Keskustelu:Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vanhimmat keskustelut ovat arkistossa Arkisto 1

Patsasreitit[muokkaa wikitekstiä]

Rupesin tekemään tämän luettelon perusteella patsasreittejä. Ne ovat osa-alueisiin rajoittuvia kokonaisuuksia, kuten artikkeleissa Esplanadin puisto, Aleksanterinkatu ja Mannerheimintie. Lisäksi olen miettinyt seuraavia alueita Arabianranta-Kumpula-Toukola-Vanhakaupunki, Kaivopuisto-Tähtitorninmäki-Punavuori ja Myllypuro-Itäkeskus. Ideana on, että jonkun alueen kokonaisuuden teokset voi hahmottaa sekä kuvallisesta luettelosta, että valitsemastaan kartasta (GeoGroup-malline) ja laatia omia reittejä. Onko lisää ideoita joko Helsingin tai jonkun muun kaupungin osan reiteiksi? Niiden pitäisi olla korkeintaan muutaman kilometrin laajuisia, että patsaat voi katsastaa kävelypelillä. Patsas-sana tarkoittaa tässä siis kaikkia luettelon julkisia taideteoksia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 01.56 (EEST)

Muistolaatat[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitin määritteeseen, että Helsingin luettelossa ei mainita pelkästään tekstejä sisältäviä muistolaattoja. Tämä siksi, että luettelo kasvaisi mahdottoman suureksi. Muistolaatoista voi tehdä oman luettelon. Projektin muissa kaaaupungeissa ja paikkakunnilla voidaan toimia eri tavoin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 10.05 (EET)

Olen nyt lisännyt luetteloon kymmeniä muistolaattoja, joihin sisältyy jonkinlainen reliefi tai muu veistos. Vastaan tuli kuitenkin paljon rajatapauksia, jotka toistaiseksi jätin pois. 2000-luvulla näyttäisivät yleistyneen sellaiset muistolaatat, joihin on koneellisesti kaiverrettu tai "tulostettu" kopio jostain piirroksesta tai valokuvasta, ja jotka siis eivät ole kuvanveistäjän työtä. Tietysti jossain mielessä niitäkin voitaisiin pitää silti julkisena taiteena. Lisäksi monet vanhemmatkin muistolaatat sisältävät ainoana kuva-aiheena jonkin logon tai tunnuksen. --Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 19.20 (EET)

Eräitä rajatapauksia (tiedot pääosin lähteinä käyttämistäni Antero Raution ja Pauli Jokisen kirjoista):

  • J. L. Runebergin entisten asuintalojen paikoille vuonna 2004 kiinnitetyt laatat (toistakymmentä pääosin Kruununhaassa), joihin on kopioitu joku 1800-luvun piirros Runebergista. Myös J. V. Snellmanin yhden entisen kotiosoitteen kohdalla on samantyylinen laatta.
  • Hämäläisten talon "Urho Kekkonen asui täällä" -pronssilaatassa on vastaavasti jäljennös jonkun tekemästä Kekkosta esittävästä piirroksesta.
  • Heimolan talon muistolaatta Yliopistonkadulla sisältää kaiverretun version Henrik Tikkasen piirroksesta, joka esittää purettua rakennusta. Myös Emma Mäkisen turvakodin muistolaatassa Laivurinkatu 3:ssa on samantapainen piirros talosta (ei tosin luultavasti Tikkasen).
  • Mauri Sariolan muistolaattaan Vuorimiehenkatu 20:ssä on jäljennetty Kalle Korkeakiven piirtämä karikatyyri Sariolasta.
  • Nervanderinkatu 11:ssä on kaksi muistolaattaa, joihin on jäljennetty Raimo Kairan piirtämät karikatyyrit J. K. Paasikivestä ja Lauri Ingmanista.
  • Bertolt Brechtin muistolaatta Köydenpunojankatu 13:ssa sisältää Brechtiä esittävän karikatyyrin, jonka ilmoitetaan olevan "Jaakko S.:n" piirros.
  • Arvid von Martensin muistolaattaan Kalevankatu 19:ssä on myös kaiverrettu von Martensia esittävä karikatyyri, joka saattaa sekin olla jäljennös jostain piirroksesta. Lähdeteokset eivät mainitse tekijää.
  • Komisario Palmun muistolaattaan Rauhankadulla on kopioitu Suomen dekkariseuran logo, jossa on valokuva Joel Rinteestä Palmuna.
  • Vallilassa Helvi Hämäläisen, Viljo Kajavan ja Arto Mellerin kotitalojen seiniin on kiinnitetty muistolaatat, joihin on "tulostettu" tarkat mustavalkoiset valokuvat kyseisistä henkilöistä.
  • Kalasataman asuinalueella on historiallisista höyrylaivoista kertovia muistolaattoja, jotka myös sisältävät valokuvia kyseisistä laivoista.
  • Rudolf Koivun muistolaattaan Hietaniemenkatu 12:ssa on jäljennetty Koivun oma piirros jostain satuprinsessasta.
  • Porthanian ulkoseinään on kiinnitetty Euroopan unionin vuonna 2006 myöntämä Europa Nostra Award -mitali, johon sisältyy pieni reliefikuva. Sama mitali vuodelta 1990 löytyy Vallilasta Keuruuntien ja Suvannontien kulmassa olevan puutalon seinästä.
  • Useat sotahistoriaan liittyvät muistolaatat sisältävät pronssiin valettuja joukko-osastojen tunnuksia tai Suomen vaakunoita. Esimerkiksi useissa jääkäriliikkeen historiaan liittyvissä muistolaatoissa on kohokuvana Jääkäripataljoona 27:n tunnus.
  • Eläinmuseon ja ns. Munkkiniemen pensioonatin talon seinillä on Kadettikoulun toiminnasta kertovat muistolaatat, joissa on molemmissa samanlainen tunnuskuva kolmesta sotilashahmosta.

--Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 19.20 (EET)

Luetteloon on nyt lisäilty myös pelkkää tekstiä sisältäviä muistolaattoja [1], [2]. Otetaanko pois vai muutetaanko rajausta? --Risukarhi (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 11.24 (EET)

Lisättävää[muokkaa wikitekstiä]

Pajamäen aurinkokuntamalli - ainakin sen keskusosat - pitäisi lisätä luetteloon. Onhan Uranuskin listattu viereisen avaruudellisen hallintoalueen puolella. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 19.38 (EEST)

Muraali / Suvilahdenkatu, Hämeentie ja Sysmänkuva --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 18.48 (EEST)

Muraaleja: Nyt ne ovat valmiita! 21 upeaa seinämaalausta eri puolilla Suomea - mikä on suosikkisi?; Iltalehti 9.10.2017. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. lokakuuta 2017 kello 23.27 (EEST)

Enemmistö muraaleista, ainakin toistakymmentä isohkoa teosta uupuu, luultavasti jo enemmänkin. Näitä kävelee vastaan muiden kuntien katutaiteen tilannetta tutkilee. Helsingin hankala teosnimen mukaan pätkitty lista vaikeuttaa keskeisesti jossain kaupunginosassa tai katuosoitteessa olevien teosten mukanaolon tarkistamista tai täydentämistä sivupolulle (toista kuntaa täydentäessä) eksymisen lisäksi. Helsingin teoslistasta pitäisi olla versio tai näkymä, jolla voisi listata kaikki jossain kaupunginosassa tai kaikki jonkin tekijän teokset helposti sorttaamalla; pätkiminen pilaa käytettävyyttä paljon. Aakkostamisen ja aakkoskutsut toivoisi olevan tehty taulukon sisään niin, ettei käytettävyys katoa kuten nyt. Monissa muraalien paikkoja ja tekijän kertovassa lähteessä ei ole teosten nimiä. Tuotantoa listataan esimerkiksi järjestävien tahojen, gendren tai festivaalien sivustoilla ja kymmenissä sanomalehtiartikkeleissa. Osin teosten tietoja saa metsästää taiteilijoiden ja yhteisöjen sivustojen kautta. Jos ryhtyisi laskemaan jokaisia alikulkutunneleita, muuntamoita, sähkökaappeja ja pienempiä aitoihin tehtyjä töitä, uupuvia olisi Helsingissä ainakin useita kymmeniä. (Vertailuksi: Vantaalla jotkut lähteet listaavat yli 60 muraalia tai vastaavaa, joista 15-20 merkittävimpää - osa teoskokonaisuuksia - olen liittämässä sen kaupungin listalle.) --Paju (keskustelu) 6. lokakuuta 2018 kello 01.09 (EEST)

Puuttuvia Pasilassa[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin, että luetteloon on lisätty monta Itä-Pasilaan tänä vuonna maalattua suurta seinämaalausta, mutta vanhemmista veistoksista puuttuu edelleen useita. Puuttuvia ovat muun muassa pääkirjaston sisäänkäynnin edustalla oleva abstrakti suihkukaivoveistos ja useampikin kirjaston sisällä oleva veistos, muun muassa Harry Kivijärven suuri marmoripaasi portaikossa ensimmäisen ja toisen kerroksen välissä. Asemamiehenkatu 2:ssa olevan toimistotalon avopihalla oli vuosikymmenten ajan kiveen iskettyä poraa esittänyt parimetrinen rakentajien muistomerkki jostain 1970-luvulta, mutta se jostain syystä poistettiin pari vuotta sitten. Mäkelänrinteen uimakeskuksen pääsisäänkäynnin eteen ilmestyi tänä vuonna kahdesta graniittihahmosta koostuva iso taideteos. --Risukarhi (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 17.00 (EET)

Pääkirjaston oven vieressä olevalle suihkukaivoveitokselle ei ole löytynyt teostietoja, asiaa pitäisi kyllä tonkia. Kysy kirjastonhoitajalta voisi saada asian selville. Kirjaston sisällä olevat eivät kuulu luetteloihin. Poistettujen kohteiden luettelointi taitaa olla turhaa. Tuota Mäkelänrinteen uimakeskuksen edessä olevaa veistosta en ole nähnyt, eikä HAMin luettelostakaan sitä löytynyt. Löytyiskö sille lähde ja tiedot?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 21.09 (EET)
Kävin päivittämässä ja kuvaamassa Itä-Pasilan seinämaalauksia, mutta ihan kaikki eivät taida olla vielä mukana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 21.11 (EET)
Muistin vielä sellaisen jutun, että pääkirjaston edessä on toinenkin taideteos, Kellosilta-kadun keskelle tämän vuosikymmenen puolella rakennettu matala koroke, jota päällystäviin kivilaattoihin on kirjoitettu sana "kirjasto" kymmenillä eri kielillä. Tekstit ovat lähes huomaamattomat, joten useimmat ohikulkijat eivät luultavasti ole panneet niitä merkille. --Risukarhi (keskustelu) 13. tammikuuta 2018 kello 16.27 (EET)
Ja vielä yksi: Resiinakujan ja Kasöörinkadun risteyksen viereisellä rakentamattomalla tontilla on peruskallion päälle pystytetty noin metrin korkuinen abstrakti graniittiveistos (On muuten erittäin huvittavaa, etten muistanut mainita tätä aiemmin, sillä asuin vuosikausia yhdessä naapuruston taloista ja olen nähnyt mötikän varmasti tuhansia kertoja elämässäni). Ja jos ne lasketaan "muistomerkeiksi", niin mainitsen myös, että Vislauskujan loppupäässä olevan asuintalon pihalla kadun varressa on ollut vuosikymmeniä museoitu vanha resiina ja Junailijankujalla nykyisen Rauhanaseman ja Arndt Pekurisen puiston välissä oli jonnekin 1990-luvun alkupuolelle saakka museoitu höyryveturi, jonka kaikki kaupunginosassa siihen aikaan asuneet varmasti muistavat. --Risukarhi (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 16.31 (EET)
Ai juu, ja sitten on vielä tämä, Kellosillan länsipäässä ns. lääninhallituksen virastotalon takana oleva suihkulähdeveistos. Itä-Pasilassa on yllättävänkin paljon luetteloimatonta julkista taidetta. --Risukarhi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2018 kello 13.42 (EEST)
Löysin pienen tiedonmurusen pääkirjaston suihkukaivoveistoksesta. Hesarin juttu vuodelta 1987 (linkki aukeaa vain tilaajille), jossa on haastateltu kirjaston suunnitellutta arkkitehti Kaarlo Leppästä. ”Arkkitehti on myös suunnitellut pienen teräksisen suihkukaivon kirjaston pääoven eteen. "Näitä teoksia [suihkukaivoa ja kirjaston sisällä olevaa seinäreliefiä] ei saa nimittää taiteeksi, sillä ne ovat rakennukseen kiinteästi liittyviä dekoraatioita”". Veistoksen on siis suunnitellut arkkitehti Leppänen ja se lienee toteutettu vuonna 1986 kirjaston rakentamisen yhteydessä. Erillistä nimeä sillä ei välttämättä ole, jos se tekijänsä mukaan ei ole itsenäinen taideteos. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2018 kello 13.28 (EEST)
Mutta teos se näiden tietojen ja näkemäni mukaan on. Jos sitä ei ole kastettu, eli nimeä ei lähteissä tarpeeksi selvästi osoiteta sille pitäisi antaa nimi, mutta sana "Nimetön" ei ole hyvä tässä. Miten olisi vaikka Pasilan kirjaston suihkukaivon veistos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. toukokuuta 2018 kello 13.55 (EEST)
"Pasilan kirjaston suihkukaivon veistos" ei ehkä vielä yksilöi tarpeeksi, kun kirjaston sisällä on toinen suihkukaivo. Pitäisi ehkä puhua kirjaston edustan suihkukaivosta tms. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2018 kello 15.59 (EEST)
Tässä on joku blogijuttu Mäkelänrinteen uimahallin veistoksesta. Tekijä on amerikansuomalainen Eino Romppanen, mutta ilmeisesti teosta ei ole tarkoitettu pysyväksi kuten ei myöskään uimahallin aulaan sijoitettuja Romppasen veistoksia, kyseessä onkin vain näyttely. Muistinpa myös, että uimahallin takaa löytyy toinen luetteloimaton teos, Kumpulantaival-polun varrella Isonniityn asuinalueen reunalla oleva katkaistua pylvästä muistuttava minimalistinen kiviveistos. Luullakseni se on pystytetty jossain vaiheessa 2000-luvun aikana. --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 13.19 (EEST)
Juu tästä uimahallin takana olevan puiston veistoksesta en ole löytänyt tietoja.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 17.53 (EEST)

Päivitystä: Itä-Pasilaan on viime vuoden aikana tullut paljon lisää suuria seinämaalauksia. Huomattavin on Ratamestarinkadulle maalattu kymmenkerroksisen talon koko päätyseinän peittävä valtava maalaus, joka on kuulemma lajissaan Helsingin suurin [3]. Yllä mainitsemani Eino Romppasen graniittiveistos on jokin aika sitten poistettu Mäkelänkadun uimahallin edustalta. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 20.43 (EEST)

Poistetut teokset[muokkaa wikitekstiä]

Poistetuista teoksista voisi tehdä vaikka erillisen listan luettelon loppuun mikäli tietoja löytyy, kiinnostaviahan nekin ovat historian kannalta. Siihen joukkoon kuuluisi muuten myös tässä luettelossa edelleen kummitteleva, Ateneumin puistikossa ollut Albert Edelfeltin patsas, joka poistettiin jo neljä vuotta sitten ja on nykyään ilmeisesti pysysvästi siirretty museon sisälle (mainitaan mm. tässä blogikirjoituksessa). --Risukarhi (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 21.44 (EET)
Juu hyvä idea ainakin isommissa kaupungeissa. Arvelisin että Hesan kohdekannasta saatetaan eri syistä poistaa tai siirtää vuosittain 1-3. Tosin esim. Hamin sivuilla taitaa olla vielä enemmän noita poistettuja kuin meillä, mikä on vähän huonoa palvelua. Eikä näitä asioita kaupungit juuri uutisoi tai tiedota. Kun saisi kaupunkien luetteloiden ylläpitäjät houkuteltua muokkaamaan myös Wikipedian listoja, se olisi nastaa! Ja asia joka ei tietysti meille kuulu, mutta ihmettelen miksi esim. Hamin sivuilla ei voisi olla nappi, josta voisi ilmoittaa ilkivallasta tai juuri näistä poistetuista teoksista. Sellaista on muualla kaupunginhallinnossa ja se tuntuu toimivan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 23.49 (EET)
Aloitin nyt tuonne listan loppuun erillisen osion poistetuista teoksista, mutta siellä on näin alkuun vain Edelfeltin patsas. Voin täydentää osiota jossain vaiheessa. Jätin siitä toistaiseksi koordinaatit pois, kun tuolla Edelfeltin patsaalla on hankalasti kolme entistä sijaintia ja neljäntenä se nykyinen ei-julkinen sijainti. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 19.41 (EET)

Ovatko poistettuja?[muokkaa wikitekstiä]

Siilitien ala-asteen pihalla sijainnut Matti Kalkamon veistos Kehon rakennus & purku Oy on poistettu tästä luettelosta maaliskuussa 2015 sillä perusteella, että sitä ei enää löytynyt paikalta. Museo on kuitenkin tämän jälkeen marraskuussa 2015 ilmoittanut Facebook-päivityksessään, että teos olisi pelkästään siirretty koulun pihalla näkyvämpään paikkaan. Vastaavasti Hietarannan aurinkokello on poistettu luettelosta samalla perusteella lokakuussa 2016, mutta kesäkuussa 2017 joku on sen siellä valokuvannut. Ovatko nuo nyt paikoillaan vai eivät? --Risukarhi (keskustelu) 14. helmikuuta 2018 kello 12.51 (EET)

Kävin tsekkaamassa Hietarannan aurinkokellon itse. Osoitin oli edelleen kadoksissa (ilmeisesti varastettu pari vuotta sitten), mutta muu kello oli tutulla paikallaan. --Risukarhi (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 01.57 (EET)
Hietarannan aurinkokello on kuvattu ja kuva luettelosssa.--Htm (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 21.09 (EEST)

Odottava koira[muokkaa wikitekstiä]

Erkki Kannoston Odottava koira ilmestyi Rautatieaseman eteen joulukuussa 2017. Se siirrettiin myöhemmin Kaivopihalle. Lähteen mukaan kyseessä on tempaus, jonka takana on eläintarvikeliike Kaivokadulla. Miten tällaisen luettelointiin suhtaudutaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. helmikuuta 2018 kello 21.06 (EET)

Sturenkadun vaasi[muokkaa wikitekstiä]

Sturenkatu 9 a:ssa on suurehko jalustalla oleva ruskeanharmaa vaasi, joka on ilmeisesti graniittia ja jossa on metallikoriste. Jalustan laatassa lukee "Pietarin kaupungilta Helsingin kaupungille merkkivuonna 2009", sen alla on pieni laatta, jonka kirjoitusta ei voi tunnistaa ruostumisen takia, tai laatan tekstirivi päättyy sanaan "...liitto". Mikähän kohde on ja minkä merkkivuoden kunniaksi se on pytytetty?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. helmikuuta 2018 kello 21.51 (EET)

Voin vaikka vannoa, että olen lukenut tästä jostain paikallislehdestä muutaman vuoden sisällä. Koitin etsiä hakutoiminnolla Hesarin juttuarkistosta sekä vanhoista Helsingin Uutisista ja Helsinki-infoista, jotka ovat vapaasti luettavissa netissä, mutta en löytänyt mitään. Kirjallisuudesta ei ole apua, koska teos on liian uusi. Jotenkin olen muistavinani, että vaasi olisi välillä jouduttu kunnostamaan jonkinlaisen ilkivallan jäljiltä, mutta vannomatta paras. --Risukarhi (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 16.08 (EET)
Siellä on joku valokuvaillut [4].--Htm (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 17.57 (EET)
Alemmassa laatassa saattaisi lukea "Pietarin restaurointi- ja rakennustyöläisten liitto".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 18.47 (EET)
Merkkivuosi saattaisi tarkoittaa vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien ja Haminan rauhan 200-vuotisjuhlia, joihin liittyi vuonna 2009 kaikenlaisia virallisia tapahtumia. Suomen ja Venäjän suhteiden kannalta kyseessä on tietenkin avaintapahtuma, joten erilaiset ystävyysseurat ja muut vastaavat ovat saattaneet silloin jakaa lahjoja. Tosin maljakon sijoituspaikka tuntuu siihen nähden aika vaatimattomalta. Liittyneekö vastapäätä olevaan Kulttuuritaloon vai viereisen talon bliniravintolaan? --Risukarhi (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 19.28 (EET)

Törmäsin Sturenkadun vaasiin Kysy.fi-sivustolla [5]. Lahjoittaja Pietain kaupunki, nimi Kivinen malja.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.57 (EEST)

Kopernikuksen reliefi[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin luetteloon tukun reliefejä sisältäviä muistolaattoja, koska niitä oli siihen kelpuutettu jo entuudestaan. Ongelmatapaukseksi jäi tuntemattoman puolalaisen taiteilijan toteuttama tähtitietelijä Nikolaus Kopernikuksen muistolaatta, jonka Varsovan kaupunki jostain syystä lahjoitti Helsingille 1970-luvulla. Se oli 2000-luvulle saakka Tähtitornin vuorella vanhan observatorion ulkomuurissa portin vieressä, mutta siirrettiin jostain syystä pois joitain vuosia sitten. Hämärän muistikuvani mukaan laatan nykyinen sijainti olisi saman muurin vastakkaisella seinällä eli observatorion sisäpihalla, mutta jonkun pitäisi tarkistaa asia. --Risukarhi (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 01.01 (EET)

Tarkistin tämän nyt itse ja se oli juuri siellä missä muistelinkin, tosin puoliksi lumikasan alla. --Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 14.51 (EET)

Artikkelitoive[muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa olevasta teoksesta Evakkoäiti artikkelitoive. Teos ajankohtaistui juuri: [6]. [7], [8].--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2018 kello 00.26 (EET)

Taisi mennäkin resentismin piikkiin. Itse teoksen arvo kuitenkin varmaan on muuttumaton. --Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 21.27 (EET)
Minustakin teos ja sen vaiheet on artikkelin arvoinen. Tekijä siis vaati, että teoksen jalustassa oleva alkuperäinen epitafi on säilytettävä ja uusi laatalle kirjoitettu poistetaan. Näin tapahtuikin. Tässä on kyse taiteilijan respektioikeudesta, jonka mukaan tekijä voi puuttua teoksen loukkaavaan käyttöön. Taiteilija siis koki uuden, aikaisemman päälle asennetun epitafin olevan loukkaava. Raastuvassa ei siis asiaa puitu, mutta tapahtuma viittaa siihen, että tekijällä on sanansa sanottavana siinä, minkälaisessa kontekstissa hänen teostaan esitetään, vaikka kyse ei ollutkaan itse teoksesta, vaan sen jalustan tekstistä. Aikoinaan Oulun kaupunki osti Martti Aihan betoniveistoksen Futura - Tuntematon ja se sijoitettiin aluksi kävelykatujen risteykseen, mutta siirrettiin myöhemmin pysyvästi Raksilan linja-autoaseman viereen. Tekijä vastusti tätä uutta paikkaa. Aiha mainitsi tuolloin minulle, että hänellä olisi mahdollisuus nostaa syyte juuri tämän respektioikeuden nojalla Oulun kaupunkia vastaan, mutta lisäsi, että se olisi ollut liian työlästä ja luopui siitä. Evakkoäiti saattaa olla merkittävä esimerkki siitä, että taideteosten kontekstia (tai sijoituspaikkaa tms.) ei voi noin vain muuttaa ilman tekijän suostumusta. Arvelisin että tällaisia respektioikeuksien kiistoja tullaan käymään, kun osa julkisesta taiteesta tulee ei-pysyviksi (ks. keskustelu liikuteltavasta julkisesta taiteesta projektin keskustelusiovulla).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 22.41 (EET)

Kallion muistolaatat[muokkaa wikitekstiä]

Löysin tuollaisen Kallion Kävelyfestivaali: Kallion muistolaatat osa noista taitaa puuttua. --Linkkerpar 13. heinäkuuta 2018 kello 02.27 (EEST)

Tuossa mainituista muistolaatoista puuttuvat ovat lähinnä sellaisia, jotka sisältävät pelkästään tekstiä ilman kuva-aihetta. Niissä ei siis ole taideteosta. Pelkkää tekstiä sisältäviä Helsingin muistolaattoja puuttuu luettelosta epäilemättä sadoittain, mutta niitä ei kai ole tarkoitus tähän lisätäkään. Vallilan Dallapé-laatassa on kyllä se haitariveistos, sen voisi varmaan lisätä luetteloon. --Risukarhi (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 15.26 (EEST)
En tiennyt että siinä on tuollainen raja. Mitenköhän tämä "Epigrammeja Helsingin kaupungin jalankulkijoille" lisäilin ne 8 muistolaattaa kadeksana rivinä tuonne yöllä. Niissä ei ole kuin tekstiä mutta Helsingin taidemuseon sivulla joka niistä on puhutaan taideteoksesta. Säilytetäänkö vai poistetaan? --Linkkerpar 13. heinäkuuta 2018 kello 16.46 (EEST)
Juu. ei ole tarkoitus, että muistolaattoja otettaisiin tähän Helsingin listaan juuri siksi, että määrät nousisivat varmaan useoilla sadoilla. Ei se haittaa jos niitä tässä kuitenkin on. Karkeasti voisi sanoa, että raja kulkee puhtaasti tekstejä sisältävän ja muun, esim. kuvan tai reliefin sisältävän muistolaatan välissä. Helsingin muistolaatoista voisi tehdä ihan oman listan, joten siihen voi siirtää tämän listan muistolaatat. Pelkkiä tekstejä sisältävien laattojen kuvat voi tallentaa myös Commonsiin. Jos lähteen mukaan laatalla tai millä tahansa on taiteilija-tekijä, sen voi ottaa luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 18.13 (EEST)
Ajattelin että siinä olisi jokin tekijänoikeudellinen peruste. Löysin netistä vahingossa yhden kirjan jonka mukaan niitä olisi siinä kirjassa 320 ja siitäkin on kai osa jätetty pois Helsingin uutiset: Muistolaatat kertovat kaupungin historiasta. Tuollainen määrä pitäisi jo jakaa moneen eri osaan. --Linkkerpar 13. heinäkuuta 2018 kello 18.58 (EEST)
Tuo on sama kirja, jota käytin lähteenä lisätessäni luetteloon taideteoksen sisältäviä laattoja joitain kuukausia sitten. Se on mainittu artikkelin lähdeluettelossakin. Kirjoitin silloin tuohon ylemmäs "Muistolaatat"-otsikon alle pidemmän kommentin ja luettelin siinä kaikenlaisia rajatapauksia, jotka jätin lisäämättä itse luetteloon (esim. muistolaattoja, joiden ainoana kuva-aiheena oli logo, joukko-osastotunnus, "tulostettu" valokuva tms.). --Risukarhi (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 20.48 (EEST)

Epigrammit on kuvattu ja kuvat ovat luettelossa.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 06.52 (EEST)

Kain Tapper Kasvu -teos.[muokkaa wikitekstiä]

Voiko tuon Kain Tapper: "Kasvu" (betoni, 1969) kuvan tallentaa Wikipediaan? On CC BY 4.0 lisenssillä tuolla sivulla. Voisin käydä muuten kuvamaassa sen mutta on aika vaikeaa kun se on poistettu 2013. --Linkkerpar 13. heinäkuuta 2018 kello 05.30 (EEST)

Kuva väärästä teoksesta[muokkaa wikitekstiä]

Luetteloon äskettäin lisätty kuva Roihupellon Tulppatiellä sijaitsevasta Globall-veistoksesta esittää väärää kohdetta. Kuva näyttää siis tältä. Lähdekirjan mukaan kyseessä on kuitenkin 50 venttiilipallosta koottu veistos. Hökötys näkyy Google Street View'ssä [9], en tiedä onko se enää siellä. --Risukarhi (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 15.42 (EEST)

Tuo kuva näyttäisi olevan viereisen Roihutalon seinästä. Oliskohan se jonkin laitoksen tunnus, koska siinä näyttäisi olevan tyylitelty Helsingin venevaakuna keskellä?! --Aulis Eskola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 20.26 (EEST)
Kävin nyt itse paikan päällä, eikä Globall selvästi enää ole tuolla paikalla. Siirsin sen luettelossa poistettuihin. Sen sijaan huomasin, että Herttoniemen Asentajankadun varrella olevien toimistotalojen aidatuilla pihoilla on useita suuria, kadulle näkyviä veistoksia (niitä on mainittu esim. täällä), jotka voisi ehkä ottaa luetteloon mukaan. --Risukarhi (keskustelu) 26. heinäkuuta 2018 kello 12.48 (EEST)

Viikin hirsiveistokset[muokkaa wikitekstiä]

<Poistin Viikin Hirsiveistoksen valokuvan tästä, veistos on luettelossa nimellä Juuri ja Juuri>. Viikin Viikintien ja Viikinkaaren liikenneympyrän vierellä olevalle nurmikolle, Biokeskus 3:n lähelle on ilmestynyt syksyllä kaksi hirsistä konstruoitua veistosta. Kaivataan tietoja teosten tekijästä ja nimistä. Ohessa aikaisemmin syksyllä ottamani kuva.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. joulukuuta 2018 kello 22.39 (EET)

Hannes Hyvönen (huomaa tarkenne, on myös samanniminen jääkiekkoilija: Juuri ja Juuri [10], [11], [12], Hyvösen firma [13].--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2018 kello 23.42 (EET)
Kiitos, tehty ja siirretty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. joulukuuta 2018 kello 12.51 (EET)

Herttoniemen duunarit[muokkaa wikitekstiä]

Voisko teossarjasta Herttoniemen duunarit mainita muutkin osat? --Aulis Eskola (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 22.30 (EET)

Sarjassa on lähes 60 osaa, ehkä yksi näyte riittää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. joulukuuta 2018 kello 13.00 (EET)

Helsingin kevätharavointi[muokkaa wikitekstiä]

Miten olisi Helsingin julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelon kevätharavointi? Tavoitteita voisivat olla:

  1. Katsastetaan aukot. Täydennetään puuttuvia tietoja, lähteitä ja kohteita.
  2. Kohteet Wikidataan ja kartta. Keksitään keino, jolla saadaan Helsingin lista Wikidataan. Myös se uudempi karttamalli olis hyvä saada kehiin. Pyydetään Zachea auttamaan.
  3. Paikkauskuvaukset. Tehdään paikkauskuvauksia ja viedään kohteet Wikidataan.

Varataan Oodista tai Mariasta kokoushuone ja ratkaistaan kohtien 1. ja 2 ongelmat. Ryhmä märittelee kuvausajat ja kuvausalueet jotta saadaan paikkauskuvaukset tehtyä. Voidaan myös varata jatkoaika, jossa toteutetaan WD-vienti ja muut mahdilliset asiat.

Toteutusaika voisi olla huhtikuu-kesäkuu, yritetään saada Helsinki juhannuskuntoon. Vaikka yksi vaihe/kuukausi. Jos saatais sovittua se, mitä kukin tekee ja vaikka toiminta-alueet kaupunkialueittain. Näin saatais paljon aikaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. huhtikuuta 2019 kello 23.10 (EEST)

Tein manuaalisesti poimimalla tuohon alle kuvaamattomien listan. Vielä kun saisi kuvaamattomat (eikä muita) näkymään kartalla, niin hyvä olisi.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 08.14 (EEST)

Tapio Junno: Kilpimies[muokkaa wikitekstiä]

Tapio Junnon Kilpimies on sisäministeriön sisäpihalla. Sitä ei voi pitää kovinkaan julkisena paikkana; koko kortteli on täynnä ministeriöitä ja VNK:n tiloja, ja pääsy pihalle on rajoitettua eikä ainakaan helpotu tulevaisuudessa.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 12.16 (EEST)

Kävin paikalla 28. toukokuuta 2019 kello 14.14 ja kuvasin teoksen, kirjasin ja lisäsin listaan. Snellmanninkadun puolelta pääsi sisään, sisäpihalla on ruokala joka on arkisin auki 14.00 asti. Avoimessa portissa ei ollut mainintaa siitä, milloin se on kiinni. Voisimmeko hyväksyä sellaisena, jonka luokse pääsee ainakin johonkin aikaan. Jos pihalle pääsy vaikeutuu, voidaan myös poistaa luettelosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 16.18 (EEST)
Hyvä että kävit; ainakin artikkelissa Tapio Junno teoskuva säilyy. Mitä tulee sisäpihalle pääsyyn, niin myöhään syksyllä pääsyn pitäisi olla vaikeampaa.--Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 18.47 (EEST)
Junnon veistos on kertakaikkisen komea! Joskus pitäis sanoa sekin ääneen, että älkää nyt ihmeessä ihan täysin suljetuksi paikaksi tuota pihaa tukkiko!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 19.07 (EEST)

Auronkokellot 2 kpl[muokkaa wikitekstiä]

Aurinkokello (1) Aleksis Kiven koulun sivupihalla, tekijä Paavo Vaskinen: onko kuitenkin kysessä Gunnar Finnen Ilmansuunnat, jota kutsutaan myös aurinkokelloksi [14]? Tuossa luettelossa ei ole mitään lähdettä.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 18.55 (EEST)

Joo, samasta teoksesta on kyse. Tieto Paavo Vaskisesta veistäjänä lienee siltä kaupungin taidemuseon alkuperäiseltä patsassivustolta, jota oli käytetty koko luettelon yleislähteenä (ja joka on sittemmin korvattu tuolla uudemmalla sivustolla). Kulttuurinavigaattori itse asiassa poisti tuon teoksen luettelosta jo kertaalleen maaliskuussa 2015, koska se on koulun aidatulla pihalla ja portti on auki vain tiettyihin vuorokaudenaikoihin. Tulin itse palauttaneeksi sen luetteloon kolme vuotta myöhemmin. Ihan alkujaan se on tullut luetteloon tässä muokkauksessa lokakuussa 2009. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 19.40 (EEST)
Kiitos tiedosta. Taidemuseon palvelukartan mukaan teos on pitkän pihakatoksen eteläpäässä, mutta Google Street Viewin (joka tosin on vuodelta 2009) mukaan se on Porvoonkadun puolella kalliolla ja näkyy myös kadulle alaviistosta. Minusta se voisi olla luettelossa ainakin niin kauan, että tilanteen voisi käydä toteamassa paikan päällä.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 20.07 (EEST)

Kevätharavointi 2019 kuvaamattomat[muokkaa wikitekstiä]

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Lista sisältää Helsingin patsasluettelossa 4. toukokuuta 2019 olleet kuvaamattomat teokset.
Kun teos on kuvattu ja kuva lisätty luetteloon, poista rivi tästä luettelosta.

Julkinen teos[1] Paikka[1] Alue[1] Kartalla Tekijä[1] Paljastusvuosi[1] Kuva

Päivitetty-Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 13.36 (EEST)pIV. --Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 21.35 (EEST)

Tämä lista on nyt koordinoitu, paitsi aurinkokellot, Gerda Qvistin Hietsussa (1931) ja Paavo Vaskisen Aleksis Kiven koululla oleva (1935). Molempia olen käynyt katsastamassa jokunen vuosi sitten, mutta eipä näkynyt. Ovatkohan ilmestyneet paikoilleen, vai poistetaanko listoilta? Muilta osin luettelo on valmis kuvattavaksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 19.47 (EEST)
Hietarannan aurinkokello oli ainakin vuosi sitten paikallaan (ks. vähän ylempänä osio #Ovatko poistettuja?). Toisesta aurinkokellosta ehti jo syntyä keskustelua tuohon taulukon yläpuolelle. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 19.58 (EEST)
Kai tätä saa vieläkin päivittää? Lisäsin tuollaisen äsken löytyneen Annalan perustamisen muistokiven varsinaiseen luetteloon ja sitten tähänkin. --AB (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 23.57 (EEST)
Juu totta kai, varsinainen Helsingin kevätharavointi alkaa olla muutamaa raapaisua vaille valmis, mutta tätä listaa voisi jatkaa sekä heinänteon aikaan ja voisihan syksyn lehtiäkin haravoida, jos aihetta on. Eli ilmoittakaa tähän jos uusia tai luettelossa ennen olemattomia kohtaatte Stadissa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 23.41 (EEST)
Jättiläisalaiskiaisen lähelle pääsystä pitää neuvotella Korkeasaaren tiedottajan kanssa. Mitä mieltä ollaan paikan saavutettavuudesta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. kesäkuuta 2019 kello 20.35 (EEST)
Se on yhtä tavoitettavissa kuin Pukkikin. Pääsy ei ole vapaa paitsi esim. Helsinki-päivänä 2019 jaetaan lippuja [15], ja 1500 ekaa pääsee maksutta. Eläkeläislippu on 10 eur ja aikuisten ennakkolippu 16 eur. Muistanko vallan väärin, jos väitän että joskus on päässyt maksutta sisään jonain erikoispäivänä/iltana? Antaisin molempien teosten olla luettelossa.--Htm (keskustelu) 5. kesäkuuta 2019 kello 20.47 (EEST)
Joo, olen samaa mieltä. Ja Jättiläislaiskiainen voi päästä vielä päärooliin, kun Kruunuvuoren ratikka ja pyörätie tulevat Korkeasaaren pohjoisrannalle. Jatkan siis neuvotteluja tiedottajan kanssa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 23.36 (EEST)

Helsingin kevätharavointi saatu päätökseen puuttuvien kuvausten ja lisäysten osalta, hienoa, eikä ole vielä juhannuskaan! Htm on alkanut lisätä Wikidata-palstaa ja tiivistämään aakkosittaista luetteloa, mahtavaa. Vielä pitäisi miettiä, miten saadaan vietyä Helsingin kohteet Wikidataan, onko ideoita? --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 21.10 (EEST)

Lähteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Julkiset veistokset Helsingin taidemuseo. Viitattu 13.04.2013.

--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 07.57 (EEST)

Artikkelin keventäminen[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli oli aika raskas avata ja tallentaa ja siirsinkin kaikki muistolaatat erilliseen luetteloon Luettelo Helsingin muistolaatoista. Niitä oli noin 50. Ajattelin tehdä poistetuista tai muualle siirretyistä myös oman erillisen luettelon ja toteutin ajatuksen.--Htm (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 00.04 (EEST)

Teoriassa artikkeli on nyt kevyempi, mutta mikä olisi seuraava, voiko sen jakaa osiin konkun maantieteellisen jaon mukaan? Suuralueittain? Helsingin kantakaupunki/ Vironniemi/ Ratikka-Helsinki ja muu kaupunki? Jotain vois ehkä tehdä. Jätän mietittäväksi. Artikkeliin tulee vielä kuvaamattomien patsaiden kuvia ja uusia patsaitakin ilmestyy. Valokuvien tiukempi rajauskin ehkä auttaisi.--Htm (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 00.23 (EEST)

Luetteloa saisi vielä jonkin verran lyhemmäksi erottamalla myös seinämaalaukset omaksi luettelokseen, varsinkin kun niitä puuttuu tuosta paljon ja niiden määrä tuntuu nyt kasvavan nopeasti. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 13.19 (EEST)
Totta. Nyt on vielä aika vähän muraaleja, mutta niitä puuttuu ja on varmaan tulossa lisää. Tuossa ylempänä osiossa "Lisättävää" on Pajun mielenkiintoinen ehdotus jakaa patsaat kaupunginosittain. Luulisin, että jako kahteen voisi nopeuttaa artikkelin lataamista ja tallentamista ja samalla lähekkäin olevat patsaat olisivat samassa luettelossa.--Htm (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 22.43 (EEST)
Olen kehittänyt jaon kolmeen:
vyöhyke a) kaupunginosat 1-9, 13, 20, 31, 52, 53 ja Aluemeri eli kaikki Hesperianesplanadin, Linnnlaulun ja Siltavuorensalmen eteläpuolella
vyöhyke b) kaupunginosat 11-12, 14-18, 22, 24-26, 28-30, 32-35, 37-41, 46 eli karkeasti vyöhyke a:n pohjoispuoliset kaupunginosat Hämeentien - Kustaa Vaasan tien - Lahdenväylän länsipuolella
vyöhyke c) kaupunginosat 10, 19, 21, 23, 27, 36, 42-45, 47-51, 54-59 eli karkeasti vyöhyke a:n pohjoispuoliset kaupunginosat Hämeentien - Kustaa Vaasan tien - Lahdenväylän itäpuolella
mitä mieltä tästä oltaisiin? En ole laskenut, paljonko noihin tulisi patsaita/vyöhyke.--Htm (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 00.42 (EEST)
Itse ajattelin aika samanlaista: a) Helsingin niemi Hesperianesplanadin, Linnunlaulun ja Siltavuorensalmen eteläpuolella (kaupunginosat 1-9, 13, ja 20, ajatuksena, että tämä Helsigin niemen kärkiosan "ydinkeskusta" on selvästi erityinen alue ja erillään samaan suurpiiriin kuuluvista Lauttasaaresta ja pikkusaarista), b) vyöhyke a:n ulkopuoliset kaupunginosat Vantaanjoen länsipuolella, c) alueet Vantaanjoesta, Vanhankaupunginselästä ja Kruunuvuorenselästä itään. Tuolla jaolla tämänhetkinen kohteiden määrä taisi olla a) jotain yli 150-160, b) jotain yli 200, c) hiukan alle sata. Itse ajattelin nuo jakolinjat noin erityisesti siksi, että nuo on helppo hahmottaa ilman karttaakin, jos on vähänkään kärryillä Helsingin maantieteestä. Jako myös noudattaa kaupunginosajakoa (kuten sinunkin jakosi), mikä on hyvä, koska kaupunginosia käytetään Alue-sarakkeessa taulukossa. (Itse asiassa jako noudattaa myös suurpiirijakoa, paitsi edellä mainittujen Eteläisen suurpiirin saarten ja Taka-Töölön osalta. En kuitenkaan pidä suurpiirijakoa tämän kannalta kovin merkittävänä, koska suurpiirejä taitavat harvat muuten hahmottaa kuin katsomalla varta vasten tehdystä kartasta.) Sinun jaollasi luultavasti tulisi tuosta siirtyvät kohteet laskien a) noin 180, b) noin 160, c) noin 120, eli vähän tasaisemmat luvut. Tässä pitäisi kuitenkin ottaa mukaan myös muistolaatat, koska jos Helsinkiä aletaan jakaa alueellisesti useampaan luetteloon, ei ole järkevää pilkkoa sitä myös teostyypin mukaan useaan luetteloon. Se menisi jo kovin monimutkaiseksi, ja mielestäni olisi joka tapauksessa parasta pitää voimassa se yleinen järjestys näissä luetteloissa, että yksi luettelo sisältää yhden alueen kaikki kohteet. Muistolaattojen luettelosta puuttuu paljon koordinaatteja, mutta aluenimien perusteella suurin osa taitaa osua a)-alueelle, mikä lisäisi sen kohteiden lukumäärää edelleen kymmenillä. Näin a)-alueesta taitaisi tulla jo nykyisellään aika raskas. Hyvä olisi tietysti, jos kaikkiin jäisi "kasvun varaa", ja sitäkin ehkä kannattaa pohtia, millä suunnilla sitä eniten tarvitaan. --AB (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 02.06 (EEST)
Tuo on ihan hyvä jako tuokin, hahmottaminen ilman kartaa helppoa ja palvelee esim sellaista, joka haluaa tehdä ihmisvoimalla patsastelua eli patsaskävelyjä tai -pyöräilyjä. Laatat pitäisi tosiaa olla samassa tuolloin ja mysö muraalit (joita ei ole vielä erotettu). Turun patsasluettelossa on noin 155 patsasta ja se tallentuu hujauksessa verrattuna Helsingin luetteloon.--Htm (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 08.15 (EEST) (edit). Jaetut patsasluettelot tulevat luonnollisesti eri alasivuille, jotta lataaminen helpottuu.--Htm (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 08.17 (EEST)
Noihin kaavailuihin lähinnä sellainen huomautus, että minusta koko Töölö olisi hyvä pitää yhdessä paikassa, sillä se hahmotetaan yleensä yhdeksi kokonaisuudeksi. Eli rajanveto mieluummin Etu-Töölön ja Kampin välistä kuin Etu- ja Taka-Töölön välistä. Luullakseni myös moni helsinkiläinen pitää juuri Kampin ja Töölön rajaa samoin kuin Pitkääsiltaa sinä kohtana, johon Helsingin keskusta karkeasti ottaen loppuu. --Risukarhi (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 23.39 (EEST)
Tämäkin on varmaan ihan mahdollinen jako. Raja menisi siis aluksi Hakasalmen huvilan ja Musiikkitalon välistä ja sitten Baanaa pitkin. Kuuluisiko tässä sitten Länsisatama yhteen keskustan kanssa vai yhdessä Töölön kanssa pohjoisempaan alueeseen? Kaupunginosajaossahan Länsisatamaan kuuluu vielä puolet Hietaniemestäkin kauimpana pohjoisessa. Tämä vähentäisi edelleen keskustan luetteloon tulevia kohteita. Etu-Töölössä ja Länsisatamassa on nyt molemmissa parikymmentä täplää kartalla. --AB (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 09.07 (EEST)

Entä sitten sellainen, että jaetaan Helsinki kahtia: julkisiin taideteoksiin ja muistomerkkeihin, molemmat omina luetteloinaan? Nythän muistolaatat ovat omana sivunaan, joten silloin Helsinki tulisi jaettua kolmeen osaan. Tämäkään ei lukijan kannalta varmaan paras ratkaisu olisi, mutta mikä sitten näistä esitetyistäkään on?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 21.32 (EEST)

Latausaikoja[muokkaa wikitekstiä]

Tässä päivänä muutaman tutkin eri patsasluetteloiden latausaikoja tällä ja sain tuloksia:

  • Helsinki, sivun koko 2,7 MB, latausaika 1,31 s
  • Tampere, sivun koko 1,9 MB, lataus 1,1 s
  • Kuopio, sivun koko 1,1 MB, lataus 0,482 s
  • Pori, sivun koko 0,9938 MB, lataus 0,505 s
  • Turku, sivun koko 1,2 MB, lataus 0,508 s
  • Punaisten muistomerkit, sivun koko 1 MB, latausaika 0,497 s

Helsingin luettelo on ylivoimaisesti suurin ja kuvia siinä on liki 500. Porin luettelossa on Wikidata-sarake. Jos kaupunki jaetaan kolmeen osaan, päästään jonnekin Turun/Porin luettelon kokoluokkaan. Erityisesti tallennettaessa valokuvia tai muuta hitaus tuntuu.--Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 19.31 (EEST)

Eikös tämä ole vähän kuin se harakka tervatulla sillalla. Jos latausaikoja lyhennetään jakamalla luettelot, niiden käytettävyys hankaloituu, eli löytäminen käyttäjälle pitenee jne. Kysyn nyt, ovatko nuo latausajat todella, oikeasti ja varmasti niin pitkiä, että jakamiseen pitää ryhtyä? Itse lähtisin siihen pitkin hampain. Mitä mieltä muut ovat?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 19.54 (EEST)
Käytettävyys hankaloituu vähän aina. Jos luettelo on yhtenäinen ja kovin raskas, sen käyttö mobiililaitteessa on hidasta ja mobiilikäyttäjien kärsivällisyys loppuu johonkin kolmeen sekuntiin. Nyt luettelo on aakkosten mukaan jaettuna 11 osaan, josta seuraa se, että taulukoiden lajittelua ei voi tehdä koko kaupunkia kerralla (esimerkiksi tekijöiden tai vuosien mukaan).--Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 20.04 (EEST) Tai kaduttain, kaupunginosittain.--Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 23.16 (EEST)
Voisi muuten kokeilla, miltä vaikuttaisi, jos kaikki 11 taulukkoa yhdistetään. Koska suurin osa patsaista on jo kuvattu, niin siinä mielessä yhtenäinen taulukko voisi olla jo paikallaan.--Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 23.19 (EEST)
Jaoin aikoinaan Helsingin listan aakkosten mukaan, koska tietojen ja kuvien lisääminen alkoi käydä aika työlääksi ja yksityiskohtien muokkaus tuli sitten helpommaksi. Olen tosin katunutkin sitä, kun aakkostus ei juuri lukijaa auta. Minusta listan voisi yhdistää, tai anakin kokeilla sitä väliaikaisesti. Nuo latausajat ovat tietysti hyvä tietää, mutta ehkä tärkempää on arvioida, mitä ne käytännössä tarkoittavat lukijalle tai muokkaajalle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 09.53 (EEST)
Näin ymmärsin. Listasta puuttuu vielä sarakke Wikidatalle ja sitä voisi muutenkin viilata, wikilinkit taideteosartikkeleihin tarkistaa, wikilinkit sijaintipaikkoihin, osoitteet jne. Noi jutut on tosiaan helpompi tehdä, kun lista on osissa. Olen pyytänyt Zachelta konsultaatiota listan latausnopeuden suhteen, toivon että hän jossain välissä ehtii, sillä ei ole nyt kiire.--Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 05.57 (EEST)
Mielestäni iso sivu voi latautua muutaman sekunnin tai hieman pidempäänkin, eikä se ole ongelma jos sivu suostuu pellittämään pienempimuistisemmalla ja vanhemmallakin mobiililaitteella. Ja zoomaus yms sitten toimii. Aika monella käyttäjällä on kokemuksia esim. luettavaksi valitsemansa pdf-sivun tai suuren artikkelin latautumisen kestämisestä. Voisi tietty tarjota käyttäjän valittavaksi vaihtoehtoisiakin sivuja pienellä saatteella: kaikki Helsingin julkistet ulkoteokset ja muistolaatat sekä esim. 3-4 maantieteellisesti jaettua aluetta (kaupunginosat kokonaisuuksina?). Alueet voisivat mennä esimerkiksi luokkaa kilometrin päällekäin, niin osa-alueiden käyttäminen taitaisi olla helpompaa (rajakaupunginosat kahdessa alueessa)? Ja voisi jonkinlaista keskeisimpien kohteiden / patsaiden / eri julkaisukausilta olevien teosten valintaoptiotakin kokeilla jos haluaa leikkiä kiinnostavien valikoiden kanssa. --Paju (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 21.41 (EEST)
FYI: Yhdistin koeluonteisesti yhdellä hiekkalaatikolla Helsingin julkisen taiteen ja muistolaattojen luettelot, poistin häiritsevät väliotsikoinnit. Aakkostus (laatat samaan rimpsuun) ja palstoitus (osalla oli WD-sarake, osalla ei vielä) tekemättä, ja katuosoitteissa on puutteita (osoitetiedollakin pitäisi kohde voida löytää) eli työtä riittää ennen kunnon rasituskokeita. Mutta jo nyt mm. tekijän ja kaupunginosan mukaan lajittelu toimii mainiosti! Tämä helpottaa kaupunginosakohtaista julkiseen taiteeseen, muistomerkkeihin ja laattoihin tutustumisen suunnittelua. Kaikki wikipedistithän eivät halua liikkua vaikkapa kaduilla ja hautausmailla känny naaman edessä karttoja ja koordinaatteja tuijotellen, mihin koordinaatteja korostava kohdesaittaus ja -listaus johtaa! [Parilla kävelyllä listan kattavuus havaittu puutteelliseksi mm. parilla hautausmailla. Monelta muistolaatalta uupuvat vielä koordinaatit. Lisäksi Helsingin muistolaattojen listan sanallinen rajaus - jota ei ole täysin noudatettu - vaikuttaa kummalliselta ja tarkoitushakuiselta (lue: halutaanko suosia kuvanveistoa?). ] --Paju (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 15.10 (EEST)

Teostietoja kaivataan[muokkaa wikitekstiä]

Tunnistamaton veistos Helsingin Malminkartanossa. Teostietoja kaivataan!

Eilen illalla käväsin lyhyesti Helsingin Malminkartanossa, ja kiinnitin huomiota aseman lounaispuolen aukiolla olleeseen ruskeaksi maalattuun (tms. käsiteltyyn) metalliseen, jalustalle sijoitettuun, runsaan metrin levyiseen taiteellisesti työstettyyn kappaleeseen. Kyseessä lienee joku veistos, mutta vieressä ei ollut mitään kylttiä tai saatetekstiä enkä tekijän tai teosnimen kaiverrusta nopeasti näkynyt kappaleessa itsessäänkään, joskin vieressä istuneen henkilön vuoksi en ryhtynyt tutkimaan enemmälti. Teos sijaitsee aukion R-kioskilta noin 10 metriä lounaaseen, koordinaatit 60.24752 N, 24.86168 E. Kuva ohessa. Sijainti aukiolla, Puustellinrinne 3, Malminkartano, Helsinki. Tietoja tästä kaivattaisiin: taiteilija, teoksen nimi ja julkaisuvuosi. Pari paikalla ollutta ja alueella asunutta eivät osanneet sanoa siitä enempää. Ole ystävällinen ja kerro jos tiedät teoksesta tai selvittele, mikä teos on kyseessä! --Paju (keskustelu) 30. elokuuta 2019 kello 01.11 (EEST)

Taitaa olla Hanna Vihriälän kolmiosaisen teoksen Laidunmaa (2011) yksi osa? Julkisten teosten luettelossaan taiteilija mainitsee Laidunmaa-teoksen materiaaleiksi graniitti ja pronssi. Ja Malminkartanon kaupunginosapolun tekstissä mainitaan "Malminkartanonaukiolle ja Puustellinaukiolle on sijoitettu Hanna Vihriälän kolmiosainen veistossarja Laidunmaa vuodelta 2011. Sarjan kolmas osa on kivimuurista lankeavaa varjoa kuvaava pronssiveistos." En heti hahmota mistä kivimuurista tässä kuvauksessa puhutaan, ja onko työ enää ihan sama kuin aikoinaan. Joka tapauksessa oheisessa valokuvassa on Malminkartanonaukionakin tunnetulla paikalla sijaitseva metallinen teos, joka voisi olla maalattua tai muuten pintakäsiteltyä pronssia. Voisi varmaan lisätä kuvan ja toiset koordinaatit teoksen kohdalle, niin olisi selkeämpää satunnaisille kulkijoille. Jos joku haluaa varmentaa (yhteydenotto taiteilijaan, tai läheisestä kirjastosta kysyminen?) ja lisälähteistää vielä tätä, ei se olisi lainkaan paha asia.--Paju (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 21.25 (EEST)
Tulin ilmeisesti lähes samaan aikaan samaan lopputulokseen kuin sinä, kun löysin Malminkartanon Kotikaupunkipolun. Tuosta pronssiteoksesta ei ole vielä löytynyt esim. kuvatodistetta, jossa sanotaan että se on se. Mutta aika todennäköisesti. Teoksen kolmiosaisuus mainitaan myös HAM-sivulla.--Htm (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 21.38 (EEST)

Täydennettävää[muokkaa wikitekstiä]

Kuvattu on, ja toinen muistomerkki (rajakivi) saman puiston reunalta samoin. 1700-luvun mestauspaikan muistokivi on joutunut ilkivallan kohteeksi: iso heikkotasoinen spraygtagi peittää kiveen tehtyä kaiverrusta. Harkitsen lataanko kuvaa sotketusta muistomerkistä tänne. Vai teenkö kaupungille (ja/tai poliisille) ilmoituksen ilkivallasta, että puhdistettaisiin (pestäisiin jollain liuotiunpesulla tai painepesurilla). Voisi sitten kuvata uudemman kerran kun muistomerkki on on siistitty.--Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 19.41 (EEST)
  • Keskusteltavaksi: Tulisiko Vantaan listalla näkyvä Kolmen kaupungin rajakivi (muistolaatta 1994) liittää myös Helsingin listalle? Rajakivi on Helsingin karttapalvelun ortokuvien 2017 ja 2018 mukaan pääosin Vantaan Vapaalan puolella (ja muistolaatta on sillä puolella, katso nimikkeen lähteistys Vantaan listalla), mutta kiven eteläreuna taitaa / saattaa olla Helsingin Konalan kaupunginosan puolella ja pohjoisrajalla. Vantaan listan lähteistyksen ohella tämä rajakivi mainitaan kohteena myös Konalan kaupunkipolkujen aineistossa. --Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 23.53 (EEST)
  • Muutaman päivä ennakoiden: Eva Langen Usko, toivo ja rakkaus (2019), Erottajalla, Svenska Teaternin vieressä sijaitseva teos paljastetaan pe 13.9.2019 kello 15.00-. [1] --Paju (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 13.28 (EEST)
Teinpä tuolle nyt viime yönä oman artikkelin. Tuo kuva minua mietityttää, kun nuo osat ovat niin erillään toisistaan, pitäisikö artikkelin kuvitus koostaa kahdesta kuvasta, jossa toisessa kuvassa olisi tuo graniittijalustaosio ja toisessa pelkkä tuo tolppa? Ainakin itselläni olisi tarjota lähes täsmälleen samanlainen kuva kuin tämä artikkelikuva, mutta tolpan osuutta en avajaispäivänä edes tajunnut. --Kissa21782 (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 13.42 (EEST)
Juu voisi. Lisäksi jos halutaan voisi olla kuvat vaikka jokaisesta osasta erikseenkin. Huomasin muuten, että se kokokuvani teoksesta on väärin rajattu, kun se punainen kalpean putkien yläosa jää kuvan ulkopuolelle. Minulla ei ole kunnon kuvaa siitä, joten vaihtakoon se jolla sellainen on. Teoksen kuvaksi on minusta paras sellainen jossa ei ole ihmisiä siksi, että ihminen kuvassa vie katsojan huomion pois teoksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 14.04 (EEST)
Joo, turha minun on ainakaan tuota nykyistä korvata avajais-yleisökuvalla, seuraava ken ehtii ottakoon kunnolla ja ajatuksella useamman kuvan. (Tosin ainakin tänään tuon punaisen pystyharjanvarren ympärillä oli erikseen työmaa-aitaa, joten ehkä pitää odella vielä sitäkin, jos siinä on tullut vaikka jotain kestävyysongelmia.) --Kissa21782 (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 20.49 (EEST)
Minä hahmotin sen punaisen tangon mahdollisesti tulevaisuudessa asennettavan lampun tai vastaavan rungoksi. Mulla näkyy kuvissa, mutta populaa oli paikalla sen verran, ettei "siistin puhdasta" kuvaa teoksesta saanut. Ja kärsimätön, yskäinen tyttö tuolloin mukana, josta syystä Vallisaari jäi väliin, vaikka lähellä starttipaikkaa oltiin (itselläni tämä alkusyksyn kevytflunssa on parhaillaan).--Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 04.37 (EEST)
  • Tämä Commonsiin ladattu kuva Santahaminasta on ilmeisesti Sisällissodan vankileirillä 1918 menehtyneiden punaisten muistomerkki, jonka RKY mainitsee ja joka löytyy esimerkiksi tästä lähteestä. Mm mainitaan myös fiwikin artikkelissa Santahaminan vankileiri, jonka kuvitukseksi kuva hyvin sopisi. Latauksen yhteydessä ei kuvaan ole liitetty teostietoja (paljastettu 1949, suunnittelija Uuno F. Inkinen, syntymävuoden perusteella henkilö lienee jo menehtynyt) tai koordinaatteja, joten jää osin auki, onko teos tekijänoikeuden alainen vai ei. Alustavasti arvioisin että on, jolloin kuva ei taida kuulua Commonsiin. Yleisemmin: Helsingin luettelon karttanäkymän perusteella Santahaminaan ei vielä oltu kohdennettu yhtään muistomerkkiä. Pidetäänkö aluetta ei julkisena vai voisiko tämän, sotilasalueella olevan muistomerkin sinne lisätä? Santahaminaan pääsevät toisinaan erilaisten tapahtumien merkeissä siviilitkin tutustumaan (ennakkoilmoittautumalla), vaikkei ampumaradalla kävisikään harjoittelemassa tms. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 04.37 (EEST)
Varuskuntien alueilla olevat patsaat ja muistomerkit on jätetty pois luetteloista, koska niille alueille ei ole vapaa pääsy, kuten ei myöskään esimerkiksi vankiloiden alueelle. Olen jättänyt pois mm. Huovinrinteellä olevat muistomerkit Säkylän luettelosta ja Sodankylästa varuskunnan alueella olevat muistomerkit. Nämä suljettujen alueiden muistomerkit on usein kirjattu paikkakuntien nähtävyysluetteloihin tai muistomerkkikirjoihin jostain syystä. Muita poisjätettyjä ovat Eduskuntatalon sisäpihan veistokset ja esim. puolustusministeriön sisäpihan muistomerkki.--Htm (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 08.21 (EEST)
Mielestäni julkisesti omistetut, tavoitettavuudeltaan hankalammat muistomerkit olisi hyvä saada jotenkin kootuksi, vaikkapa omaksi erillisartikkelikseen. Yleisesti kuntalistoillakin julkisten muistomerkkien ja taideteoseten sekä muistolaattojen tavoitettavuuden luokittelua eri saavutettavuuden asteisiin pitäisi jotenkin saada tehtyä. Ei ole hyvä ratkaisu, jos täällä "ylituomari" siistii pois huomautuksia tavoitettavuuden rajoituksista, joista on sovittu esimerkiksi päiväkodin johdon kanssa tarhan pihalla olevaa teosta kuvattaessa. Eihän päiväkotien ja koulujenkaan pihat ole julkista tilaa tarha- tai koulutoiminnan aikaan; yliopistojen sisäpihat ja monet hautausmaat ovat "kiinni" tai ainakin virallisesti suljettuja öisin yms. Yliopiston sisäpihan teos on tavoitettavuudeltaan täsmälleen tai ainakin melkein samassa asemassa, kuin sisäpihalle johtavan rakennuksen käytävän seinällä olevat teokset - joita reaaliteettajä vieroksuvan rajauksen vuoksi ei ole listattu, vaikka on kuvattu. Itse asiassa yliopiston käytävällä olevat teokset ovat paremmin tarkasteltavissa kuin yliopiston sisäpihan teokset, koska esimerkiksi lumisena talvena ne eivät hautaudu lumen alle päinvastoin kuin sisäpihan työt. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 21.22 (EEST)
En tiedä keneen viittaat sanalla "ylituomari" (harrastat näitä nimettömiä vihjailevia heittoja, olisi kiva saada joskus nimiäkin, ettei tarvitse arvailla), mutta varuskuntien alueet ovat aidattuja ja niiden portilla seisoo rynnäkkökiväärillä varustautunut henkilö. Alueita ei pidetä sellaisina julkisina alueina, joille kuka tahansa voi lähes koska tahansa tupsahtaa taidetta ihailemaan ja valokuvia ottamaan. Tästä rajauksesta on keskusteltu aikaisemminkin ja aiheeesta on tekstiä sivulla Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan ja aikaisempaa keskustelua arkistossa sivulla Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Arkisto 1#Julkinen paikka - julkinen taide. Keskustelu nykyiselle projektin keskustelusivulle, asia koskee muitakin paikkakuntia kuin Helsinkiä, ole niin hyvä.--Htm (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 21.50 (EEST)
Olen samaa mieltä, pois vihjaileva kielenkäyttö, ratkotaan asiat yhdessä tässä projektissa. Ajatus siitä, että kohteiden tavoitettavuus kategorisoitaisiin on uusi ja siitä pitäisi keskustella projektin keskustelusivulla. Sekä tavoitettavuus-aiheesta että julkisista tiloista on keskusteltu paljon projektissa, ja tähän asti on ollut käytäntönä tapauskohtainen harkinta. Miksipä ei kategorisointia voisi ottaakin mukaan, mutta eikös pääpaino projektissa pitäisi olla luetteloiden saanti valmiiksi nykyisillä parametreilla?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 22.51 (EEST)
Pidän myös nykyistä rajausta käytännössä toimivana. Jo senkin puitteissa ponnistus luettelon valmiiksi saamiseksi tulee olemaan suuri ja tulee luultavasti kestämään vielä monta vuotta. Kiinnostavia teoksia rajauksen ulkopuolelta voi hyvin käsitellä erikseen. Nythän jo on luetteloita ja artikkeleita muutamilta lähialueiden paikkakunnilta Suomen ulkopuolelta, samoin kuin jo ennen tämnän hankkeen alkua oli paljon artikkeleita sisätiloissa esillä olevista tai myös ei- julkisissa yksityiskokoelmissa olevista merkittävistä teoksista, kun aloitteellisuutta harrasti oliko se nyt Ateneumin ystävät tai joku sen tapainen taho.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.11 (EEST)
Projektissa luetteloidaan paikkakuntakohtaisesti julkisessa tilassa ulkona olevia taideteoksia. Se on ollut hankkeen lyhyesti ja yleisesti ilmaistu päämäärä ja tarkoitus alusta asti. Luetteloihin on otettu mukaan muutamia sisätiloissa tai rajoitetun pääsyn alaisissa tiloissa olevia taideteoksia tapauskohtaisen harkinnan perusteella, perusteena yleensä on ollut näkyvyys rajoitetun pääsyn puitteissa. Mikään ei estä tekemästä uusia projektin ulkopuolisia luetteloita ihan mistä aiheista tahansa. Niiden suhteen voi, jos tarvetta ilmenee ja intoa riittää, pistää pystyyn myös projekti ja myös Wikipedialle tyypillinen merkittävyyskeskustelu.--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 07.36 (EEST)
Taideteoksen omistus ei ole ollut luetteloon ottamisen kriteerinä.--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.29 (EEST)
Juu näin on menetelty. Usein luovutus-, myynti- tai deponointisopimukset tms. eivät ole julkisia, joten kohteiden omistajuuden selvitys ei kuulu projektiin. Voi vain arvella, että omistajia voivat olla valtio, kunnat, seurakunnat, yhtiöt, osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt tai yksityishenkilöt kuten taiteilijat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 09.31 (EEST)

Mohandas Karamchand Gandhin patsas[muokkaa wikitekstiä]

Intialaisen kuvanveistäjä Gautam Palin (ei siis Pali, kuten esim Maikkari virheellisesti uutisoi) suunnittelema Mahatma Gandhin patsas, jonka Intian hallitus lahjoitti Suomen valtiolle, paljastettiin Helsingin Hermannin Allotrianpuistossa perjantaina 20. syyskuuta 2019.[2] Tapaus mainittiin esimerkiksi Ylen iltauutisissakin. Paikka on luokkaa 300 m Sörnäisten metroaseman pohjoispuolella, veikataan että likimain Hämeentien 72 kohdalla, tien itäpuolella, entisen Elukan läheisyydessä. Suuntaa-antavat koordinaatit 60.1914 N, 24.9651 E, josta patsas on varmaan nähtävillä ellei ole juuri siinä. Lisään kohta taulukkoon, että huomataan ohi liikkuttaessa helpommin.--Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 05.16 (EEST)

Sitten havaitsin että Gandhin patsas oli toisella, vähemmän tunnetulla täsmällisemmällä nimellä jo lisätty listalle, minkä löytämistä hankaloitti väärä kaupunginosa (Vallila) ja Pohjois-Helsingin Siltamäkeen annetut koordinaatit. Yhdistin nimikkeet tunnetummalle nimelle Mahatma Gandhi, jota nimeä about kaikissa uutisissa on käytetty, korjasin kaupunginosan ja koordinaatit ja lähteistin tekijätiedon. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 06.03 (EEST)

Teoksen nimi on sen jalustassa olevassa metallilevyssä. Jos luetteloon tekee muutoksia, niitä ei tarvitse ilmoittaa enää erikseen keskustelusivulla. Minusta projektiin osallistuminen pitäisi olla helppoa, yksinkertaista ja nopeaa, joten olisi hyvä, jos vain kaikkein ongelmallisimmat aiheet otettaisiin mukaan keskusteluihin. En usko, että osallistujat haluavat käyttää aikaansa keskusteluihin, kun itse luettelon toimittaminen on projektin pääpointti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 09.45 (EEST)

Lähteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. Avoin yleisöjuhla Erottajalla uuden julkisen taideteoksen kunniaksi 5.9.2019. Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, hanasari.fi.
  2. Allotrianpuistossa paljastettiin Gandhin patsas 20.9.2019. Helsingin kaupunki, fi. Viitattu 22.9.2019.