Kuninkaanmänty (Köyliö)
.jpg)
Kuninkaanmänty on Köyliössä sijaitseva kelottunut metsämänty (Pinus sylvestris), jonka juurella Ruotsin kuningas Kustaa III ruokaili Satakunnan vierailunsa yhteydessä vuonna 1775. Se sijaitsee Ilmiinjärven rannalla Köyliön ja Kokemäen välisen yhdystien 2140 varrella. Järven eteläpäässä olevan uimarannan pysäköintialueella on opastus Kuninkaanmännylle ja paikalla on myös infotaulu.[1] Kuninkaanmännyn kyljessä on graniittinen muistolaatta, johon on kaiverrettu teksti ”Kuningas Kustaa III ruokaili seurueineen 24.6.1775 tämän männyn juurella”.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Kustaa III:n vierailu oli osa eerikinretkeä, jollaisen valtaistuimelle nousseet hallitsijat tekivät valtakuntansa eri osiin. Hämeenlinnasta matkaan lähtenyt kuninkaallinen seurue saapui 24. kesäkuuta 1775 Huittisiin, josta se jatkoi Kokemäelle ja sieltä edelleen Huovintietä pitkin Köyliön Ilmiinjärvelle. Kuninkaan ohella seurueeseen kuuluivat muun muassa valtakunnanmarsalkka Hans Henrik von Lieven, valtakunnanneuvos Ulrik Scheffer sekä useita kenraaleita ja korkeita virkamiehiä. Ilmiinjärven rannalla kuningas pysähtyi syömään päivällista tuuhean männyn juurelle. Ruokailun ja lepotauon jälkeen matkaa jatkettiin Kankaanpään kylään, jossa Kustaa tarkasti paikalle leiriytyneen Kuninkaallisen henkirakuunarykmentin harjoitukset. Kankaanpäässä yövyttyään seurue jatkoi aamulla kohti Turkua.[3]
Ruokailupaikalla kasvanut puu nimettiin kansan keskuudessa Kuninkaanmännyksi, ja siitä tuli nopeasti suosittu nähtävyys. Tarinan mukaan männyn kylkeen oli vierailun aikana kaiverrettu myös kuninkaan nimikirjaimet, mutta kirkkoherra Viktor Salminen kertoi vuonna 1905 julkaistussa pitäjänhistoriikissa, että kirjoitus oli jo tuolloin tärvelty. Vielä 1950-luvulla nimikirjaimista kuitenkin kerrottiin olevan jäljellä joitakin piirtoja. Kuninkaanmännyn pinnassa on paljon muita kaiverruksia, joita paikalla vierailleet ovat vuosikymmenten kuluessa tehneet. Muun muassa nuorilla pariskunnilla oli tapana kaivartaa nimikirjaimensa puuhun aina 1900-luvun puoliväliin saakka.[2][4] Vuonna 1957 mäntyyn kiinnitettiin muistolaatta.[5] Kuninkaanmännyn lisäksi Kustaa III:n vierailun mukaan on nimetty Kankaanpään Kuninkaanlähde.[2]
2000-luvun alussa Kuninkaanmännyn tyviosassa todettiin lahoamisen merkkejä. Puun pelättiin kaatuvan kovassa myrskyssä, minkä vuoksi sitä päätettiin keventää katkaisemalla latva. Syyskuussa 2005 Kuninkaanmänty lyhennettiin noin neljän metrin korkuiseksi ja sen päälle rakennettiin suojakatos. Puun todellisesta iästä ei tuolloin oltu varmoja, joten se määriteltiin irtisahatuista paloista Joensuun yliopiston dendrokronologian laboratoriossa.[4][6] Dosentti Pentti Zetterbergin johdolla tehty tutkimus vahvisti, että mänty oli aloittanut kasvunsa noin vuonna 1722 ja oli jo täysikasvuinen kuninkaan vierailun aikana.[7] Vielä 1920-luvulla Kuninkaanmännyn kerrottiin olleen Köyliönkartanon metsien suurin petäjä,[8] mutta vuosilustojen perusteella säännöllinen kasvu loppui 1929, ja puu keloutui 1940-luvun ensimmäisen puoliskon aikana.[7]
Köyliö-seura on teettänyt männystä sahatuista paloista muistoesineitä.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kymenlaakson Elimäellä on toinen Kuninkaanmänty, joka on saanut nimensä Kustaa III:n vuosina 1788–1789 tekemästä vierailusta.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nähtävyyskohteet (PDF) 2015. Köyliö-seura. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ a b c Köyliön kuninkaanmänty huojuu yhä kelottuneena. Helsingin Sanomat, 3.11.1960, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2019.
- ↑ Salminen, Viktor: Köyliön pitäjän historia, s. 170–171. (1. p. 1905). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1969. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Rintakoski, Hannu: Kuninkaan männyn kelolle lisävuosia Köyliön Ilmijärvellä 13.9.2005. Turun Sanomat. Arkistoitu 26.4.2019. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ Kuninkaan mänty; Ilmiinjärvi, Köyliö Satakunnan Museo. Finna. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ a b Pala Aitoa Kuninkaanmäntyä Köyliö-seura. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ a b Zetterberg, Pentti: Köyliön Kuninkaanmännyn dendrokronologinen iänmääritys (PPT) 2005. Joensuun yliopisto. Arkistoitu 26.4.2019. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ Maakunnalliset metsäpäivät päättyneet. Lalli, 8.11.1927, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ Kuninkaan mänty Storia – Kouvolan seudun sotilashistoriaa ja kyläkulttuuria. 2014. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Arkistoitu 26.4.2019. Viitattu 26.4.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuninkaanmänty Wikimedia Commonsissa
