Vuosilusto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vuosilusto eli vuosirengas on puuhun vuoden kuluessa kasvava uusi kerros. Puun poikkileikkauksessa lustot erottuvat toisistaan, koska paksuuskasvukauden loppua kohti uudet solut pienenevät. Suurisoluisempaa vuosikasvun osaa sanotaan kevätpuuksi eli varhaispuuksi ja pienisoluisempaa osaa kesäpuuksi eli myöhäispuuksi. [1] Kaadetun puun ikä voidaan laskea kannosta, jolloin puun biologinen ikä voi olla 3–5 vuotta enemmän kuin vuosirenkaiden lukumäärä. [2]

Vuosilustoja voidaan käyttää hyödyksi vuosirengasajoituksessa eli dendrokronologiassa esimerkiksi vanhojen puuesineiden iän määrittämisessä.

Lehtipuihin verrattuna havupuiden vuosilusto jakautuu selkeästi kevätpuuhun ja kesäpuuhun, joista kevätpuu on vaaleaa ja kesäpuu tummahkoa. Puuaineen muodostus on nopeinta keväällä. Puun vanhetessa rungon sisimmät solukot kuolevat muodostaen sydänpuuta, joka on tummempaa kuin pintapuu eli manto, joka on elävää solukkoa. Erityisesti havupuissa sydänpuun ja mantopuun ero on selvä.[3]

Havupuissa ja hajaputkiloisissa lehtipuissa vesi kulkeutuu maasta pintapuussa, muutaman uloimman vuosiluston alueella. Kehäputkiloisissa lehtipuissa vesi virtaa pääasiassa uloimman vuosiluston kevätpuussa. Sisemmät vuosilustot ovat havu- ja lehtipuissa merkityksettömiä veden kulkureittinä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  2. Metsätaito-opas 2005. ISBN 952-5118-73-8
  3. a b Kellomäki, Seppo: Metsäekologia, s. 70, 226. Joensuun yliopisto, 1991. ISBN 951-696-694-2.