Laukkuryssä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Laukkuryssä eli reppuryssä oli itäkarjalainen, venäläinen tai muu lähinnä luterilaisen Suomen itäpuolelta lähtenyt kiertelevä kauppias.

Kauppiaiden toimintaa sanotaan laukkukaupaksi. Nimitys tulee kauppiaiden käyttämistä suurista nahkaisista repuista. Laukkuryssiä liikkui Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa varsinkin Venäjän vallan aikana. Kulkukauppa oli hyvin järjestäytynyttä; koko Suomi oli jaettu pitäjittäin kauppiaiden välillä. Laukkuryssien välityksellä tapahtui tärkeää aineellista ja kulttuurista vaihtoa Suomen ja Karjalan välillä. Rikkaimmat laukkuryssät saattoivat rakennuttaa kotiseudulleen länsisuomalaistyyppisiä taloja.[1] He olivat ammatiltaan yleensä maanviljelijöitä, eivätkä talon töiden takia liikkuneet kesäkaudella.[2].

Laukkuryssät kaupittelivat yleensä sekalaisia tuotteita, mutta varsin yleinen myyntiartikkeli olivat kuitenkin tekstiilit, joita myytiin naisväen käyttöön. Kierteleviä kauppiaita on ollut jo ennen laukkuryssiä, muun muassa kamasaksat.[1]

Maakauppa oli Suomessa kiellettyä vuoteen 1842 asti, joten laukkuryssät rikkoivat sääntöjä, ja kaupunkien lailliset kauppiaat painostivat viranomaisia toiminnan kitkemiseksi. Suomalaiset viranomaiset ryhtyivät toimimaan asiassa 1800-luvun lopulla. Omalta puoleltaan laukkuryssät taas tällöin vaativat toimintansa laillistamista vetoamalla venäläiseen kenraalikuvernööriin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia, Gummerus, Jyväskylä, 1957.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen maakaupan historia, s. 177-186
  2. a b Osmo Apunen (1987): Rajamaasta tasavallaksi. Teoksessa: Blomstedt, Yrjö (toim.) Suomen historia 6, Sortokaudet ja itsenäistyminen, s. 165. ISBN 951-35-2495-7
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.