Keskustelu ja kritiikki Suomen puolustusvoimista

Suomalainen sotilasvala vuonna 2005.

Keskustelu ja kritiikki Suomen puolustusvoimista on kohdistunut vuosien varrella Suomen puolustusvoimien asemaan yhteiskunnassa, toimintaan ja viestintätapoihin.

Vuonna 2000 valmistunutta väitöskirjaa varten tehtiin kysely kansanedustajille, puolustushallinnon virkamiehille ja aihealueesta kirjoittaville toimittajille. Sen tulosten mukaan Suomen puolustuspolitiikan linjauksista päättää noin 20 henkilön eliitti. Tavallinen rivipoliitikko tuntee vaikutusmahdollisuutensa esimerkiksi armeijan hankintoihin vähäisiksi.

Asevelvollisuus

Puolustusvoimat on kannattanut julkisesti asevelvollisuuden säilyttämistä, vaikka poliittinen vaikuttaminen ei kuulu Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin. Erkki Tuomiojan mukaan politikointi on kielletty upseereilta rikoslain nojalla.

Puolustusvoimia on arvosteltu asevelvollisuuden kansantaloudellisten vaikutusten vääristelystä. Puolustusvoimien johto on toistuvasti esittänyt asevelvollisuuden olevan ammattiarmeijaan verrattuna kustannustehokas maanpuolustusratkaisu. Eräiden taloustieteilijöiden, muun muassa Roope Uusitalon ja Panu Poutvaaran mukaan asevelvollisuuden kustannustehokkuusväitteelle ei kuitenkaan löydy taloustieteellisiä perusteita. Heidän näkemyksensä mukaan vapaaehtoisuuteen perustuva maanpuolustusmalli tuottaisi saman tai paremman puolustuskyvyn vähäisemmillä kustannuksilla.

Suomen lain mukaan totaalikieltäytyjät saavat 173 päivän vankeusrangaistuksen, jonka on voinut vuodesta 2013 suorittaa valvontarangaistuksena jalkapannassa. Puolustusvoimat vastusti valvontarangaistuksen käyttöönottoa jyrkästi. Komentajakapteeni Jyrki Kivelän mukaan valvontarangaistuksen suorittavat totaalikieltäytyjät pääsevät liian helpolla ja vapauden menetys varusmiespalveluksessa on paljon suurempi. Aseistakieltäytyjäliitto on arvostellut totaalikieltäytyjien tuomitsemista polttamalla symbolisesti 25 950 euroa leikkirahaa, joka vastaa yhden jalkapantarangaistuksessa olevan totaalikieltäytyjän kustannusta valtiolle, ja Suomen perustuslain kuudennen pykälän, joka käsittelee ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä.

YK:n ihmisoikeuskomitea on arvostellut Suomen siviilipalveluksen kestoa suhteessa asepalvelukseen. Erityisesti se "suosittelee, että Suomi takaa Jehovan todistajille annetun erivapauden asevelvollisuudesta myös muille aseistakieltäytyjien ryhmille." Puolustusvoimien pääesikunnan oikeudellisen osaston johtaja on vastustanut siviilipalveluksen lyhentämistä:

Itsenäisen Suomen ensimmäinen väliaikainen asevelvollisuuslaki vuodelta 1919 ei sisältänyt vakaumuksen suojaa koskevia säännöksiä. Aseeton palvelus on sallittu vuodesta 1922, tutkimuslautakunta arvioi kieltäytyjien vakaumista vuosina 1959-1987. Vuodesta 2008 alkaen hakijan ei ole tarvinnut eritellä uskonnollista tai eettistä vakaumustaan.

Tutkijalautakunnalla oli tapana kysyä itsepuolustuksesta, mihin kieltäytyjät vastasivat, että nyrkkitappelua ja sotatilannetta ei voi rinnastaa toisiinsa. Tuohon aikaan aseistakieltäytymiseen yllyttäminen oli rikos. Erik Schüller piti Vanhalla ylioppilastalolla puheen, jossa hän avoimesti yllytti tutkijalautakunnan hylkäämiä hakijoita kieltäytymään edelleen. Kun Schüller haastettiin oikeuteen, kansanliike toisti hänen rikostaan ja levitti monisteita, joilla yllytettiin ihmisiä kieltäytymään aseista. Liikkeen jäseniä tuomittiin vankilaan, mutta Kekkonen armahti heidät.

Kalustohankinnat

Useat Puolustusvoimien kalustohankinnat ovat herättäneet arvostelua. Näihin ovat kuuluneet Rauma-luokan ohjusveneet, NH90-kuljetushelikopterit, ilmatyynyalus Tuuli ja jopa palkanmaksuun tarkoitettu SAP-järjestelmä. Kuljetushelikopterien suojaksi suunniteltiin taisteluhelikoptereita, mutta niiden hankinnan valmistelu keskeytettiin kiistelyjen jälkeen vuonna 2001. Hankintasuunnitelmista virisi laaja puolustuspoliittinen keskustelu, mihin helikoptereita tarvittaisiin ja onko hankinnan taustalla mahdollisesti tiivistyvä kansainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö. Miljoonien markkojen helikopterihankinta oli esillä samaan aikaan kuin jalkaväkimiinoista luopuminen.

Maanpuolustuskyky

Tammikuussa 2013 Ruotsin puolustusvoimien komentaja sanoi, että Ruotsi pystyisi puolustautumaan enintään viikon ajan rajoitettuakin hyökkäystä vastaan. Maan puolustusministeri piti tätä hyvänä uutisena, koska se osoitti tilanteen olevan samalla tasolla kuin naapurimaissa (Suomi, Norja, Tanska).

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan emeritusprofessori Alpo Juntusen mukaan Suomi voisi puolustaa vain osaa Etelä-Suomesta ja sielläkin Venäjä lamauttaisi puolustuksen nopeasti, yksittäiset joukko-osastot tunneissa. Juntusen mukaan informaatioyhteiskunnan aikana massa-armeijalla ei enää pärjää.

Dosentti Markku Salomaan mielestä Venäjä voisi hyökätessään tuhota Suomen operatiiviset joukot kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä todennäköisesti jo perustamisalueillaan tai viimeistään keskitysmarsseilla, eivätkä ne ehtisi itse taistelutehtäviin lainkaan.

MTV Uutisten vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan 78 prosenttia suomalaisista ei usko Suomen selviytyvän yksin mahdollisessa aseellisessa hyökkäyksessä. Upseeriliiton teettämän kyselyn perusteella upseereista 80% ei usko itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen.

Jussi Niinistön toimiessa puolustusvaliokunnan puheenjohtajana eduskuntavaalikaudella 2011-2015 moni suomalainen kenraali tuli Niinistön mukaan yksityisissä yhteyksissä puhumaan pienen tehokkaan ammattiarmeijan tarpeellisuudesta ja varusmiesten tarpeettomuudesta. Niinistö kuittasi kenraalien puheet "höpinöinä".

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus

Ensimmäiset suomalaiset naiset lähtivät rauhanturvaajiksi joulukuussa 1991 ja ensimmäiset naisalokkaat puolestaan astuivat palvelukseen lokakuussa 1995. Päätöstä edelsi vilkas keskustelu 1990-luvun alkupuolella. Vastustajat vetosivat naisten fyysiseen heikkouteen, ”naisen luonteeseen” tai ”naisen tehtävään”. Vastustajien mukaan naisten armeijaan pääsy ei myöskään edistä tasa-arvoa, koska armeija on hierarkkinen ja patriarkaalinen järjestelmä, jossa naisten ei ole mahdollista saada tasa-arvoista kohtelua. Lisäksi vedottiin käytännön ongelmiin, jotka voivat liittyä raskauteen, äitiyteen, lastenhoitoon ja hygieniaan sekä naisten asepalveluksesta aiheutuviin kustannuksiin. Naisten asepalvelusta tutkineessa toimikunnassa 60 prosenttia kannatti lopulta asepalveluksen avaamista myös naisille.

Vuonna 2014 Varumiesliiton Varusmies-lehdessä kerrottiin sukupuolisuhteista armeijassa. Palvelusohjesäännön mukaan kasarmialueella ja palveluksessa huomiota tai pahennusta herättävät julkiset hellyydenosoitukset ja sukupuolinen kanssakäyminen on kiellettyä. Pääesikunta tuomitsi jutun jyrkästi.

Puolustusvoimauudistus (2012–2015)

Puolustusvoimauudistus valmistui vuoden 2014 lopulla. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa puolustusvoimien koko, toiminta ja resurssit tasapainoon ja varmistaa, että puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä. Uudistuksen yhteydessä lakkautettiin useita varuskuntia. Esimerkiksi Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttamisen vastustuksesta tuli kansanliike.

Vuonna 2014 parlamentaarinen selvitysryhmä arvioi, että Puolustusvoimat tarvitsee tulevaisuudessa lisää rahaa, ja alettiin keskustella suljettujen varuskuntien uudelleen avaamisesta.

Taloudenpito

Valtiontalouden tarkastusvirasto on huomauttanut Puolustusvoimia siitä, että se on jatkanut talousarviolain vastaisesti vanhentuneiden valtuuksien käyttöaikaa.

Aamulehden toimittaja Taneli Koposen mukaan puolustusbudjetista on käytetty vuosien 2004-2012 aikana alkoholiin kaikkiaan 2,3 miljoonaa euroa. Aamulehden tekemän pistokokeen perusteella alkoholin hankintaperusteeksi on riittänyt esimerkiksi komentajien varastojen täydentäminen, kenraalien ja kommodorin saaristokierros Utössa sekä it-tarkastajan käynti.

Puolustusvoimat on lokakuusta 2015 alkaen estänyt toimittaja Taneli Koposen pääsyn pääesikuntaan tutkimaan kuitteja. Pääesikunta on vedonnut lakiin puolustusvoimista, jonka mukaan vierailulupaa ei myönnetä, jos on "perusteltua syytä epäillä hakijan vaarantavan puolustusvoimien toimintaa tai alueella olevien turvallisuutta". Koposen mielestä todellinen syy "porttikieltoon" liittyy hänen aiempaan työhönsä, jossa hän on tarkastellut Puolustusvoimien rahankäyttöä kriittisessä valossa.

Turvallisuuskulttuuri

Puolustusvoimien tapaa säilyttää ja käsitellä räjähteitä on arvosteltu huonosti järjestetyksi, ja asiasta on tehty kantelu vuonna 2006. Vastauksena kanteluun eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt totesi armeijan laiminlyöneen turvallisuussääntöjä räjähteiden varastoinnissa.

Vuonna 2016 Puolustusvoimat joutui maksamaan korvauksia varusmiehille, jotka loukkaantuivat ampumaharjoituksessa. Varusmiehiä on myös kuollut ampumaharjoituksissa, viimeksi vuosina 2015 ja 2005. Vuonna 2023 varusmies oli kuolla jouduttuaan pinnan alle n. 10 minuutiksi ja hänen sydämensä pysähtyi uutisen mukaan puoleksi tunniksi. Varusmies joutui sairaalaan ja oli uutisen mukaan kolme päivää koomassa.

Työkulttuuri

Huhtikuussa 2021 Ylen MOT-ohjelman selvityksen mukaan Puolustusvoimien työkulttuurissa on useita ongelmia. Ongelmat liittyvät ennen kaikkea niin sanottuun vaikenemisen kulttuuriin, jossa esimiesten väärinkäytöksiin ei uskalleta puuttua. Tämä voi johtua esimerkiksi Puolustusvoimien vahvasta hierarkiasta ja siitä, että henkilö pelkää urakehityksensä pysähtyvän. MOT löysi kymmenen vuoden ajalta parikymmentä Helsingin hovioikeudessa käsiteltyä sotilasrikostapausta, jossa tuomittuna oli korkea-arvoinen upseeri. Tuomioissa rikosnimikkeinä olivat muun muassa esimiesaseman väärinkäyttäminen, palvelusrikos, seksuaalinen häirintä ja työsyrjintä. Tapauksissa todettiin esimerkiksi sukulaisten suosimista, alaisten kiusaamista, alkoholin väärinkäyttöä työtehtävissä sekä sidosryhmätapaamisen ohessa järjestettyjen syntymäpäiväjuhlien järjestelyjen teettämistä alaisilla. Joskus väärinkäytökset olivat jatkuneet vuosia ilman, että niihin oli puututtu. Puolustusvoimat kiisti väitteet ongelmista, eikä Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen ollut huolissaan Puolustusvoimien työilmapiiristä.

Viestintäkulttuuri

Kansalaisjärjestöjen Ohi on -kampanjan väki keräsi vuonna 2013 nimiä kansalaisaloitteeseen, jossa ehdotetaan asevelvollisuudesta luopumista. Puolustusvoimat lisäsi tiedotustaan asevelvollisuudesta vuoden 2013 kutsuntojen alla, jolloin Ohi on -kampanja oli myös valmistautumassa kannatusäänien keräämiseen kansalaisaloitteeseensa. Muun muassa silloisten sotilasläänien komentajat kirjoittivat lehtien yleisönosastoille asevelvollisuuden eduista. Vaikka kirjoitukset julkaistiin mielipide- ja vierailijapalstoilla, ne eivät komentaja Pertti Laatikaisen mukaan kuitenkaan olleet mielipidekirjoituksia vaan viranomaisen faktaviestintää.

Ohi on -kampanjassa toimineen opettaja Arno Kotron mukaan Puolustusvoimien virallinen uutislehti Ruotuväki sensuroi Kotron asevelvollisuuskriittisiä näkemyksiä.

Puolustusvoimat aloitti vuonna 2016 kampanjan kouluissa tehdäkseen armeijan tutuksi jo yläasteella. Neljä kertaa vuodessa järjestettävien maanpuolustuskurssien Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien (MPK) tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, parantaa yhteiskunnan eri sektoreiden yhteistoimintaa sekä edistää verkostoitumista. Vasemmistoliiton kansanedustajan Eila Tiaisen mielestä maanpuolustuskurssi on "käsittämättömän tehokasta aivopesua". Tiainen on kurssin käytyään sanojensa mukaan ymmärtänyt, miksi Suomessa ollaan niin yhtä mieltä maanpuolustukseen liittyvistä kysymyksistä.

Valtiosihteeri Risto Volasen mielestä armeija ja poliisi ovat karanneet Suomessa hallituksen valvonnasta, ja maanpuolustuskurssit ja muu kokonaismaanpuolustuksen järjestelmä on valjastettu sotilasjohdon markkinointitarkoituksiin.

Michael Halilan mukaan sotilaallisen diskurssin totalisoiva ja normatiivinen luonne näkyy suomalaisissa asevelvollisuutta käsittelevissä julkaisuissa. Halilan mielestä julkaisuja kirjoittavissa selvitysryhmissä mukana toimiva Puolustusvoimien henkilöstö ottaa suvereenin auktoriteettiaseman määritellä todellisuutta, mikä herättää epäilyksiä selvitysryhmien itsenäisestä ja puolueettomasta toiminnasta.

Puolustusvoimista väitöskirjansa kirjoittaneen Mika Aallon mielestä Puolustusvoimat systemaattisesti kiistää kaiken itseensä kohdentuvan kritiikin. Aallon mukaan "organisaatio, joka kohdatessaan kritiikkiä käpertyy siilipuolustukseen, jossa organisaatiojohto ei halua kuulla epämiellyttäviä viestejä eikä henkilökunta sellaisia sille kertoa, on vakavassa kriisissä".

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari kummeksui Puolustusvoimien päätöstä kieltää Yleisradiota haastattelemasta varusmiehiä suunnitelmasta, jonka mukaan myös varusmiehiä voitaisiin käyttää sotilaallisen yllätyshyökkäyksen torjuntaan.

Karjalan prikaatin huoltopäällikön mukaan varusmiesten ei tulisi kertoa kasarmien homeongelmista medialle vaan esimiehille. Iltalehden mukaan Puolustusvoimat on vähätellyt varusmiesten huonosta sisäilmasta saamia oireita.

Puolustusvoimat antoi vuonna 2011 henkilöstölleen Facebookin käytöstä ohjeet, jotka koskevat myös varusmiehiä. Samaan aikaan Hämeen Sanomat kertoi, että Puolustusvoimat haluaa lukuoikeuden henkilökuntansa sähköposteihin.

Katso myös

• Suomen Nato-keskustelu