Konstantin Balmont

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Konstantin Balmont
Valentin Serov: Konstantin Balmontin muotokuva, 1905.
Valentin Serov: Konstantin Balmontin muotokuva, 1905.
Henkilötiedot
Syntynyt1867
Gumništšin kylä, Venäjä
Kuollut1942 (74–75 vuotta)
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus -
Ammatti kirjailija, kääntäjä
Kirjailija
Äidinkielivenäjä
Tuotannon kielivenäjä
Kirjallinen suuntaussymbolismi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Konstantin Dmitrijevitš Balmont (ven. Константи́н Дми́триевич Бальмо́нт, 15. kesäkuuta 1867 Vladimirin kuvernementin Gumništšin kylä – 23. joulukuuta 1942 Noisy-le-Grand[1]) oli venäläinen runoilija.

Konstantin Balmont syntyi aatelisperheeseen. Hän opiskeli Moskovan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa suorittamatta loppututkintoa. Hänen ensimmäinen runokirjansa ilmestyi vuonna 1890.[2]

Balmont asui Pariisissa vuodesta 1920 ja matkusteli eri puolilla maailmaa. Hän osasi useita kieliä. Hänen tuotannollaan oli vaikutusta venäläisen symbolismin muotoutumiseen, mutta hän käsitteli myös yhteiskunnallisia aiheita, muun muassa vallankumouksen kokemukset ilmenevät hänen runoissaan. Runojen ohella hän julkaisi omaelämäkerrallista proosaa, kritiikkiä ja matkakertomuksia.[3]

Vuosina 1898–1903 ilmestyneet runokokoelmat tekivät Balmontista yhden venäläisen symbolismin johtohahmoista. Kirjoista tunnetuin on Budem kak solntse ('Olkaamme kuin aurinko', 1903). Vuosina 1905–1913 runoilija asui poliittisista syistä ulkomailla matkustellen eri puolilla maailmaa. Hän suhtautui myönteisesti helmikuun vallankumoukseen mutta tuomitsi bolševikkien vallankaappauksen. Vuonna 1920 Balmont siirtyi Ranskaan, jossa hän jatkoi runoilijantyötään. Elämänsä viimeisen vuosikymmenen hän vietti köyhyydessä kärsien mielisairaudesta.[4]

Balmontin lyriikka on muodoltaan hienostunutta, intohimoista ja musikaalista. Hänen tuotantoaan leimaavat dekadentit, impressionistiset ja eksoottiset sävyt, luonnonusko ja äärimmäinen individualismi. Oman runoilijantyönsä ohella Balmont oli myös tuottelias kaunokirjallisuuden kääntäjä.[2][4] Hän käänsi venäjäksi muun muassa Shelleyn teokset[5].

Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Merililjan juuri, satu Papua-saarelta, suom. Antti Tiittanen, Väinämöinen, 1925 nro 37 s. 44 Verkossa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Russkije pisateli. 1800–1917: Biografitšeski slovar, tom 1, s. 148. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1989.
  2. a b Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 10.11.2012. (venäjäksi)
  3. Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Balmont, Konstantin”, Otavan kirjallisuustieto, s. 69. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
  4. a b Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 80–81. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3. (venäjäksi)
  5. Balmont Konstantin, Tietosanakirja osa 1, palsta 834, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]