Viktor Salminen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee historioitsijaa. Runoilijasta kertoo artikkeli Hannu Viktor Salminen.

Viktor Salminen (19. toukokuuta 1861 Kuhmalahti19. syyskuuta 1927 Jaakkima) oli suomalainen rovasti ja historioitsija. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta ja opiskeli myöhemmin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Papiksi Salminen vihittiin vuonna 1888. Hän toimi Köyliön kirkkoherrana vuodet 1892–1915 ja sen jälkeen Jaakkiman kirkkoherrana kuolemaansa saakka. Rovastin arvonimi Salmiselle myönnettiin 1919.[1] Hänen poikansa oli vain 17-vuotiaana kuollut runoilija Hannu Viktor Salminen.[2]

Salminen oli innokas paikallishistorian tutkija, joka kirjoitti Köyliön pitäjän historian sekä postuumisti 50 vuotta hänen kuolemansa jälkeen julkaistun Jaakkiman pitäjän historian ensimmäisen osan. Vuonna 1904 Salminen käynnisti arkeologiset kaivaukset Köyliön Kirkkosaarella yhdessä vapaaherra Axel Cedercreutzin kanssa.[3] Hän muu tuotantonsa käsittää lähinnä uskonnollista kirjallisuutta. Lisäksi Salminen kustansi vuonna 1909 hieman aikaisemmin kuolleen poikansa runokokoelman Särkynyt kannel.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matkahavaintoja Saksasta ja Ruotsista, Kustannusosakeyhtiö Sampo, Tampere, 1901.
  • Papisto ja politiikki, J. Nylenius, Kotka 1903.
  • Köyliön pitäjän historia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1905 (toinen painos 1969).
  • Sosialismista ja kristinuskosta : Sosialistin ja papin kirjeenvaihto, Nykyajan uskonnollisia ja kirkollisia kysymyksiä 4, Gummerus 1906
  • Kirkollinen kysymyksemme valtiolliselta kannalta katsottuna : Tyrvään kansalaiskokouksessa 19/11 1906 pidetty esitelmä, Gust. Ronelius, Pori 1906.
  • Vanha ja uusi jumaluusoppi : ystävällistä väittelyä jumalausopin tohtoria P. Virkkusta vastaan, Sortavala 1914
  • Avioliiton olemus ja vihkimisen merkitys: tutkimus nykyaikaa varten, WSOY, Porvoo, 1916.
  • Kristus maailmansovinto, Suomen Lähetysseura, Helsinki, 1920.
  • Maailman rakenne : mitä luonnontiede ja mitä Raamattu sanoo, WSOY, Porvoo, 1926.
  • Jaakkiman pitäjän historia 1, Suomalaisen naisliiton Jaakkiman osasto, Helsinki, 1967.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. SALMINEN Viktor Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 13.5.2015.
  2. Salminen, Hannu Viktor Kirjasampo. Viitattu 13.5.2015.
  3. Haggrén, Georg: ”Katolinen traditio ja sitkeä kansanusko – Köyliön Kirkkokarin Pyhän Henrikin kappelin löydöt”, teoksessa Köyliist... 7 – Aarnivalkeita ja ratsastavia ritareita, s. 56–69. Köyliö-seura ry, 2006. ISSN 1457-7143.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Järnfors, Leena: ”Kirkkoherra V. Salminen ja valtionarkeologi J. R. Aspelin”, teoksessa Köyliist... 7 – Aarnivalkeita ja ratsastavia ritareita, Köyliö-seura ry, 2006. ISSN 1457-7143.