Kirje filippiläisille

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirje filippiläisille
Πρὸς Φιλιππησίους ἐπιστολή
Raamattu
Uusi testamentti
Filippiläiskirjeen alku keskiaikaisessa käsikirjoituksessa, n. 1280–1290.
Filippiläiskirjeen alku keskiaikaisessa käsikirjoituksessa, n. 1280–1290.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Paavali
Kirjoituspaikka Rooma (vankila)[1]
Kohde Filippoin seurakunta
Ajoitus n. 60–64 jaa.[1]
Teksti
Genre kirje
Alkukieli koinee-kreikka
Lyhenne Fil.
Lukuja 4
Jakeita 104
Edeltävä:
< Ef.
Seuraava:
Kol. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Kirje filippiläisille eli Filippiläiskirje (m.kreik. Πρὸς Φιλιππησίους ἐπιστολή, Pros Filippēsiūs epistolē) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut apostoli Paavali Filippoissa (myös Filippi) sijainneelle seurakunnalle.

Lähes kaikki raamatuntutkijat hyväksyvät sen, että kirjeen on kirjoittanut kokonaisuudessaan apostoli Paavali. Ainoa poikkeus ovat sen jakeet 2:5–11, joka on todennäköisesti ollut varhaiskristillinen hymni, jota Paavali on vain lainannut.

Vuonna 1845 F. C. Baur kuitenkin kyseenalaisti sen, että Paavali olisi kirjoittanut kirjeen. Tämä perustui siihen, että hänen mukaansa kirjeen alussa (1:1) mainittuja "seurakunnan kaitsijoita ja palvelijoita" (piispoja ja diakoneja) ei ole virkoina ollut olemassa vielä Paavalin aikaan. Nykyään useimmat tutkijat kuitenkin pitävät tätä mahdollisena, sillä mikään ei puhu sen puolesta, etteivät kyseiset virat olisi voineet olla olemassa jo hänen aikanaan.

Paavali kirjoitti kirjeen niiden kahden vuoden aikana, jolloin hän oli "kahleissa" (1:7–13) Roomassa, todennäköisesti loppuvuodesta 61 tai alkuvuodesta 62. Kirje oli osoitettu itäisessä Makedoniassa sijainneen Filippoin seurakunnalle, joka oli koko Euroopan ensimmäisiä seurakuntia. Paavalilla ja seurakunnalla oli hyvin läheiset siteet. Seurakunta auttoi Paavalia tämän työssä, ja Paavali puolestaan kiittää seurakuntaa tästä usein (Ap.t. 20:33–35; 2 Kor. 11:7–12; 2 Tess. 3:8). Filippoilaiset olivat köyhiä mutta anteliaita, ja halusivat edistää lähetystyötä. He olivat lähettäneet lähettiläänsä Epafroditoksen auttamaan Paavalia. Epafroditos vei kirjeen Filippoihin palatessaan.

Kirjeen sisältö antaa mielenkiintoisen väläyksen siihen, mikä oli kirkon tila Roomassa Paavalin ollessa siellä. Paavali kirjoittaa, että hänen vankeutensa ei ollut esteenä evankeliumin saarnaamiselle, vaan pikemminkin kääntyi eduksi. Evankeliumi levisi nopeasti roomalaisten sotilaiden keskuudessa, sillä Paavali oli jatkuvasti kosketuksissa heihin. Näin kristittyjen määrä Roomassa lisääntyi nopeasti.

Kirjeessä esitetyt opinkohdat muistuttavat huomattavasti Roomalaiskirjeen opetuksia. Fililippiläiskirje 3:20 ja Efesolaiskirje 2:12,19 taas esittävät ensimmäistä kertaa Paavalin kirjeissä kirkon ikään kuin kaupunkina tai yhdyskuntana. Kirjeessä korostetaan myös entistä selvemmin ajatusta Kristuksen armon ja henkilökohtaisen suuruuden suuresta ihmeellisyydestä.

  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Barth, Karl: The Epistle to the Philippians. (Kääntäjä James W. Leitch, avustajat Bruce L. McCormack ja Francis Watson) Westminster John Knox Press, 2002. ISBN 0664224202
  • Fee, Gordon D.: Paul's Letter to the Philippians. (The New International Commentary on the New Testament) Wm. B. Eerdmans Publishing, 1995. ISBN 0802825117
  • Martin, Ralph P.: The Epistle of Paul to the Philippians: An Introduction and Commentary. (Tyndale New Testament commentaries 11) Wm. B. Eerdmans Publishing, 1987. ISBN 0802803105
  • O'Brien, Peter Thomas: The Epistle to the Philippians: A Commentary on the Greek Text. (The new international Greek Testament commentary 11) Authentic Media, 1991. ISBN 0853645310

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]