpfeld esitti teorian, että Lefkas olisi Homeroksen eepoksissa kuvattu Odysseuksen kotisaari Ithaka nykyisen Ithakan saaren sijasta. Teorian mukaan saarelaiset olisivat myöhemmin muuttaneet nykyiselle Ithakalle ja vieneet saaren nimen mukanaan. Homeroksen kuvaama Odysseuksen palatsi olisi sijainnut lähellä Nydrín kylää. Teoria on myöhemmin kumottu. Dörpfeld kuitenkin löysi Lefkakselta muutamia mykeneläisaikaisia hautoja.[2][4]
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lefkaksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Lefkaksen kaupungin Agía Mávran linna ja Lefkaksen arkeologinen museo sekä Karyán perinteinen kylä. Lefkaksen kaupungin lähellä sijaitsee myös Faneroménin luostari. Nydrín lähellä sijaitsevat muun muassa Nydrín pronssikautiset haudat sekä Ráchin vesiputous. Luonnonnähtävyyksiä ovat myös muun muassa Pórto Katsíkin ja Egkremnoín rannat.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b ”Lefkada / Lefkas”, Greek Island Hopping 2008, s. 586–589. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ a b c Lefkada History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ Pentreath, Guy: ”In Search of Odysseus in Corfu and Ithaca”, Hellenic Traveller, s. 151–157. A Guide to the Ancient Sites of Greece and the Aegean. London: Faber and Faber, 1964.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lefkas Wikimedia Commonsissa
.svg)