Šuja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Šuja on myös Suojun kylän ja Suojoen venäjänkielinen nimitys.
Šuja
Шуя
Ylösnousemuksen katedraalin kellotorni on yksi Šujan keskustan kiintopisteistä
Ylösnousemuksen katedraalin kellotorni on yksi Šujan keskustan kiintopisteistä
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Šuja sijaitsee Ivanovon hallinnollisella alueella (kartassa merkittynä)
Šuja sijaitsee Ivanovon hallinnollisella alueella (kartassa merkittynä)

Koordinaatit: 56°51′00″N, 41°22′00″E

Valtio Venäjä Venäjän federaatio
Hallinnollinen alue Ivanovon alue
Hallinto
 – kuvernööri Aleksandr Maslov
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 33,29 km²
Väkiluku (2002 väestölaskenta) 58 949
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Šuja (ven. Шу́я) on kaupunki Ivanovon alueella Venäjällä. Se sijaitsee Kljazman sivujoen Tezan rannalla 32 kilometriä Ivanovosta kaakkoon. Kaupunki on Šujan piirin keskus, mutta ei itse kuuluu sen yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Šujan läpi kulkee Vladimirin ja Ivanovon välinen rautatie (Šujan asema). Asukkaita on 58 900 henkeä (vuonna 2008).

Šujan katedraali

Šuja mainitaan ensimmäisen kerran Nižni Novgorodin ruhtinaskuntaan kuuluneena huomattavana asutuskeskuksena vuonna 1393/1394. Kaupunki on saanut alkunsa Šuiskin ruhtinassuvun omistamasta kylästä, jonka nimi on johdettu merjalaisista sanoista suo 'suo' ja oja 'joki'[1]. 1500-luvulla sen nimenä oli myös Borisoglebskaja sloboda. Vuonna 1539 sen hävittivät Kazanin kaanin Safagäräyn joukot, vuonna 1609 puolalaiset ja vuonna 1619 se kärsi liettualaisten, kasakoiden ym. hyökkäyksistä. 1500–1600-luvulla Šuja oli vilkas kauppapaikka ja käsityöläiskeskus. 1700-luvulla alkoi kehittyä tekstiiliteollisuus.

Vuonna 1708 Šuja liitettiin Moskovan lääniin ja vuonna 1778 siitä tuli Vladimirin lääniin kuulunut kihlakuntakaupunki. 1800-luvulla Šuja oli huomattava tekstiili- ja nahkateollisuuden keskus. Nykyisin kaupungissa on tekstiiliteollisuuden lisäksi mm. puunjalostus- ja konepajateollisuutta.

Kaupungissa toimii pedagoginen yliopisto, kotiseutumuseo ja Mihail Frunzelle omistettu museo.

  • Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 526. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]